-
-
Alussa oli sana
ja hiljaisuus.
Tuuli kulki kallionkoloissa,
ravisteli pajua,
soitti vaahtopäillä kaislikkoa,
salamat tanssivat pilvissä
ja maaemo sylki kuumaa laavaa ja rikkiä.
Sana muovasi luonnonsävelistä olennon,
jota ihmiseksi kutsutaan.
Hän sai vereensä kaislojen suhinan,
soluihinsa meren aaltojen valssin,
sydämeensä salaman tulen ja ukkosen jylyn,
luihinsa ja lihaksiinsa kallion laulun.
Ihminen oli kauneinta musiikkia
ja täydellisin soitin.
Hänen sielunsa loi oman laulun.
Joskus se oli tumma,
joskus täynnä kuultavaa iloa ja rauhaa.
Joskus ihmisen sävel särkyi,
eikä hän enää saanut kosketusta muihin ihmisiin.
Jos ihminen kadotti musiikin itsessään,
ei häntä enää ollut.
Ja niin on taas kevät koittamassa. Pihalla krookukset ja kevätesikot nostavat päätään. On palmusunnuntai. Hiljainen viikko on alkanut. Kelloja on viime yönä siirretty kesäaikaan ja kevätpäiväntasauksestakin on jo viikko. Perjantaina olimme pienellä porukalla ihmettelemässä kevään koittamista Bergön saarella eteläisessä Merenkurkussa. Mennessä kävimme Molpen ranta-aitoilla. Sieltä on tämänkertainen artikkelikuva. Siellä on eräs maatuva vene, jota kuvaan vuosittain. Kevään odotettu ensimmäinen mustarastas kipaisi tien yli lähistöllä. Saarelle mennessä harmaahylje köllötteli auringossa lauttaväylän eteläpuolella. Monenlaisia lintuja uiskenteli sulassa Synnertsörenin ja Trutörenin välissä. Oli joutsenia, telkkiä ja isokoskeloita. Merikotka vartioi läheisellä kivellä. Kalasataman ulkopuolella näimme vielä talviverkoilla olevia kalastajia. Kotiin palatessa kiersimme Söderfjärdenin kautta. Hanhet olivat tulleet. Näimme ainakin merihanhia ja kanadanhanhia. Taustalla oljenteli pari kurkea. Iloisin havainto oli kuitenkin kiuru. Se on todellinen lähestyvän kesän airut. Torstaina olimme Vöyrin Rekipellossa nähneet jo töyhtöhyyppiä. Ne tekevät mielen iloisiksi hauskalla olemuksellaan ja kauniilla väreillään. Pysähdys Kaikki tämä valon lisääntyminen ja kevättunnelma juovuttaa. Kevään odotukseen tuli...
More+
Istun Vaskiluodossa rannassa ja katselen merta. Kevät on tullut. Kanadanhanhi pylläilee vedessä kiven kyljessä ja pyydystää merenpohjasta kaiken näköistä syötävää. Ohi meloo kauempana kaksi miestä kajakilla. Keskustelun äänet kantavat hyvin vedenpintaa pitkin. Lokit, koskelot ja pikkulintujen laulu metsästä ilahduttavat minua. Kauempaa kuuluu myös tikan hakkaamisääni. Toki täällä on myös muita taustaääniä. Sokerin alueen takana rakennetaan Värtsilälle uusia teollisuusrakennuksia ja sieltä kuuluu pientä ääntä, mutta voin sulkea sen mielestäni pois samalla, kun katson merelle: yhteisyyteen. Tämä meri on yhteinen niin kuin on yhteinen tämän hetkinen koronahuolikin koko maailmassa. Meri ei erota. Se yhdistää. Koronan ei myöskään pitäisi erottaa vaan yhdistää meitä yhteisten ponnistusten eteen. Tämä aika saa meissä sekä parhaimmat, että pahimmat ominaisuudet esiin, mutta silti tässä keväässä on toivoa ja tässä ajassa on asioita, jotka pysyvät, joiden merkityksen taas ehkä jälleen kerran huomaamme. Rummusta Toissa iltana meillä oli ystävieni kanssa todella ihana tapaaminen ja sen merkitys korostui erityisesti siitä,...
More+
Ihanaa, kun olemme taas selvinneet yhdestä syys-ja kevätpäiväntasauksien välisestä ajanjaksosta. Nyt on taas valoa enemmän kuin pimeää. Vietin kevätpäiväntasausta Kokkolassa. Olin pitämässä koulutusta aiheesta Opetan ja ohjaan monikulttuurista ryhmää – haastavista tilanteista myönteisiin kohtaamisiin. Koulutettavilla on välitehtävän tekemiseen aikaa ja tapaamme taas 8.4. Artikkelikuva on paluumatkalta Oravaistenlahdelta torstaina iltapäivällä. Kevätpäiväntasauksen päivänä kävin koulutuspäivän päätteeksi syömässä minulle uudessa ravintolassa Kung's Kitchenissä. Se on aasialainen fuusioravintola Kaarlelankadulla. Ravintolakäynti oli ilahduttava. Ruoka buffetissa oli hyvää ja paikka erityisen siisti. Hinta-laatusuhde erinomainen. Minulla ei ole tapana mainostaa täällä blogissani, mutta nyt teen poikkeuksen. (Provikoita en saa.) Kevätpäivän tasauksen yönä oli täysikuu, joten pääsiäinen on tänä keväänä kovin myöhään. Pääsiäisen ajankohtahan määräytyy siten, että sitä vietetään ensimmäisenä sunnuntaina kevätpäiväntasausta (yleensä 21.3.) seuraavan täydenkuun jälkeen. Valon lisääntyessä mieli kevenee. Elämä voittaa ja kesän odotus aivan kirpaisee vatsanpohjassa. Edessä on viikot, jolloin perheessämme seurataan tiiviisti muuttolintujen tuloa. Juuri kevätpäiväntasauksen päivänä näin laulujoutsenparin lentävän ja kuulin niiden hopeatorvisen...
More+
Kevätretkiä Kuukausi sitten olin pitämässä retriittiä Alskatissa. Oli talvista. Lunta riitti ja jääkävelylläni se lensi hurjassa tuulessa. Oli hyvin arktinen tunnelma. Toinen papeista puuskahti minulle: "Milloin se kevät oikein tulee?" Vastasin, että kaksi viikkoa siihen menee. Hän totesi pilke silmäkulmassa, että tulee omin käsin kuristamaan minut, jos kevät ei silloin ala. No, huhtikuun yhdeksäntenä päivänä se sitten rysähti päälle. Henkikultani säästyi. Orvokki Aution Pesärikossa anoppi toistelee jatkuvasti miniälle: "Hillitte ittes!" Kevät on täällä ja minä en hillitse itseäni millään tavoin. On lähes mahdotonta pitää välipäiviä luonnon tarkkailemisesta. Auton nokka työntyy yhä uudelleen ulos kotiportista. Matka erilaisille paikoille alkaa. Autoon on pakattu kameroita, kiikarit, lintuvihko, luontokirjoja, eväitä, kumisaappaita, vaatteita... Useimmiten lähdemme miehen kanssa kahden, mutta välillä mukana on ystäviä isoja ja pieniä. Artikkelikuvassa on pieni retkeläinen eiliseltä. Hän nautti kovasti lintujen katselemisesta ja kivien heittelemisestä tulvaojaan. Itse aina unohtaa, että kiikareita pitäisi välillä käyttää toisinkin päin. Kun etäännyttää asioita, saa uuden...
More+
Huhtikuinen tervehdys! Kevät on edennyt harppauksin. Lintujen laulu lisääntyy päivä päivältä. Mieli kääntyy kohti tulevaa kesää. Kouluviikkoja on jäljellä enää seitsemän ja niistäkin kaksi on vajaita vapun ja helatorstain vuoksi. 20.3. pidin Vaasan suomalaisen ev.lut. seurakunnan naisten lounaalla Luonto herää -nimisen valokuva-, runo- ja musiikkiesityksen. Siinä oli puolen tunnin mittaisena Power Point -esityksenä omia kuvia maaliskuusta heinäkuun loppuun. Kuvat on otettu kymmenen vuoden kuluessa kaikkialla Suomessa ja jopa Norjan ja Venäjän rajalla. Mukana oli omia runojani ja musiikkia Merikannolta, Sibeliukselta, Tikanmäeltä, Händeliltä, Mozartilta ja Mårtenssonilta. Esitystä oli seuraamassa noin 70 naista, vaikka luulin samanaikaisen auringonpimennyksen verottavan yleisöä. Esityksen tekeminen vei kymmeniä tunteja ja opetti paljon tekniikasta. Olen esittänyt saman tiedoston nyt usean 3-6 -luokan oppilaille. Ensi maanantaina katsomme sen myös 1-2 -luokkalaisten kanssa toisessa koulussa. Isommat oppilaat ovat saaneet esityksen aikana kirjoittaa itselleen ylös kuvista tunnistamiaan lajeja. Maahanmuuttajaoppilaiden kanssa olemme keskustelleet Suomen luonnosta ja vuodenajoista. Todettiin yhdessä, että esimerkiksi Thaimaahan, Keski-Afrikkaan tai Etelä-Amerikkaan...
More+
Kevätpäivän tasaus! Talven selkä on taittumassa. Pihallamme kevätesikot ja krookukset ovat avautuneet tai avautumassa. Tulppaanien kukka-aihiot jo pullottavat sopivaa hetkeä odottaen. Luonnossa tapahtuu näinä aikoina paljon. Joutsenten huuto kiirii yllättävinäkin hetkinä ja saa epämääräisen kaipuun nostamaan päätään mielen sopukoissa. Muutama yö taaksepäin oli huikean hienot revontulet ja eilen aurinko pimeni melkein kokonaan, kun kuu tuli maan ja sen väliin. Pari vuorokautta on päivä ollut jo pidempi kuin yö. Vietin viikot 9 ja 10 parin ystäväni kanssa Kreikassa. Matkamme ei ollut tavanomainen turistimatka vaan elimme matkailijan arkea ja juhlaa. Reissumme oli todella mielenkiintoinen. Mennen tullen lensimme Pariisin kautta ja koimme konkreettisesti De Gaullen lentoasemalla, mitä on terrorismin uhka. Sotilaita ja poliiseja kulki kolmen hengen partiossa pitkin lentoasemaa. Sotilailla oli rynnäkkökiväärit ja poliiseilla pistoolit. Ei tullut mieleenkään ottaa näistä ryhmistä kuvia. Kun ostin Charlie Hebron, työnsin sen molemmilla kerroilla kiireesti reppuuni myöhempää tarkastelua varten. Ateenaan tultuamme Syntagma-aukiolla oli poliisien panssaroitu mellakkabussi ja sen...
More+
Se on kevät nyt, ystäväni! Kevätpäivän tasausta vietettiin parisen viikkoa sitten ja viime viikonloppuna siirrettiin kelloja kesäaikaan. Luonto kaikuu lintujen laulua ja valoa on mukavan paljon. Muuttolintujen saapumista olemme saaneet seurata tänä keväänä jo harvinaisen varhain. Viime sunnuntaina sain todistaa hienoa hetkeä. Mustarastaskoiras lauloi Vaasan Hietalahdessa pitkään kaunista kutsulauluaan korkealla koivun latvassa. Sitten samaan latvukseen lensi sille kumppani. Linnut jäivät nököttämään hiljaisuuden vallitessa toistensa lähelle, kun meidän piti jatkaa matkaa. Kyrönjoen tulvat näyttävät jäävän tänä keväänä väliin. Jokavuotiseen tapaan olen jo viikkojen ajan käynyt seuraamassa jäiden liikkeitä. Tänään joessa näytti vesi olevan jopa harvinaisen alhaalla. Merikaarrossa kosken ja Kolkin sillan välisellä jokiosuudella oli näkyvissä kiviä, joita ei näe usein kuivinakaan aikoina. Pohjanmaan rannikkoa on kierrelty miehen kanssa lähinnä viikonloppuisin. Murheellisen pohjajuonteen näihin retkiin on tehnyt, se ettei rakas ystävämme Timppa ole enää mukana opastamassa ja opettamassa linnuista. Keväällä on todella paljon näkemisen arvoista luonnossa. Tänä keväänä olemme nähneet tavallista enemmän merikotkiakin, josta olemme erityisen ilahtuneita....
More+
Hei, ystäväni! Helmikuu on hurahtanut ohitse. Minulle se on ollut täynnä monenlaisia tunteita. Ystäväni poismeno tammikuun lopussa ja hautajaiset viikko sitten ovat saaneet ajatukset pyörimään ikuisuuden ja ystävyyden teemojen ympärillä. Mihinkään konkreettiseen ei ole ollut mielessä tilaa. En ole jaksanut kirjoittaakaan. Musiikkia olen kuunnellut paljon. Siitä olen saanut lohtua ja mielen rakennuspuita. Lukeminen on ollut vähän niin ja näin... Koko kuukauden luin yhtä, mutta sitäkin mielenkiintoisempaa kirjaa. Se oli Aldous Huxleyn Saari. Lähes kaikki tuntevat samaisen, jo 60-luvulla edes menneen kirjailijan Uusi uljas maailma teoksen, dystopian. Saari -kirjaa tuntevat vasta harvat. Se suomennettiin vasta viime vuonna. Kirja on utopia saaresta, jossa eletään yhteisöllisesti ja jossa henkiset arvot ovat johtotähtenä. Kirjan loppuosassa paneudutaan kasvatuskysymyksiin. Luulen, että hankin kirjan hyllyyni. Siinä riittää tutkailtavaa useampaankin lukukertaan. Mielenkiintoista kirjassa on myös viime vuosina pinnalle nousseen Mind Fullnesin ajatukset. Kirja on kirjoitettu tosiaan 60-luvulla ja jäi Huxleyn viimeiseksi. Koska kirjoittaminenkaan ei ole kovin sujunut, kaivoin...
More+
Mikäpä olisi varmempi kesän lähestymisen merkki täällä Pohjanmaalla kuin kevättulvat. Kylmä kevät siirsi niitäkin noin viikolla eteenpäin keskimääräiseen ajankohtaan verrattuna. Luonnonnäytelmä on hurja, kun jokiin alkaa muodostua jääpatoja ja vesi nousee laajoille alueille. Veden virtaus joissa on käsittämätön ja suuretkin jäälautat uivat vapaassa vedessä kevyesti kuin kaarnalaivat. Tänä keväänä näin tulvivassa Kyrönjoessa usean laiturin, yhden terassin kokonaisia puunrunkoja ja vähän pienempääkin sälää. Alava maa saa aikaan sen, että tulvajärvet ovat joskus kilometrien pituisia. Tänä keväänä Ilmajoen ja Seinäjoen väliin muodostui yli kymmenen kilometrin pituinen järvi. Sitä katsellessa mietin, mitä parveilevat lokit mahtavat asiasta tuumailla. Ehkäpä tähän tapaan: "Kas siinäpä uusi järvi. Lieneekö siinä paljonkin kalaa? No, eipä ole kovin kalaisaa..." Tuovilassa, Vaasan lähellä kävi niin, että Kyröjoki haki entistä uomaansa ja sekä Laihian-Tuovilanjoen että Kyröjoen vedet yhtyivät Martoisten ja Tuovilan välissä. Sinnekin muodostui kilometrien pituinen järvi, josta vedet laskevat pois hyvin hitaasti. Merikaarron ja Miekan-Staversbyn kylien välillä jäälohkareita oli lauantaina...
More+
Maaliskuu vilahti ohi kuin huomaamatta. Minua ei yhtään haitannut se, että siitä muodostui ennätyksellisen kylmä, koska selkeä sää antoi meidän nauttia myös monista aurinkoisista päivistä. Harmillista on ainoastaan se, että muuttolintuja saa odottaa tavallista pitempään. Monet linnut ovat palanneet muuttomatkallaan takaisin päin odottelemaan lämpimämpiä päiviä. Mustavariskin saapui lintuharrastajaystäväni mukaan viikon myöhemmin kuin yleensä. Minulle kuten monelle muullekin varmoista varmin ja ihanin kevään merkki on laulujoutsenten saapuminen. Kävimme pääsiäisen aikana kaksikin kertaa Söderfjärdenillä katselemassa ja kuulostelemassa, olisikovatko ensimmäiset joutsenet jo maisemissa. Ei vielä näkynyt. Luin Lapin Kansasta viime viikolla, että sielläpäin oli jo nähty isokoskeloita ja muutama joutsenpari. Söderfjärdenin Meteorian riihen seinustalla oli silti mukavaa istuskella auringossa ja nautiskella teetä hyvässä seurassa. Muuttolintuja odotellessa voi seurata merikotkan pesimistä Virossa oheisen linkin kautta: http://www.looduskalender.ee/en/node/15887 Noilta sivuilta löytyy paljon muutakin mielenkiintoista. Maaliskuussa minulla oli harvinainen mahdollisuus käydä kaksi kertaa Rovaniemellä, jossa asuu kaksi rakasta siskoani. Toisella kertaa olimme mieheni kanssa autolla liikkeellä ja pystyimme katselemaan hieman laajemmalla...
More+
