Poltan kynttilää molemmista päistä

 

Hiljaisen viikon tervehdys!

 

Kevät keikkuen tulevi. Nyt jo pihassamme kukkivat krookukset. Olen käyttänyt alkavan kevään päiviä ystävien tapaamiseen, nuotiolla istumiseen ja lukemiseen. Antonio Muñoz Molinan kirjoista löysin monia mieleen painettavia sananlaskuja. Niitä tässä muutama:

 

Rypäleelle värin antaa pyhä Jaakko tai Anna.

Marian päivän tullen sen voi jo suuhun panna.

 

Jos Johanneksena sataa vettä,

jäät viinittä, öljyttä, vehnäsettä.

 

Ei vettä, kun on viikunaa,

mutta viiniä ehtimiseen juoda saa.

 

Olemme hirttäneet sen, joka hirtti meitä hiljaa.(Ruokapöydästä noustessa, kun nälän tunne on tukahdutettu.)

 

Suloinen on aamu nukkua,

kun on huhtikuu,

vaan kun tulee toukokuu,

ihanuuteen voi ihan hukkua.

 

Näiden espanjalaisten aatosten myötä aloin miettiä sananlaskujen viisauksia. Mitä ne opettavat? Mistä ne kumpuavat.

Suomi on ollut pitkään agraarinen yhteiskunta, jossa (elämän-)eväät on haettu vesistöistä, pelloilta ja metsistä ja siksi tänäkin päivänä kansan suussa kiertävät elämänviisaudet kumpuavat usein juuri noista elinkeinoista.

 

Älä heitä kirvestä kaivoon.

Iskin kirveeni kiveen.

Tuijottaa kuin lehmä uutta navettaa.

Jouduin ojasta allikkoon.

Kuin uutta peltoa kyntäisi.

Kun lähtee sutta karkuun, on karhu vastassa.

Iltarusko hyvä rusko, aamurusko päivän pasko.

Parempi nuolaista ennen kuin tipahtaa.

Parempi pyy pivossa kuin kymmenen oksalla.

Karhua ei kannata nylkeä, ennen kuin on kaatanut sen.

Ei kannettu vesi kaivossa pysy.

Joka härillä ajaa, se häristä puhuu.

 

Agraarisessa yhteiskunnassa säillä ja niiden ennustamisella oli tärkeä merkitys ja siksi tiettyjen päivien kohdalle oli olemassa tarkkoja lohkaisuja. Esimerkiksi Martin päivästä (kekrijuhlan aika marraskuussa) ja muista syksyn päivistä kertoo seuraava lainaus

"Simon päivän (28.10.) aikoihin suot tulivat kulkukelpoisiksi: Simo siltoja tekeepi, Martti maata vahvistaapi, Antti aisoilla ajjaapi, jalaksilla jantturoipi, Nikolaus nivvoopi kiinni (Antti 30.11., Niilo 6.12.),
mutta tuohon aikaan esiintyi vielä lämpimiäkin päiviä: Liisan liukkaat, Kaisan kalijamat (Liisa 19.11., Kaisa 25.11.)."

Lainaus on Muhoksen mainiolta nettisivulta: http://www.kirjastovirma.fi/muhos/sananparsia/merkkipaivat_ja_tulevat_saat

Ja kyllä: noita nettisivuja luotaessa on tietysti käytetty lähteenä Kustaa Vilkunan kirjaa Vuotuinen ajantieto.

 

Maaliskuu maata näyttää.

Kuu kiurusta kesään...

 

Ilmastonmuutos on kyllä tekemässä näiden viisauksien päivittämisen tarpeelliseksi.

 

Joskus sanonnat ovat ristiriitaisia keskenään:

 

Sydämen kyllyydestä suu puhuu.

Siitä puhe, mistä puute!

 

Ehkäpä molemmissa on viisautta. Nälissämme puhumme ruuasta, uupuneena tulevasta lomasta. Taidenautinnon jälkeen puhumme mielellämme sydämmen kyllyydestä s.o. juuri kokemastamme.

 

Sanansäkenet ovat usein myös opettavaisia:

 

Parempi virsta väärään kuin vaaksa vaaraan.

Ei oppi ojaan kaada.

Alku aina hankalaa. Lopussa kiitos seisoo.

Parempi katsoa kuin katua.

 

Tai sitten ne antavat ohjeita taloudenpitoon ja parin valintaan:

 

Kun köyhyys tulee ovesta sisään, lentää rakkaus ikkunasta ulos.

Köyhällä ei ole varaa ostaa halpaa.

Kun on paikka paikan päällä, niin on markka markan päällä.

Ruokkivaa kättä ei kannata purra.

Kenen leipää syöt, sen lauluja laulat.

 

Monet viisaudet ovat jo niin etääntyneitä nykykaupunkilaisen elämästä, että erityisesti nuoren sukupolven on vaikea ymmärtää, mitä alkuperäinen sanonta sananmukaisesti tarkoittaa. Siksi onkin mainiota hupia nostattavaa miettiä, mitä olisivat nykypäivän elämästä kumpuavat ajatukset. Keksin äkisti muutaman.:

 

Etenee kuin organisaatiomuutos.

Vaikeaa kuin netistä irrottautuminen.

Vaativaa kuin KELA:n lomakkeen täyttäminen.

Kenen hitti, sen on bitti! (Tekijänoikeuksista...)

Vanhenee nopeammin kuin viihde-elektroniikka.

Luotettava kuin Idols-voittajan tuotantosopimus. (Sarkasmia)

 

Minua viehättävät erityisesti kynttilöihin liittyvät viisaudet:

 

Älä laita kynttilääsi vakan alle.

On kuin kynttilä tuulessa. (Herkästä ihmisestä)

Älä polta kynttilää molemmista päistä.

Erityisesti tuo viimeinen sai minut mietteliääksi. Minua on syytetty niin usein kynttilän polttamisesta molemmista päistä, että ryhdyin konkreettisesti kokeilemaan, kuinka nopeasti se oikeastaan palaakaan ja mitä tuossa prosessissa tapahtuu. Veistelin tavallisen Havin kruunukynttilän toisesta päästä riittävästi, että sain kynttilän palamaan. Yllä olevassa kuvassa näkyy viritykseni. Kynttilän palamiseen meni aikaa vain 12 minuuttia, kun se normaalisti poltettuna kestää useamman tunnin. Älkää siis hyvät ihmiset polttako kynttiläänne molemmista päistä.

Älkää myöskään laittako kynttiläänne vakan alle. Antakaa lahjojenne loistaa koko yhteisön hyväksi. Kaikkihan me tiedämme, että vakan alla kynttilä tukahtuu, eikä siitä ole kellekään iloa.

Minusta tuntuu, että tämä vakka ja kynttilä viisaus on jo Vanhan Testamentin Sananlaskujen kirjassa. Monet viisaudet ovatkin ikiaikaisia ja globaaleja. Niitä kannattaa pysähtyä ajoittain miettimään. Niin me juuri olemme tehneet.

 

***

 

Musiikkiakin mielelläni kuuntelen. Tässä on taas muutama linkki. St. Petersaaren jo 36 vuotta sitten taltioima Haukkani Memed https://www.youtube.com/watch?v=OuMma4dAlXE on yksi hienoimmista bändin biiseistä. Onnellinen olen siitä, että pääsin ystävieni kanssa kuulemaan sen livenä viime perjantaina Pietarsaaren työväentalolla, jossa oli St. Petersaaren harvinainen keikka. Tulevaa taiteidenyötä ajatellen on ollut ilo kuunnella Hijo de la Lunaa Montserrat Caballen tulkintana https://www.youtube.com/watch?v=aon40XWsRwU ja Peggy Leen tulkintaa Feveristä  https://www.youtube.com/watch?v=X7_k_0dKknA Katri Helenan Kevät vuodelta 1979 on uusi vanha löytö https://www.youtube.com/watch?v=Pq5Y-NX4hZc Virallinen kevätbändini sattuneesta syystä on Sir Elwoodin hiljaiset värit ja laitan heiltä pari biisiä ensin Katso tähtiä https://www.youtube.com/watch?v=LZMxOBH_TR0 ja sitten Tuulenpoika  https://www.youtube.com/watch?v=LoLzXgX3oJQ

 

Pääsiäisen kunniaksi kuuntelemme lopuksi Arvo Pärtin teoksen Te Deum https://www.youtube.com/watch?v=n5ghhmWrubY ja  Mozartin Lacrimosa https://www.youtube.com/watch?v=k1-TrAvp_xs

Kristillisen pääsiäisen tapahtumat palmusunnuntaista helluntaihin voi kerrata seuraavan videon kautta. Siinäkin on Mozartin Requiemista äskeinen biisi ja sen lisäksi Sanctus https://www.youtube.com/watch?v=E4Dic4ieP48

 

***

Seuraava lyhyt kevätruno, oikeastaan miete on syntynyt jo 90-luvun alussa. Sen myötä oikein hyvää täysikuuta, pääsiäistä ja alkavaa kesäaikaa!

 

Keväällä

tahdoton mahla

juoksee koivunrungossa.

 

***

P.S. Rasismin vastaisen viikon vuoksi seuraava video: https://www.youtube.com/watch?v=v7ch4mJ51CA Olen suomalainen uutena tulkintana...

 

 

 

 

  • Alussa oli sana
    ja hiljaisuus.
    Tuuli kulki kallionkoloissa,
    ravisteli pajua,
    soitti vaahtopäillä kaislikkoa,
    salamat tanssivat pilvissä
    ja maaemo sylki kuumaa laavaa ja rikkiä.

    Sana muovasi luonnonsävelistä olennon,
    jota ihmiseksi kutsutaan.
    Hän sai vereensä kaislojen suhinan,
    soluihinsa meren aaltojen valssin,
    sydämeensä salaman tulen ja ukkosen jylyn,
    luihinsa ja lihaksiinsa kallion laulun.

    Ihminen oli kauneinta musiikkia
    ja täydellisin soitin.
    Hänen sielunsa loi oman laulun.
    Joskus se oli tumma,
    joskus täynnä kuultavaa iloa ja rauhaa.
    Joskus ihmisen sävel särkyi,
    eikä hän enää saanut kosketusta muihin ihmisiin.

    Jos ihminen kadotti musiikin itsessään,
    ei häntä enää ollut.