Archive for ‘Yleinen’

  • Alussa oli sana
    ja hiljaisuus.
    Tuuli kulki kallionkoloissa,
    ravisteli pajua,
    soitti vaahtopäillä kaislikkoa,
    salamat tanssivat pilvissä
    ja maaemo sylki kuumaa laavaa ja rikkiä.

    Sana muovasi luonnonsävelistä olennon,
    jota ihmiseksi kutsutaan.
    Hän sai vereensä kaislojen suhinan,
    soluihinsa meren aaltojen valssin,
    sydämeensä salaman tulen ja ukkosen jylyn,
    luihinsa ja lihaksiinsa kallion laulun.

    Ihminen oli kauneinta musiikkia
    ja täydellisin soitin.
    Hänen sielunsa loi oman laulun.
    Joskus se oli tumma,
    joskus täynnä kuultavaa iloa ja rauhaa.
    Joskus ihmisen sävel särkyi,
    eikä hän enää saanut kosketusta muihin ihmisiin.

    Jos ihminen kadotti musiikin itsessään,
    ei häntä enää ollut.

Ajatuslainaamo

Ihana valo

  Paljon on vettä taas virrannut Kyrönjoessa sen jälkeen, kun kirjoitin viimeksi tänne sivuille. Monenmoista kokemusta rikkaampana katselen taas maailmaa. Hienoja kokemuksia ovat olleet Pyhän tanssin kurssi Alskatissa ja Hiljaisuuden retriitti samassa paikassa sekä kahdet 60-vuotisjuhlat. Artikkelikuva on otettu Alskatissa retriitin jälkitunnelmissa. Hieno kokemus oli myös matkalla pohjoiseen nähdä noin 50 teeren parvi puissa Haapaveden Kurrajärven maastossa. Ikäviä kokemuksia en nyt ala tässä jakamaan. Minulla on kesästä lähtien ollut suoranainen pakko ahmia kirjoja kaikki mahdolliset hetket. Kirjasto on ollut iso ilo. Olen lukenut joidenkin minulle uusien kirjailijoiden koko tuotannon ja lukenut tuttujen kirjailijoiden tuotannosta niitä kirjoja, jotka ovat aiemmin jääneet lukematta. On tullut tarpeeseen kirjoittaa muistiin hienoja ajatuksia pureskeltaviksi.   Lainauksia kirjoista   Ilahduttavin uusi tuttavuus on ollut Fred Vargasin tuotanto. Hän on ranskalainen rikoskirjailija. Tässä on joitakin poimintoja hänen kirjoistaan: * Rakkaudessa on parempi katua tekemisiään kuin tekemättä jättämisiään. * Kovikset ovat kovia vain pinnalta niin kuin saksanpähkinät. Puristat pähkinää...

More+

Fragmentteja näkemisestä

Vaasan rautatieasemalla

Aloin pohdiskella näkemistä, näkymistä ja katsomista, kun otin käteeni Dalai-laman, Desmond Tutun ja Douglas Abramsin Ilon kirjan, jonka alaotsikkona on Ystävyydestä, rakkaudesta ja hyvästä elämästä. En ole päässyt ensimmäistä kuuttakymmentä sivua pidemmälle, mutta nyt jo olen saanut mielen rakennuspuita yllin kyllin. Odotan rauhaisalla kiihkolla loppukirjaan perehtymistä. Tällä kertaa ryhdyn jakamaan hyvinkin hajanaisia mietteitä näkemisen aihepiiristä. Me toteudumme rakkauden kautta. Pienen lapsen myönteinen minäkuva saa alkusyntynsä vanhempien rakastavassa katseessa. Vauva tulee nähdyksi, hyväksytyksi ja olevaiseksi sen kautta. Me kaikki elämme vuorovaikutuksessa. Minäkuvamme rakentuu, vahvistuu tai rapautuu sen mukaan, millaiseksi vuorovaikutusilmasto ympärillämme muodostuu. Aikuinenkin tarvitsee nähdyksi ja hyväksytyksi tulemisen tunteen. Tämä selittää myös sen, miksi kaiken maailman Big Brotherit ja sielunrevittelyyn keskittyviin tosi-tv -ohjelmiin löytyy aina halukkaita. Välikausitakki -niminen poppoo teki asiasta hienon biisin jo 1978 https://www.youtube.com/watch?v=Efdn8AzOACo Meillä on kahdet silmät. Toisilla havainnoimme maailmaa ja välitämme tunteitamme sekä ajatuksiamme sanattomasti. Wikipedia kirjoittaa näkemisestä seuraavaa: Näkeminen on kyky tulkita ympäristöä sen heijastamasta näkyvästä valosta, jonka näköaisti...

More+

Mielikuvituksesta

Mielikuvituksen aava meri

Legenda merien synnystä   Enkelilapsista kaikkein pienin sai istua Rakkauden Valtaistuimella ja työntää sormensa Jumalan partaan. Ja Jumala hymyili niin, että kukat kumarsivat ja hedelmät soivat tiukuina puissa. Perhoset perustivat orkesterin ja linnut tanssivat balettia. Metsän eläimet keittivät mesimarjoista hilloa ja kalat pelasivat puiden kanssa pesäpalloa. Pieni enkelilapsi nukahti Jumalan syliin ja Jumala katsoi nukkuvaa lasta. Hänen silmästään tipahti yksi liikutuksen kyynel alas Maapallolle. Niin suolaiset meret saivat alkunsa ja kalliot itkivät ilosta helmapitsejään nostellen, kun lapset leikkivät metsissä ja laineet hyväilivät kallioiden lämpimiä varpaita.   Mielikuvituksesta   Löysin vanhan päiväkirjani. Sitä selatessani silmiini sattui edellä oleva Legenda merien synnystä. Olen kirjoittanut sen retriitissä Österhankmon leirikeskuksessa  marraskuussa 2013. Ilman mielikuvituksen voimaa sekin olisi jäänyt syntymättä. Tarvittiin kuitenkin hiljaisuutta ja pysähtymistä sisäiseen kuulemiseen ja ylitsekäymättömän kauneuden näkemiseen. Mielikuvituksesta on ihmiselle paljon apua ja iloa, mutta joskus myös haittaa. Jokainen meistä on varmasti saanut itsensä ja toiset peloteltua mielikuvituksen avulla. Elävässä muistissa on...

More+

Luonnon parantava voima

Klobbskatassa mustikan varvut elokuulla

Kesä kääntyy syksyä kohti. Ja millainen kesä? Sellainen, joka jää aikakirjoihin. "Muistatko kesän 2018?", tullaan kysymään vielä kauan, kun säistä tulee puhe. Olen iloinen, että olen saanut liikkua luonnossa ja harrastaa monenlaisia taiteita niin tekijänä kuin kokijanakin. Sudenmorsiamien ja Weljien juhlavuosi huipentui esitykseen Vaasan Taiteiden yössä 9.8., mutta vielä on jotain takataskussamme. Vaasa-Opiston kahviossa tulee olemaan vielä näyttely 10.9.-13.10. Itse odottelen Lapin ja Pohjois-Norjan matkaa mieheni kanssa. Sinne suuntaamme tulevalla viikolla. Odotettavissa on monenlaista luonto-, maisema- ja kulttuurikokemusta. Teenpä jokusen työpäivänkin tutustumalla saamelaisalueen kouluasioihin. En yhtään ihmettelisi, jos seuraava kirjoitukseni kumpuaisi tulevan reissumme kokemuksista. Maaruskasta ehdimme jos reissullamme nauttimaan. Paras puuruska ajoittuu vasta viikoille 37-38. Viikko sitten Klobbskatasta otetusta artikkelikuvasta kuitenkin näemme, että ruska hiippailee jo ulkosaaristossakin. Toivottelen näiden mietteiden myötä hyvää alkavaa syyskautta. *** Pöytälaatikossani on kauan odotellut tekstiä, jonka haluan jakaa kanssasi. Kodin Kuvalehden Anna Pihlajaniemi lähestyi minua taannoin muutamilla kysymyksillä. Lehden nettisivuilla on julkaistu osa vastauksistani. https://www.kodinkuvalehti.fi/artikkeli/voi-hyvin/psykologia/luonto-hoitaa-terveytta-ja-mielta-riittaa-etta-hengitat Innostuin...

More+

Festareilla ja muissa kesän riemuissa

Tässä kaikki

Kesästä Elokuu on vasta alkanut, mutta silti tuntuu, että kesä on kallistumassa loppua kohden. Tämä tietysti johtuu ammatistani. Kun koulu alkaa, on aika palata arkeen. Kulunut kesä on ollut monin tavoin hieno. Aurinko on hellinyt lähes tauotta melkein pääsiäisestä asti. Kuivuutta on kuitenkin riittänyt liian kanssa. Sääliksi käy maanviljelijöitä, joilla oli katovuosi viimeksi sateiden ja kylmän sään vuoksi ja nyt toinen katovuosi perään liiallisen kuivuuden vuoksi. Helteet ovat rasittaneet karjaa ja ihmisiä, joilla on pitkäaikaissairauksia. Minä olen polskinut ahkerasti meressä. Se on minulle suuri nautinto ja myös tehokas viilennyskikka. Löysin myös upean uuden uimapaikan Pallasjärven punaisilta hiekoilta. Ihmettelen, että emme käyneet siellä lapsina ja nuorina. Ehkä sinne pääseminen oli vaikeaa kulkuyhteyksien vuoksi. Pallasjärvellä on upeaa; olo hellepäivänä kuin Yyterissä. Järven takana näkyvät Pallaksen kerot tuntuvat epätodellisilta. Kokemusta vei aivan uudelle tasolle se, että räkkää ei juurikaan ollut joitain mäkäräisiä lukuun ottamatta.   Tämän kesän teemaruno Koko kesän mielessäni on pyörinyt Edith...

More+

Multaa hiuksissa, taidetta sielussa

Sulka ja kivet

Keskikesä on täällä! Lämpö hoitaa "vanhoja" luita. Pikkulinnut perustavat toista pesuetta. Multaa hiuksissa Viime kesänä saimme viettää yhdeksän viikkoa saaristossa hoitamassa taloa ja kahdeksaa koiraa. Tänä kesänä meillä on meneillään kuuden viikon jakso talonmiehinä eräässä Vaasan lähiössä. Isäntäpari on pitkällä matkalla Euroopan eri maissa, nyt jo Briteissä. Meillä on huolehdittavana puutarha ja talo. Olemme heitelleet huumorilla ilmaan toivetta siitä, että ensi kesänä pääsisimme hoitamaan merenrantataloa Turunmaan saaristoon. Pienenä tyttönä sain tarpeekseni kasvimaan hoitamisesta, mutta nyt minua ei haittaa ollenkaan hoidella pientä kasvihuonetta ja kasvimaita. Alan ymmärtää, kuinka kontemplatiivista, meditatiivista ja filosofista voi olla seurata puutarhakasvien kasvamista sekä marjojen ja omenien kypsymistä. On hienoa kävellä kasvimaalle ensimmäisenä aamulla napsimaan minttua teehen ja rucolaa leivän päälle. Raparperipiirakat, -hillot ja -mehut valmistuvat suit sait sukkelaan sulostuttamaan kesäpäiviä. Omatekoinen pesto ja retiisipikkelssikin runsastaa aterioita. *** Rucolapesto   rucolaa runsain mitoin 30g (1 dl) parmesaania 1/2dl auringonkukan siemeniä 1/2dl oliiviöljyä 1 valkosipulinkynsi ripaus suolaa ripaus mustapippuria (1...

More+

Sudenmorsiamet ja Weljet 25 vuotta!

Elementit III Ilma

Mirjam Silvénin kuvista julisteeksi muokannut Vilho Huntus 31.7.2018 tulee kuluneeksi 25 vuotta Sudenmorsiamien ja Weljien ensimmäisestä performanssista “Kiihkoa kuutamossa”. Monitaiteellinen ryhmä perustettiin Sudenmorsiamet nimellä Vaasassa alkukesästä 1993. Perustajajäsenet Mirjam Silvén, Laura Elo ja Maija Jussilainen saivat idean yhteisestä esityksestä Vaasan Työväenopiston näytelmäpiirissä. Pian ryhmään liittyivät myös näyttelijä Anna-Maija Vartola (Salminen) ja kitaristi-laulaja Dan Sidorov.  Klarinetisti Teuvo Oja pyydettiin mukaan toiseksi muusikoksi “Kiihkoa kuutamossa” -esitykseen. Maija Jussilaisen ideasta paikaksi valittiin Gustavsborgin (Kustaanlinnan) uimaranta, josta on muodostunut taiteilijaryhmän vakituinen esityspaikka. Ensimmäisten vuosien aikana ryhmä esiintyi myös muualla, mutta uimaranta paikkana ja Taiteiden yö -tapahtumana ovat nykyisin vakiintuneet esitysten sijainniksi ja ajankohdaksi. Puolen yön aikaan sijoittuva esitys Gustavsborgin rannalla, jossa vesi, tuli, ilma ja maa kohtaavat, on luonnonläheinen paikka tulla hiljentymään ja meditoimaan nuotion ääreen ihanan, mutta toisinaan rankan taidekierroksen lopuksi.  Käsikirjoittajana ja esitysten kokoajana on toiminut ja toimii edelleen Mirjam Silvén, mutta esitysten lopullinen koostaminen tehdään yhdessä työryhmän kanssa. Työryhmien kokoonpanot ovat...

More+

Myötätuntoa oppimassa

Lenni Lokinpoika

Pihallamme tepastelee pieni lokinpoika. Näimme sen ensimmäistä kertaa lauantaina. Silloin se oli vain pieni höyhenpallero, jota emo välillä lämmitti sulkiensa ja höyhentensä uumenissa. Vieläkin sen siivet ovat vasta kaksi pientä tynkämäistä uloketta, mutta kehoon on tullut jo uusia ulottuvuuksia. Artikkelikuvassa näemme sen vielä lauantaisessa olomuodossaan. Kuva on otettu hämärässä ilman jalustaa melko kaukaa, joten se on hiukan epäterävä, mutta pienokaisen hellyttävyys tulee hyvin esiin. Olemme ristineet pienen kalalokin Lenniksi ja seuraamme sen elämää kunnioittavalta etäisyydeltä. Hämmästyttävää sopeutumista sen emoilta osoittaa rauhallisuus, jolla ne suhtautuvat pihalla liikkuviin ihmisiin. Kaikkein hätäisimpänä olen nähnyt lokit, kun yön hämärissä siili lyllersi lähellä poikasen olinpaikkaa. Aiemmilta vuosilta on ollut sellaisiakin kokemuksia maapoikasten aikaan, että aikuiset linnut ovat käyttäytyneet aggressiivisesti. (Olen oppinut lintukirjoista, että molempia vanhempia kutsutaan lintumaailmassa emoiksi.) Lennin emot opettavat pienokaista etsimään ruokaa. Ne näyttävät sille, kuinka nokitaan maasta herkkuja. Kerran näimme, kuinka emo nielaisi ison pitsanreunuksen ja hetken kuluttua oksensi sen Lennille. Sen oli helpompi...

More+

RunoSointu

RunoSointu Sydämeni Joiku 2018

Vasemmalla Tarja Huntus, keskellä Mirjam Silvén ja oikealla Kirsti Rautamo Kuva: Helena Fagerlund   RunoSointu on kolmen monitaiteellisen vaasalaisnaisen ryhmä, joka esittää runoa ja musiikkia vahvalla luontotwistillä. Tarja Huntus on laaja-alainen ammattiviulisti ja media-alan ammattilainen, joka on kasvanut Kaustisella ja oppinut kokeneilta kansanmuusikoilta viulisminsa ABC:n. Tarjan muista kokoonpanoista mainittakoon irkkupunkkia soittava Loretta Problem. Kirsti Rautamo on juuri yhteisömuusikoksi valmistunut luokanopettaja, jolla on pitkä ura kosketinsoittajana erilaisissa kokoonpanoissa ja musiikkielämän tuntemusta sekä Italiasta että Suomesta. Kirstin muita kokoonpanoja ovat mm. Popvatkain ja Melodinas. Mirjam Silvén on runoilija, retriitti- ja luontoterapiaohjaaja sekä siviiliammatiltaan erityisluokanopettaja. Hänen muista kokoonpanoistaan mainittakoon Sudenmorsiamet ja Weljet. Runot ryhmän esityksiin ovat virranneet Mirjam Silvénin kynästä. Suuri osa esitettävästä musiikista on laulettua. Sanoitusten ja sävellysten omavaraisuus on korkea. Kaikki ryhmän jäsenet ovat sekä sanoittaneet että säveltäneet esityksiin teoksia. Kaikilla on myös teatterialan taustaa. Esityksissä luontoelementit ovat voimakkaasti läsnä. Eri aistien kautta saadaan sukeltaa syvälle kokemuksellisuuteen.   Metsän hiljaisuudessa sammalten...

More+

Kesä koittaa, ilo voittaa

Tuuralassa Kyröjoella

Kesä on aivan tässä kulmilla! Kevättä Kevään kiihkein seuraaminen on ohi. Aurinkoiset ja lämpimät päivät ovat saaneet luonnon heräämään todella nopeasti. Tänä keväänä päätimme, että kirjaamme ylös, missä järjestyksessä puihin ja pensaisiin puhkeavat lehdet. Emme ehtineet aloittaa kirjaamista, kun jo hämmästykseksemme kaikkialla oli vihreää. Nyt olemme jo havainneet ensimmäiset kukat pilvikirsikoissa ja koristeomenapuissa Vaasan Vetokannaksella ja Palosaarella. Takapuistossamme kukat noihin puihin tulevat yleensä touko-kesäkuun vaihteessa. Keväästä jäi mieleen se pikkuinen Lotta eli ryhävalaan vierailu vesillämme ja merikotkahavaintojen hurja kasvu. Taidetta Ajatukset ovat jo kovasti tulevan kesän riennoissa. Taiteellisella saralla minulla on monta merkityksellistä asiaa meneillään. Kaustisen kansanmusiikkijuhlilla RunoSointu -ryhmämme esittää runo- ja musiikki esityksen Sydämeni joiku. Tarkemmat esiintymisajat ja paikan päivitän tähän kirjoitukseen, kunhan ne selviävät. RunoSointu -ryhmässä ovat lisäkseni Tarja Huntus ja Kirsti Rautamo. Esityken runot ja laulujen sanoitukset yhtä lukuun ottamatta ovat minun käsialaani. Laulujen sävellykset ovat meidän jokaisen esiintyjän omia hengentuotteita. Esityksessä vaellamme Lapin maisemissa. Vanhimmat runot ja sanoitukset...

More+