Author Archive

  • Alussa oli sana
    ja hiljaisuus.
    Tuuli kulki kallionkoloissa,
    ravisteli pajua,
    soitti vaahtopäillä kaislikkoa,
    salamat tanssivat pilvissä
    ja maaemo sylki kuumaa laavaa ja rikkiä.

    Sana muovasi luonnonsävelistä olennon,
    jota ihmiseksi kutsutaan.
    Hän sai vereensä kaislojen suhinan,
    soluihinsa meren aaltojen valssin,
    sydämeensä salaman tulen ja ukkosen jylyn,
    luihinsa ja lihaksiinsa kallion laulun.

    Ihminen oli kauneinta musiikkia
    ja täydellisin soitin.
    Hänen sielunsa loi oman laulun.
    Joskus se oli tumma,
    joskus täynnä kuultavaa iloa ja rauhaa.
    Joskus ihmisen sävel särkyi,
    eikä hän enää saanut kosketusta muihin ihmisiin.

    Jos ihminen kadotti musiikin itsessään,
    ei häntä enää ollut.

Ikimetsän kierteet

Vuosi alkoi hyvin lumisena täällä Vaasassa. On oikein kaunista ja talvista. Heti vuoden toisena päivänä lähdimme ystävien kanssa nuotiolle Klobbskataan. Taivaanrannassa oli merisumua ja vuoden ensimmäinen merikotkahavaintokin tehtiin. Kovasti mieli tekee mennä nauttimaan luonnon ihmeistä. Metsään kahlaaminen vaatisi kovasti viitseliäisyyttä ainakin ilman metsäsuksia, joita minulla ei ole. Onneksi olemme kolmen taiteilijan voimin saaneet mahdollisuuden luoda ikimetsän keskelle Vaasan kaupunkia. Suomen kulttuurirahaston Etelä-Pohjanmaan rahasto ja Pohjanmaan liitto ovat tukeneet työskentelyämme ja esillepano ym. kulujamme. Vaasan Taiteilijaseuran Black Wall Galleryssä, Kasarmi 13, Korsholmanpuistikko 6 on nähtävillä metsäseikkailumme tulokset. Vaasan Taiteilijaseura / Artists Guild / Konstnärsgille - Sirpa Seppelin, Mirjam Silvén, Petri Judin - Ikimetsän kierteet Galleria on auki keskiviikosta perjantaihin kello 12-17 sekä lauantaina ja sunnuntaina kello 12-16. Tule ihmeessä kokemaan näyttelymme, kun vielä ainakin toistaiseksi Gallerian ovet ovat auki. Tiloihin on laadittu asianmukainen koronan välttämissuunnitelma. "Metsän portti on vihreä ovi" sanaili Risto Rasa. Kuljet metsäämme vihreän viltin toiselle puolelle ja voit...

More+

Joulun perinteet

Kirsti Rautamon kuva minusta

Kuva Kirsti Rautamo Joulu tulla jolkottaapi! Tänään on talvipäivän seisaus. Lanttulaatikot otin juuri uunista ja nyt siellä paistuu puolet porkkanalaatikoista. Talvipäivän seisauksen aikaan "aurinko menee pesäänsä", jossa se viipyy muutaman päivän. Päivät ovat silloin melko tasapitkiä tai lyhyitä. Tätini kertoi eilen puhelimessa, että pohjoisessa on seuraava sanonta: "Tapanina tammanlaukka, uunna vuonna uuninlämmin." Tällä tarkoitetaan sitä, että Tapaninpäivän jälkeen päivä lähtee pitenemään vauhdilla ja Uutena Vuotena se on jo niin pitkä, että on aivan "uuninlämmin". Loisto -lehdessä 3/21 muutamalta ihmiseltä kysyttiin, mistä kunkin joulu alkaa. Vastasin, että minulla se alkaa jo syysretriitistä Alskatin leirikeskuksesta. Silloin alan kääntyä kohti joulua. Minä olen hidas joulun lähestyjä. Tarvitsen rauhaa ja aikaa yhä enemmän. Adventtihartaudet majakassa, metsässä ja pubissa Niin kuin edellisessä kirjoituksessani kerroin, vietin tässä välissä myös pitkän retriittiajan Utössä. Kaksi viikkoa sitten palasin kotiin. Adventtiaikani on ollut monipuolinen. Se pääsi vauhtiin Majakkakirkon tunnelmallisesta adventtihartaudesta, jossa toimimme kanttoreina Eija Kasarin kanssa. Lähestyin tuota hartauttakin...

More+

Terveiset Utöstä

Utön kylää majakkamäeltä nähtynä

Joulu lähestyy ja nyt vietämme ensimmäistä adventtisunnuntaita. Kirkoissa on laulettu Hoosianna-hymniä. Tänään lauloin sitä radiojumalanpalveluksen mukana. Katselin ikkunastani meren horisonttiin ja eri etäisyyksillä oleville saarille ja luodoille. Hoosiannan aikana merikotka lenteli Kattrompkobbenin yllä. Kuulostaa eksoottiselta. Minä olenkin nyt poissa kotimaisemistani. Lähdin matkaan Vaasasta Pyhänpäivänä 6.11. ja saavuin Utöseen 8.11. Täällä viivyn Itsenäisyyspäivään asti. Kotona Vaasassa olen 7.12. Tulomatkalla yövyin Turussa ja osallistuin Turun tuomiokirkossa messuun ja kirkkokahveille. Kirkkokahvit olivat myynnissä kansallispyhäkkömme kivijalassa. Siellä sain pöytääni sekä kanttorin, liturgina toimineen kappalaisen, että pari muuta ihmistä. Keskustelu muodostui monisäikeiseksi. Puhuimme jopa Juicen Rakkauden ammattilainen biisin teologisesta tulkinnasta. Toisen matkayön nukuin Nauvossa, jonne Utön kaverini toi hänen miehensä. Aamulla nousimme yhteysalukseen Pärnäsistä. Matka Utöseen kestää 4-5 tuntia riippuen siitä, missä välisatamissa välillä pysähdytään. Matkallamme on mukana Clara-koira, joka on jo kunnioitettavan iän saavuttanut. Aikamme Utössä ei ole mitä tahansa viihtyilyä. Vietämme melkein kuukauden hiljaisuuden retriitissä TAYSin sairaalapastori Eija Kasarin kanssa. Eija on vuorotteluvapaalla...

More+

Syksyn sylissä

Alskatin aamu

Onpa taas elämä ollut täyteläistä. Samalla sydän on täynnä iloa siitä, että meillä Suomessa on (vielä) useita vuodenaikoja. Toissa viikonloppuna vietimme retriittiä Alskatin leirikeskuksessa. Sieltä on tämän jutun tunnuskuva. Se on otettu aikaisin aamulla. Teemanamme oli lause: Älä pelkää. Saimme viettää pari vuorokautta nauttien hiljaisuuden parantavasta sylistä. Tuona aikana sain myös löytää itsestäni leikkivän lapsen, kun lauantai-aamuna lätäköt olivat ensimmäistä kertaa jäässä. Pääsin ratistelemaan niissä. Ennen kuin retriittivieraat tulivat paikalle Pystytimme saunaniemeen suunnittelemani Kalastajan Ristin. Siitä voi lukea täältä. Fiskarens Kors restes vid Alskat - Vasa svenska församling Uutisen tekstin ja kuvan olen laatinut, mutta tekstini uutiseksi on muokannut ruotsalaisen seurakunnan tiedottaja Sofie Furu. Vietimme hiljaisen rukoushetken ristin juurella sattumalta juuri sillä hetkellä, kun äitini kuolemasta tuli kuluneeksi 45 vuotta. Viime viikonlopun vietin Turussa. Siellä oli pyhiinvaelluskoulutuksen päätösviikonloppu. Valmistuimme ystäväni Arja Sigfridsin kanssa pyhiinvaellusohjaajiksi. Viikonlopun koulutus oli monipuolinen ja antoisa. (Olenpa jopa ilmoittanut halukkuuteni Luontohengellisyys koulutukseen ja kirjoittelen siitä tuonnempana,...

More+

Nyt luonto kirkkoni olla saa

Pyhiinvaeltajan kirkko ja polku

Onpas aikaa hurahtanut! Tavallisesti kirjoitan tänne kotisivulleni uuden jutun noin kolmen viikon välein. Nyt on ollut monenmoista kiirettä, jonka syy selviää alla olevasta. Olimme myös Vallgrundissa kahteen otteeseen ystävämme A:n taloa ja koiria hoitamassa. Pidin lisäksi kahtena lauantaina Vaasan Pilvilammella työpajaa, jossa tutustutin osallistujat meditatiivisen valokuvauksen, luontoyhteystehtävien ja metsärunoilun pariin. Ensi viikolle oli suunniteltu minulle palvelutalokiertue aiheella Mene lyyrisesti metsään, mutta se jouduttiin siirtämään tulevaisuuteen. Ikimetsän kierteet -projekti Petri Judinin ja Sirpa Seppelinin kanssa on myös kovassa valmisteluvaiheessa. Aloitin Vaasa-lehdessä kolumnistina ja lupasin, että en julkaise muilla alustoilla sinne kirjoitettua tekstiä ennen kyseisen lehden ilmestymispäivää. Seuraava tekstini on julkaistu lehdessä 29.9. Tarkoitukseni oli tosiaan julkaista tämä blogikirjoitus 29.9., mutta jouduinkin pikaiseen umpisuolen poistoon ja palasin pari tuntia sitten sairaalasta. Tässä siis se varsinainen asiani Nyt luonto kirkkoni olla saa Kotiseutumme ihmiset löytävät yhä useammin tiensä metsiin ja meren äärelle. Sellainen on aika. Tunnemme rauhaa ja joskus suoranaista pyhyyden tuntoa luonnossa....

More+

Itsensä tutkiskelu

Kesä alkaa olla koettu. On ollut välillä hurjan lämmintä, mutta nyt sateet ovat valtaamassa sääkarttoja. Monta kokemusta rikkaampana ainakin minä siirryn odottamaan syksyn riemuja. Kaksi pettymystäkin kesään liittyy. Majakkareissu, jota olin järjestämässä Kalajoelta Raahen seudun majakoille ja pookeille peruuntui tuuliolosuhteiden vuoksi. Ehkä jo ensi kesänä se toteutuu. Ehdottomasti suurempi pettymys oli Sudenmorsiamien ja Weljien Elementit IV Maa -esityksen siirtyminen jo toisen kerran vuodella eteen päin. Siirtymisen syy oli taas koronatilanne. Teimme dream teamilla hartiavoimin töitä ja olisimme tarjonneet hienon elämyksen paikalle tulijoille torstaina 12.8. Heti perjantaina 13.8. soitti minulla pastori Outi Klapuri ja pyysi minua sunnuntaina kirkonmenojen jälkeen jutustelemaan Radio Vaasan kuulijoille tarjottavaan kirkkokahvirupatteluun itsensä tutkiskelusta, joka oli päivän saarnan aiheena. Toteutimme sen ja siitä sain aiheen tähän kirjoitukseenkin. Itsensä tutkiskelu Kun olin 28 vuotias, matkustin junalla tentistä Jyväskylästä Tervajoelle. Silloin minuun iski kolmenkympin kriisi. Koko matkan kirjoitin pitkää runoa, jonka eri säkeistöissä mietin eri puolia eletystä elämästäni. Jokainen säkeistö...

More+

Näenkö metsää puilta

Vanhassa metsässä

Metsää, puita ja projekteja Olen tässä tehnyt ja tekemässä useampaa puihin tai metsiin liittyvää projektia. Aiemmin olen jo maininnut Ikimetsän kierteet, jota valmistamme yhdessä säveltäjä Petri Judinin ja kuvataiteilija Sirpa Seppelinin kanssa. Vanhusten palvelutaloihin valmistan lokakuun aluksi kokemuksellisen runoihin ja eri aisteihin perustuvan metsäkokemuksen. Sen on tilannut Vaasan kaupungin kulttuurivirasto. Kolmantena on syyskuussa tulossa Pilvilammen runopolulle Vaasan Kaupunginkirjaston projektissa kahden lauantain tapahtuma, jonka tuloksena osallistujilta pitäisi syntyä metsärunoja. Pari muutakin mahdollista metsiin liittyvää juttua on meneillään, mutta niistä kerron ehkä tuonnempana. Olin viime viikolla Poitsilan kartanossa Haminassa meditatiivisen valokuvauksen kurssilla, jonka järjesti Hiljaisuuden Ystävät (HYS!). Sää oli todella kuuma. Osalla porukasta oli suuria vaikeuksia voida nukkua, mutta Poitsilan puut olivat todella hoitavia. Tuolle paikalle ne olivat leimallisia. Siellä oli vanhoja tammia ja omenapuita ja kaikkea mahdollista. Kuumassa säässä helpotuksen toi se, että pystyi olemaan puiden alla ja menemään välillä uimaan semmoiseen pieneen Suomenlahden lahdenpohjukkaan. Oli ihanaa kellua vedessä ja katsella...

More+

Sudenmorsiamet ja Weljet Elementit IV Maa

Vaasan Taiteiden yötä 2021 Vietetään 12.8. Tämänkertainen tapahtuma on myös Taiteiden yön 30 vuotisjuhla. Sudenmorsiamet ja Weljet esiintyvät jälleen Gustavsborgin uimarannalla Keskussairaalan takana. Esitys alkaa klo 23.30. Se on jo vuodesta 1993 alkaen ollut yksi Taiteiden yön päätapahtumista ja yleensä myös päätöshiljentyminen kulttuurin täyttämän päivän ohjelmalle. Jo pelkästään käveleminen rantaa kohti rauhoittaa mielen. Tapamme mukaan koemme jotain ainutlaatuista pimeässä yössä. Nuotiot loimuavat, musiikki, runot, tanssi ja tulitanssi vuorottelevat. Nyt on Elementit -sarjan viimeinen osa: Elementit IV Maa. Eri puolilta Suomea tulleilta katsojilta ja omilta esiintyjiltämme olemme vuosien varrella kuulleet kommentteja siitä, että missään ei voi kokea vastaavaa. Johan Hagströmin valokuvia vuodelta 2014. Kuvaajan luvalla: Suden morsiamet ja weljet (pic.fi) Mirjam Silvén on kaikkiin esityksiin kirjoittanut runopohjaisen käsikirjoituksen, jota on viimeisillä kerroilla yhdessä työryhmän kanssa järjestelty. Tällä kertaa mukana on myös otteita intiaanipäällikkö Seattlen kirjeestä Suurelle Valkoiselle päällikölle eli Yhdysvaltain presidentille vuodelta 1854. Franklin Pierce toimi tuolloin presidentin virassa. Seattle kirjoitti...

More+

Matkalla 2

Ulkokallassa

Kesä edistyy. Alkukesästä kaikki tuoksut ovat vahvimmillaan. Ojanvarsissa tupasvillat ja metsänpohjissa suopursut antavat minulle väristyksiä. Niittykasvit ja puut kukkivat! Minulla on ollut ilahduttavia viikkoja. Monet pitkäaikaiset haaveeni ovat toteutuneet. Pääsin vihdoin käymään ystävien kanssa Kallankareilla eli Maakallassa ja Ulkokallassa Kalajoen edustalla, sain knallin ja ostin kotiimme kauniin Tomi Isopahkalan tekemän Storbåtin pienoismallin koristeeksi. Lisäksi tyttäreni on tuon tuostakin lähettänyt ilahduttavia tietoja opinnoistaan: kaksi maisteritutkintoa tälle keväälle ja pääsy tohtoriohjelmaan Tampereella. Bonuslapsenlapsenkin rippijuhlia vietettiin eilen. Matkalla Yksi haaveistani toteutui torstaina 10.6., kun pääsimme mieheni ja kolmen ystävämme kanssa Kallankareille Maakallaan ja Ulkokallaan, jonne ei ole helppoa päästä. Kallankarit sijaitsevat merellä Kalajoen ulkopuolella. Niillä on Suomen oloissa erityinen itsemääräämisoikeus. Karikokous tekee päätökset yhteisistä asioista. Karien "päällikkö" on haminamestari, joka käytti meitä Ulkokallassa. Sinne voi nousta vain poikkeustapauksissa. Kallankarien itsemääräämisoikeus täyttää tänä vuonna 250 vuotta. Luovutin haminamestarille, Juha Vierimaalle juhlavasti runolaudan, jossa on seuraava teksti: Rakkolevää verkossani tyrskyjen yli rantakiville kuljen. Kaislikossa kuikka...

More+

Matkalla

Elämä pyhiinvaelluksena Pyhiinvaelluksesta tulee yleensä ensimmäisenä mieleen joku pitkä vaellus esimerkiksi Santiago de Compostelaan tai kulkeminen jonkin pyhimyksen jalanjäljissä. Pyhiinvaellus on kuitenkin paljon muutakin. Se on vaeltamista eteenpäin polulla ja ylöspäin kohti pyhyyttä. Se on myös vaeltamista kohti omaa sisintä, ja sinne kätkeytyviä mietteitä. Pyhiinvaellukset voivat olla pitkiä tai lyhyitä. Ne voivat tosiaan olla satojen kilometrien mittaisia tai vaikka luontovaelluksia rannalla istuen ja itseään tutkien taikka sitten kirkossa yksityiskohtia katsellen, kuten edellisessä kirjoituksessani. Jossain mielessä koko elämä voidaan nähdä (pyhiin-)vaelluksena kehdosta hautaan. Matkan varrella elämä kouluttaa meitä ja kypsyttää tuleentuneeksi sirppiä odottavaksi viljaksi. Joidenkin matka on lyhyempi ja joidenkin pidempi. Pyhiinvaelluksen seitsemän keskeistä tuntomerkkiä ovat vapaus, yksinkertaisuus, hiljaisuus, huolettomuus, kiireettömyys, jakaminen ja hengellisyys. Näitä asioita meistä jokainen kaipaa ja tarvitsee, jotta voi kuunnella aidosti sisintään. Hengellisyyden aspekti saattaa tökkiä joitakin lukijoitani. Olen oppinut ymmärtämään, että jokainen meistä pohtii jotain itseään suurempaa ja elämän salaisuutta. Mikä se pyhä sitten kullekin on,...

More+