-
-
Alussa oli sana
ja hiljaisuus.
Tuuli kulki kallionkoloissa,
ravisteli pajua,
soitti vaahtopäillä kaislikkoa,
salamat tanssivat pilvissä
ja maaemo sylki kuumaa laavaa ja rikkiä.
Sana muovasi luonnonsävelistä olennon,
jota ihmiseksi kutsutaan.
Hän sai vereensä kaislojen suhinan,
soluihinsa meren aaltojen valssin,
sydämeensä salaman tulen ja ukkosen jylyn,
luihinsa ja lihaksiinsa kallion laulun.
Ihminen oli kauneinta musiikkia
ja täydellisin soitin.
Hänen sielunsa loi oman laulun.
Joskus se oli tumma,
joskus täynnä kuultavaa iloa ja rauhaa.
Joskus ihmisen sävel särkyi,
eikä hän enää saanut kosketusta muihin ihmisiin.
Jos ihminen kadotti musiikin itsessään,
ei häntä enää ollut.
Hei! Jatkan Merenkurkun muistojeni kirjaamista maailmanperintöalueen 10. juhlavuoden kunniaksi. Toinen muistelujeni kohde on Sommarön linnakealue http://www.merenkurkku.fi/koe-merenkurkku/kayntikohteet/sommaro/ Raippaluodon saariston eteläkärjessä. Kartta paikasta löytyy seuraavan linkin takaa: http://www.merenkurkku.fi/assets/Karta---Kartta---Map/Sommar-A4-3.6.2014.pdf Mieheni haastavissa olosuhteissa ottamassa artikkelikuvassa istun Sommarön linnakealueen merenrantanuotiolla 9.9. Kuva on olosuhteista ja kamerasta johtuen hiukan epätarkka, mutta tunnelma varmaankin välittyy. *** Juhlaa ja arkea Sommarön linnakkeella Erityislaatuinen suhteeni Sommarön linnakealueeseen alkoi vuosituhannen vaihteen jälkeen. "Miten niin erityislaatuinen?" kysyt sinä. No, luepa eteenpäin niin tiedät. Maahanmuuttajataustaisia oppilaita opettaessani halusin järjestää heille keskellä talvea luontoelämyksen Merenkurkussa. Heinosen Vesa vinkkasi minulle, että Myntin Andersia kannattaisi kysellä koiravaljakoineen paikalle. Oi, sitä riemua, jonka saimme kokea! Istuskelimme vartiotuvan edessä nuotiolla ja oppilasryhmä kerrallaan pääsi Andersin ja hänen veljensä ohjastamiin rekiin. Monet oppilaistani tulivat maista, joissa koiriin suhtaudutaan syystäkin siellä ennakkoluuloisesti. Siksi olimme koulussa harjoitelleet toisenlaista lähestymistä näihin otuksiin. Minulla oli metsästä ammutun ketun karvainen nahka luokassani. Sitä sitten silittelimme ja paijasimme pelkoja voittamaan. Kävimme myös...
More+
Merenkurkun maailmanperintöalue viettää tänä vuonna kymmenvuotisjuhliaan. www.merenkurkku.fi Olen ottanut ahkerasti osaa juhlan viettoon. Olen osallistunut retkille, ollut Majakka-lehden haastateltavana, kirjoittanut, kuvannut, käynyt pääjuhlassa ja valmistanut RunoSoinnun kanssa juhlavuoteen runo- ja musiikkiteoksen Maannousun maisemassa. Sen esitimme viime sunnuntaina Mikkelinsaarilla Kummelskärin luontoaseman tornissa. Lauantaina se esitetään teatteri Pegasoksen 20 vuotisjuhlassa. RunoSointu on Tarja Huntuksen, Kirsti Rautamon ja minun muodostama ryhmä. Toisen runokoosteeen nimeltään Merenkurkku rakkaani olemme esittäneet ex tempore Vahteran Raimon kanssa Utöllä ja ensiviikolla hiukan virallisemmin Arbetets vännerillä. Juhlavuoteen on kuulunut myös kirjoituskilpailu, johon osallistuin minäkin. Tällä kertaa kolme tarinaani eivät miellyttäneet tuomaristoa. Sijoitustani en tiedä, mutta ei se ollut ainakaan kolmen parhaan joukossa. Silti ajattelin nyt laitella ne yksi kerrallaan tänne kotisivulleni syksyn kuluessa. Ensimmäinen tulee tässä: Finngrundet - ensirakkauteni Merenkurkkuun Kun muutin Vaasaan noin 30 vuotta sitten, en aavistanut, että tämä kohoava maa ja sitä ympäröivä meri veisivät sydämeni. Vuosia olin kiinni kaupungissa ja kaikki merkittävimmät luontokokemukseni hain Lapista, vanhalta kotiseudultani. Muistan...
More+
Taiteiden yö Vaasassa tuli ja meni. Haluan tässä kiittää kaikkia Sudenmorsiamien ja Weljien esityksen tekoon vaikuttaneita ja tietysti yleisöä, jota sateesta huolimatta oli paikalla n. 500 ja Nyqvistin Ossin suoran nettilähetyksen äärellä 150. Artikkelini lopussa on pari runoa tuosta esityksestä. Kolmen viikon kuluttua esiinnymme RunoSointu -ryhmän kanssa Kummelskärin luontoasemalla Mikkelinsaarilla. Tervetuloa mukaan. Tietoa löytyy oheisesta linkistä http://www.merenkurkku.fi/juhlavuosi/tapahtumat/mikkelinsaarten-paiva/ *** Artikkelikuvassa on näkymä ukkossään polttaman Pauanteen saunarakennuksen sisältä. Yhtenä aamuna unen ja valveen rajamailla mieleeni putkahti kaksi sanaparia: säröjen sylissä ja kohti epätäydellisyyttä! Kirjoitin nuo ilmaukset sudokulehden kanteen ja jatkoin vielä hiukan nukkumista. Olen antanut noiden sanojen pyöriä mielessäni Taiteiden yön kiireiden lomassa ja pistän aivoitukseni tähän alle. Olen myös muutaman ystävän kanssa keskustellut viimepäivinä tästä aiheesta. *** Nuorena olin itseriittoinen ja täydellinen. Uskoin, että minulle on kaikki mahdollista. Koko elämä aukeni edessäni onnistumisten merenä. Saisin kaiken haluamani, kun vain riittävästi ponnistelisin. Tarvitsisin siihen tietoa, tahtoa ja...
More+
Elokuun alun tervehdys! Heinäkuu on ollut tapahtumarikas. Päällimmäisinä kokemuksina mieleeni tulevat Kaustisen viikko, keskustelut ystävien kanssa ja matka pohjoisille Norjan vuonoille. Kaustisen viikko oli huima kokemus. Olen ollut noilla juhlilla yli 30 kertaa, mutta nyt oli ensimmäinen mahdollisuus kokea juhlat alusta loppuun. Tämän mahdollistivat pari keikkaamme ja niistä palkkiona saatu ilmainen osallistuminen koko viikoksi. Toinen keikkamme videoitiin basistimme Jussin toimesta ja se löytyy YouTubesta linkistä https://www.youtube.com/watch?v=PES5fpqu0BY Oli mielenkiintoista osallistua erilaisiin työpajoihin mm. improvisoinnista ja itkuvirsistä. Hyvässä seurassa oli mukavaa viettää leirielämää puolijoukkueteltassa Kyllikin pihalla. Kaustisen tämän vuotinen mainoslause oli "Kesän ihanin viikko". Se vääntyi meidän suissamme muotoon "Kesän kostein viikko". Illalla tai oikeammin yöllä, kun päänsä painoi tyynyyn sai oikeasti kokea, mitä kosteus on. Tietenkin kävimme kuuntelemassa bändejä ja katsomassa mykkäelokuvaa livesäestyksellä. Kotiin tuomisina oli roppakaupalla soittointoa ja uusia nuotteja. Pohjoisen reissun aluksi menimme muutamaksi päiväksi Puolangalle pikkusiskoni luo. Isot siskot Rovaniemeltä tulivat myös mukaan. Aika kului hyvien keskustelujen...
More+
Tervehdys kesästä! Mennyt kuukausi vilahti käsittämätöntä vauhtia. Tuntuu, että se oli vain viikon mittainen. Ehkä tuohon vilahtamiseen vaikutti osaltani se, että oli niin monta matkaa, joku esiintyminen ja useiden eri esiintymisten harjoituksia. Tulossa on pian pari keikkaa Kaustisella Laundry Boys and Sisters -bändin kanssa. Itse soittelen polkuharmonia j pyykkilautaa. Taiteiden yöhön valmistuu Elementit II Tuli Sudenmorsiamien ja Weljien kanssa. http://ikariantulirumpu.fi/sudenmorsiamet-ja-weljet-elementit-ii-tuli/ Syyskuun 4. esitämme RunoSointu -ryhmän kanssa musiikkia ja meriaiheisia runoja Mikkelin saarten luontoasemalla. http://www.merenkurkku.fi/koe-merenkurkku/kayntikohteet/ulkosaaristo-maailmaperintoalueella/mikkelinsaaret/ Elämä on täynnä valintoja. Miten käytän aikani? Kenen kanssa sen teen? Mitä minun pitää jättää pois, että ehtisin tekemään kaiken suunnittelemani? Tottelenko, kun käsketään? Asetanko omat vai toisten tarpeet etusijalle? Valitseminen on monesti vaikeaa. Joskus se tuntuu mahdottomalta, kun sotkeutuu spekuloimaan liikaa tai peräti tulkitsemaan kanssaihmisten mietteitä. Viisaalla miehelläni on kaksi mainiota sanontaa: "Kun olettaa, aina jotain menee pieleen." ja "Elämä on liian lyhyt vietettäväksi hiljaisessa epätoivossa." Hän on opettanut minua rohkeasti kysymään, jos jokin asia...
More+
Sudenmorsiamet ja Weljet hiippailevat taas kivenkoloistaan sulostuttamaan Vaasan taiteidenyötä, jota vietetään 11.8.2016. Edesmenneen Timppa Weljen ehdotuksesta aloimme tehdä maailmamme elementeistä (maa, vesi, tuli ja ilma) kertovia esityksiä vuonna 2013. Ensimmäisenä keskityimme veteen ja sen eri ilmenemismuotoihin. Siitä kertoo aiempi kirjoitukseni http://ikariantulirumpu.fi/sudenmorsiamet-ja-weljet-20-vuotta/ Rannan tunnelmaan voi kurkistaa katsomalla seuraavan linkin takaa Johan Hagströmin ottaman kuvan. http://ikariantulirumpu.fi/rakkauden-kesa-2014/ Heti elementtien käsittelemisen alussa päätimme Timpan kanssa, että näin suurisuuntaiset esitykset valmistetaan parin vuoden välein. Timpan poismenon vuoksi järjestimme hänen muistotapahtumansa kaksi vuotta sitten ja nyt palaamme alkuperäiseen aikatauluumme. Tänä vuonna tekstit ja musiikki sekä tanssit kertovat tulesta, joka on ehdottomasti ryhmän omin elementti. Seuraavat esityksemme ovat suunnitelmamme mukaan Elementit III Ilma 2018 ja Elementit IV Maa 2020. Elementtien käsittelyn aloitimme vedestä ja päätämme maahan. Silloin ikään kuin seuraamme elämän kulkua. Tulta käsittelemme tämän kesäisen esityksemme runoissa ja musiikissa monin tavoin. On ideoita mm. auringosta, kuusta, revontulista ja rakkauden tulesta. Gustavsborgin rantaan syttyvät taas nuotiot ja monet muut liekit....
More+
Kesä! Toukokuu on vaihtunut kesäkuuksi. Armas aurinkoinen on hellinyt runsain mitoin toukokuun puolen välin sateiden jälkeen ainakin täällä Vaasan seudulla. Pian koululaiset ja opiskelijat kirmaavat hyvin ansaitulle kesälomalle. Osa opiskelijoista on jo tosin päässyt kahleistaan tämän kesän osalta. Opettajat lopettelevat kevätlukukauden töitään. Muiden alojen ihmiset luulevat erheellisesti, että kun suvivirsi on kaikunut, opettaja viettää huoletonta aikaa runsaat kaksi kuukautta. Näin ei kuitenkaan ole. Koulun päätyttyä useat tekevät vielä erilaisia järjestely- ja suunnittelutehtäviä. Saattaapa olla vielä joitain palaverejakin tiedossa. Eräänä kesänä minun viimeinen oppilaspalaverini sijoittui juhannuksen alusviikolle. Se toki oli poikkeuksellista ja johtui myös muista toimijoista kuin minusta ja oppilaan perheestä. Muutama vuosi sitten saimme lukea tutkimuksesta, jossa vertailtiin eri aloilla työskentelevien henkilöiden stressihormonitasoja työvuoden eri kausilla ja loman aikana. Murheellinen, mutta itse konkreettisesti koettu tosiseikka oli, että perusopetuksen opettajien kortisolitaso alkaa kesäloman jälkeen olla jo lokakuussa huomattavan korkea. Joululoman jälkeen se on hiukan laskenut, mutta on edelleen korkealla tasolla nousten välittömästi...
More+
Toukotervehdys! Onneksi minulla on täysi vapaus kirjoittaa tänne sivulleni aivan mistä tahansa maan ja taivaan välillä. Aiheen keksiminen on joskus hauskin osa kirjoittamista. Toisinaan jokin asia pyörii mielessäni kuukaudesta toiseen ja kypsyy jonkinlaiseksi päästöksi tänne. Toisinaan taas koen välähdyksen omaisen tunteen, että juuri nyt on kirjoitettava tästä. Niin kävi nytkin, kun herätessäni mielessäni alkoivat pyöriä sana kivet. Asia johtui varmasti siitä, että jalkapöytiäni särkee eilisen pikkuvaelluksen jälkeen, vaikka minulla oli jaloissani hyvät paksupohjaiset vaelluskengät. Kun katselen ympärilleni kodissamme, huomaan, että joka puolella on kiviä. Niitä on lasipurkeissa ikkunalaudoilla, asetelmina pöydillä ja lattialla jopa ovemme ulkopuolella porraskäytävässä on muutama kivi. Yksittäisiä kiviä löytyy anorakkien taskuista ja sieltä täältä mitä kummallisimmista paikoista. Niitä on kerätty kaikilta reissuiltani. On laavakiveä Islannista, meren silottamia kiviä Jäämereltä, valkoisia pääkallon muotoisia kiviä Xilokastron rannalta. On kiviä tuntureilta ja Merenkurkusta, Turun saaristosta ja Saimaalta... Välillä ystävät ovat tuoneet minulle kiviä matkoiltaan. Erityisen rakas kivi tuotiin Kreikasta....
More+
Huhtikuun hurmaa kaikille! Jo useamman päivän olen pyöritellyt mielessäni ajatuksia sanoista ja niiden merkityksestä elämässä. Kirjoittamisen alkuun en ole päässyt. Aika on kulunut kuin siivillä. Ne siivet ovat olleet pääosin linnuilla, joiden kevätmuuttoa veri on vetänyt tarkkailemaan. Tällainen vielä hyvin alussa oleva lintujen tarkkailijakin on tehnyt varmoja havaintoja jo kymmenistä eri lintulajeista. Samalla on pitänyt netistä ja kirjoista tarkistaa lintulajien nimiä. Onneksi kamerasta on ollut suuri apu. Kun on saanut kuvattua jonkin linnun, on voinut tehdä rauhallisin mielin noita määrityksiä. Samalla minuun on iskenyt ilmiö, jolle olen antanut nimen "putkikateus". Olisipa minulla sinänsä hyvien kiikareiden lisäksi kunnollinen kaukoputki. Olisipa minulla aiemmin riittäneiden objektiivien lisäksi vielä pitempiä ja valovoimaisempia kameran putkia. Aiemmin minulle riitti, että osasin erottaa joutsenen kurjesta, haukan variksesta ja västäräkin talitintistä. Riitti, että osasi jaotella linnut vesilintuihin, petoihin, "krookuihin", lokkeihin ja tirppoihin. Nyt haluan oppia nimeämään yhä useampia lajeja. Kun saan nimen linnulle, tuntuu kuin tietäisin jo jotain...
More+
Hiljaisen viikon tervehdys! Kevät keikkuen tulevi. Nyt jo pihassamme kukkivat krookukset. Olen käyttänyt alkavan kevään päiviä ystävien tapaamiseen, nuotiolla istumiseen ja lukemiseen. Antonio Muñoz Molinan kirjoista löysin monia mieleen painettavia sananlaskuja. Niitä tässä muutama: Rypäleelle värin antaa pyhä Jaakko tai Anna. Marian päivän tullen sen voi jo suuhun panna. Jos Johanneksena sataa vettä, jäät viinittä, öljyttä, vehnäsettä. Ei vettä, kun on viikunaa, mutta viiniä ehtimiseen juoda saa. Olemme hirttäneet sen, joka hirtti meitä hiljaa.(Ruokapöydästä noustessa, kun nälän tunne on tukahdutettu.) Suloinen on aamu nukkua, kun on huhtikuu, vaan kun tulee toukokuu, ihanuuteen voi ihan hukkua. Näiden espanjalaisten aatosten myötä aloin miettiä sananlaskujen viisauksia. Mitä ne opettavat? Mistä ne kumpuavat. Suomi on ollut pitkään agraarinen yhteiskunta, jossa (elämän-)eväät on haettu vesistöistä, pelloilta ja metsistä ja siksi tänäkin päivänä kansan suussa kiertävät elämänviisaudet kumpuavat usein juuri noista elinkeinoista. Älä heitä kirvestä kaivoon. Iskin...
More+
