Posts Tagged ‘Tarja Huntus’
-
-
Alussa oli sana
ja hiljaisuus.
Tuuli kulki kallionkoloissa,
ravisteli pajua,
soitti vaahtopäillä kaislikkoa,
salamat tanssivat pilvissä
ja maaemo sylki kuumaa laavaa ja rikkiä.
Sana muovasi luonnonsävelistä olennon,
jota ihmiseksi kutsutaan.
Hän sai vereensä kaislojen suhinan,
soluihinsa meren aaltojen valssin,
sydämeensä salaman tulen ja ukkosen jylyn,
luihinsa ja lihaksiinsa kallion laulun.
Ihminen oli kauneinta musiikkia
ja täydellisin soitin.
Hänen sielunsa loi oman laulun.
Joskus se oli tumma,
joskus täynnä kuultavaa iloa ja rauhaa.
Joskus ihmisen sävel särkyi,
eikä hän enää saanut kosketusta muihin ihmisiin.
Jos ihminen kadotti musiikin itsessään,
ei häntä enää ollut.
Elokuu on jo ehtinyt lähes päätökseensä. Meille kesä on ollut monipuolinen. Se käy ilmi jo aiemmista tänä kesänä kirjoittamistani jutuista. Norjan matkan jälkeen olimme viikon Vallgrundissa koiria hoitaen ja ympäristöstä nauttien. Kallavedellä vietimme jo toista symposiumia. Kävimme myös viimein "Salakuljettajan mökillä" Paniken Björkörenissä ja viikonlopun vietossa sukulaisten saarimökillä. Björkörenistä palatessamme pysähdyimme, että sain otettua kuvan nousevasta kuusta. Laitan sen tähän artikkelikuvaksi. Erityinen ilonaihe minulle on ollut eläkkeelle jäänti kuluvan kuun ensimmäisenä päivänä. Juhlistimme sitä purjehtimalla Raippaluodon selällä ystävämme A:n viehättävällä Fridolinalla. Tuntuu hyvältä olla ilman vastuuta koululaisista ja muita päätyövastuita. Stressitaso on laskenut tasaisesti, mutta burn outien läpi käyminen on jättänyt minut hauraaksi kohtaamaan paineita ja kiireitä. Nyt on viimein lupa kuunnella itseään ja valikoida aktiviteettinsa tarkemmin. Olemme palanneet joiksikin viikoiksi Strömsbackeniin Södra Vallgrundiin. Otamme täällä vastaan alkavan syksyn. Eilen tänne tultuani kävin vielä uimassa Sommarösundissa, mutta sää alkaa jo olla niin paljon viilentynyt, että en ole varma, jäikö se...
More+
Sydämeni joiku Vihdoinkin! Vuosikymmenten kirjoittamisen jälkeen minulta ilmestyy runokirja. Sen kustantaa rovaniemeläinen Väyläkirjat http://www.vaylakirjat.fi/ Voin kyllä myöntää, että en ole kovin aktiivisesti yrittänyt lähestyä kustantajia. Olen tuonut tuotoksiani esiin lähinnä muita kanavia pitkin: laulunsanoituksina, monitaiteellisina esityksinä, musikaalina ja librettona joitakin mainitakseni. Runonkulkijatkin niitä ovat lausuneet. Näiden kotisivujeni kautta ihmiset ovat myös voineet tutustua runomaailmaani. Vanhin kirjassani oleva runo on syntynyt vuonna 1974, kun olin 13-vuotias ja tuorein keväällä 2018. Viime kesänä esiinnyimme RunoSointu -ryhmän kanssa Kaustisella ja voitimme esityksellämme luontoaiheisen kilpailun juuri niillä ruonoilla ja laulunsanoituksilla, joita Sydämeni joiku -kirjastani on luettavissa. Ilman ryhmän muita jäseniä Huntuksen Tarjaa ja Rautamon Kirstiä viidellä vuosikymmenellä kirjoitetut lapinrunot eivät olisi saaneet tätä muotoa ja järjestystä. Ilman kilpailun voittoa en olisi ehkä edes saanut intoa lähettää runojani kustantajalle. Esityksessämme oli Tarjan upea äänimaisema, liikettä, teatteria, laulua, soittoa, lausuntaa ja tietysti Lappiin liittyviä tarpeistoja. Rakensimme jopa viitteellisen nuotion nokipannukahveineen. Saamelaiskäräjien kulttuurisihteeriltä tarkistin, että esityksen nimi ei...
More+
Vasemmalla Tarja Huntus, keskellä Mirjam Silvén ja oikealla Kirsti Rautamo Kuva: Helena Fagerlund RunoSointu on kolmen monitaiteellisen vaasalaisnaisen ryhmä, joka esittää runoa ja musiikkia vahvalla luontotwistillä. Tarja Huntus on laaja-alainen ammattiviulisti ja media-alan ammattilainen, joka on kasvanut Kaustisella ja oppinut kokeneilta kansanmuusikoilta viulisminsa ABC:n. Tarjan muista kokoonpanoista mainittakoon irkkupunkkia soittava Loretta Problem. Kirsti Rautamo on juuri yhteisömuusikoksi valmistunut luokanopettaja, jolla on pitkä ura kosketinsoittajana erilaisissa kokoonpanoissa ja musiikkielämän tuntemusta sekä Italiasta että Suomesta. Kirstin muita kokoonpanoja ovat mm. Popvatkain ja Melodinas. Mirjam Silvén on runoilija, retriitti- ja luontoterapiaohjaaja sekä siviiliammatiltaan erityisluokanopettaja. Hänen muista kokoonpanoistaan mainittakoon Sudenmorsiamet ja Weljet. Runot ryhmän esityksiin ovat virranneet Mirjam Silvénin kynästä. Suuri osa esitettävästä musiikista on laulettua. Sanoitusten ja sävellysten omavaraisuus on korkea. Kaikki ryhmän jäsenet ovat sekä sanoittaneet että säveltäneet esityksiin teoksia. Kaikilla on myös teatterialan taustaa. Esityksissä luontoelementit ovat voimakkaasti läsnä. Eri aistien kautta saadaan sukeltaa syvälle kokemuksellisuuteen. Metsän hiljaisuudessa sammalten...
More+
Kesä on aivan tässä kulmilla! Kevättä Kevään kiihkein seuraaminen on ohi. Aurinkoiset ja lämpimät päivät ovat saaneet luonnon heräämään todella nopeasti. Tänä keväänä päätimme, että kirjaamme ylös, missä järjestyksessä puihin ja pensaisiin puhkeavat lehdet. Emme ehtineet aloittaa kirjaamista, kun jo hämmästykseksemme kaikkialla oli vihreää. Nyt olemme jo havainneet ensimmäiset kukat pilvikirsikoissa ja koristeomenapuissa Vaasan Vetokannaksella ja Palosaarella. Takapuistossamme kukat noihin puihin tulevat yleensä touko-kesäkuun vaihteessa. Keväästä jäi mieleen se pikkuinen Lotta eli ryhävalaan vierailu vesillämme ja merikotkahavaintojen hurja kasvu. Taidetta Ajatukset ovat jo kovasti tulevan kesän riennoissa. Taiteellisella saralla minulla on monta merkityksellistä asiaa meneillään. Kaustisen kansanmusiikkijuhlilla RunoSointu -ryhmämme esittää runo- ja musiikki esityksen Sydämeni joiku. Tarkemmat esiintymisajat ja paikan päivitän tähän kirjoitukseen, kunhan ne selviävät. RunoSointu -ryhmässä ovat lisäkseni Tarja Huntus ja Kirsti Rautamo. Esityken runot ja laulujen sanoitukset yhtä lukuun ottamatta ovat minun käsialaani. Laulujen sävellykset ovat meidän jokaisen esiintyjän omia hengentuotteita. Esityksessä vaellamme Lapin maisemissa. Vanhimmat runot ja sanoitukset...
More+
Keväistä päivää! Suomessa on menossa talvilomaviikkojen kausi. Vaasan seudulla kouluissa on lomaa ensi viikolla. Ehkä on aika hengähtää ja katsoa alkavaan kevääseen. Opettajille ja oppilaille urheiluloma, jota perinteisesti hiihtolomaksi kutsutaan, katkaisee kevätlukukauden puurtamisen. Koska olen tehnyt leipätyöni kasvatuksen parissa, minua tietysti kiinnostaa kaikki, mitä lasten ja opetuksen, varhaiskasvatuksen ja koulujen tiimoilta yhteiskunnassa ja perheissä keskustellaan. Tämän kevään putouksessa on hahmo nimeltä Ansa Kynttilä. https://www.youtube.com/watch?v=HCjt96phaJE ja https://www.youtube.com/watch?v=di3O6liHt6g Hän on pistänyt minut taas miettimään, miten suuri merkitys opettajan persoonalla on lasten kasvamisessa itseään ja muita kunnioittaviksi ihmisiksi. Ansa Kynttilä suhtautuu lapsiin jyräten, halventaen ja piiloaggressiivisesti. Sellaisiakin pedagogeja valitettavasti on. Onneksi he ovat todella pienenä vähemmistönä ammattikasvattajissa. Ainakin haluaisin uskoa siihen. Jokainen meistä muistaa hyvällä ne opettajat, jotka ovat nähneet meidät omina itsenämme. He ovat kenties antaneet tunnustusta jostain juuri oikealla hetkellä. Muistan lämmöllä erästä lukion opettajaani, joka antoi minulle kolme runoa, jotka hänen mielestään kertovat minusta. Runot olivat P. Mustapään Selitys http://kauneuttako.blogspot.fi/2016/04/p-mustapaan-runoja.html...
More+
Marraskuuta! Lokakuussa kävimme pidennetyn syysloman turvin pohjoisessa Suomessa ja Lapissa. Samalla matkalla kiersimme Pohjanlahden länsipuolta Uumajaan ja tulimme kotiin Vaasaan meren puolelta. Matka oli mieleenpainuvan monipuolinen. Kävimme Simossa ihanan ja ikinuoren tätini luona, jatkoimme matkaa Rovaniemelle. Siellä retkeilimme Vaattunkikönkään maastoissa ja Ylilammella. 24.10. tuli kuluneeksi äitini kuolemasta kokonaista 40 vuotta ja kävimme Muoniossa hänen haudallaan mieheni ja yhden sisareni kanssa. Samana päivänä menimme Pallastunturin Palkaskerolle kotaan paistamaan makkaraa. Syksyn ensimmäinen lumi oli satanut maahan ja pilvet olivat niin matalalla, että itsekin kietouduimme kosteaan pilvipumpuliin. Maisema oli kaunis ja äänet vaimeat. Kotimatkalla kävimme Luulajan maailmanperintökohteessa Gammelstadin kirkkokylässä ihailemassa vanhaa kirkkoa ja kirkkotupia, joista vanhimmat ovat aina neljän vuosisadan takaa. https://fi.wikipedia.org/wiki/Gammelstadin_kirkkokyl%C3%A4 Uumajassa viivähdimme kaksi vuorokautta. Välipäivänä tutustuimme Tavelsjön maisemiin ja sen pyhiinvaelluspolun alkupäähän. Matkaa jatkoimme Vindelnin ja Vännforsin upeille koskille. Yömme vietimme Uumajan vanhassa vankilassa. https://fi.wikipedia.org/wiki/Uumajan_vanha_vankila Sattumalta yövyimme sellissä, jossa Västerbottens Kurirenin toimittaja ja myöhemmin omistaja Gustav Rosén https://sv.wikipedia.org/wiki/Gustav_Ros%C3%A9n oli sata vuotta aiemmin...
More+
Kesä on mielentila, kesä on onni, kesä on loma! Ja se on nyt kypsimmillään. Tänään huomasin viljan jo alkavan tuleentua. On ollut mitä erikoisin kesäaika. Kotipihamme juhannusruusut ja syreenit olivat kolmisen viikkoa myöhässä. Toisaalta keväällä moni puutarhamme kukista aukaisi nuppunsa kovin varhain. Toissailtana ajelimme Kyrönjoen vartta pitkin Tervajoelta Kuniin ja ihailimme luonnon rehevyyttä. Yleensä tähän aikaan puissa alkaa olla väsähtäneet värit, vaan nytpä kaikki oli vielä todella ihanan vihreää. Hauskaa on, että sellaiset kasvit kukkivat yhtä aikaa, joita harvoin näkee samanaikaisessa loistossaan. Vaasassa on ollut tuulinen ja tavallista viileämpi alkukesä. Koko kesäkuun rankin yhden vuorokauden sadekertymäkin sattui Vaasaan, tähän Suomen aurinkoisimpaan kaupunkiin. Eikä siinä mitään muuten, mutta sattuipa sade juuri siksi päiväksi, kun Suviseuroihin kiiruhti porukkaa asuntoautoineen ja asuntovaunuineen. Pelloilla on vielä nytkin nähtävissä, millaista jälkeä syntyi, kun painavia kulkuneuvoja piti traktoreilla vetää paikoilleen. Minäkin kävin seuroissa tapaamassa serkkujani ja muistelemassa lapsuusajan seurakokemuksia. Onneksi minulla oli pitkävartiset kumisaappaat jaloissani. Puoleen pohkeeseen asti olin savessa tuon...
More+
Hei, lukijani! Toissailtana 13.5.2015 sain kokea suuren hetken. Vaasan Kuorofestivaalien avajaiskonsertissa Kaupungintalolla esitettiin festivaalien tilausteos, johon olen tehnyt libreton. Maan kämmenellä meren sydämellä -teoksen valmistumista ovat tukeneet Vaasan kaupunki ja Suomen Kulttuurirahaston Etelä-Pohjanmaan rahasto. Teos syntyi siinä järjestyksessä, että ensin sanoitin tekstin, jonka Petri Judin sitten sävelsi ja sovitti. Libreton tekeminen oli minulle suuri kunnia. Vaasan kuorofestivaalien kanssa 3.1.2011 tehdyn sopimuksen mukaan minulla on kaikki tekijänoikeudet teksteihin, joten voin nyt kantaesityksen jälkeen julkistaa ne. Löydät alkuperäiset tekstit tämän kirjoituksen lopusta. Artikkelikuvana on yksi Vaasan kaupungintalon kattokruunuista. Kuvasin sen aiemmin tällä viikolla teoksen harjoituksissa. Kantaesitys oli avajaiskonsertin ensimmäisellä puoliskolla. Sali oli viimeistä parvipaikkaa myöten loppuunmyyty. Tunnelma oli lämmin ja tiivis. Petri Judinin upean sävellyksen soittopuolesta vastasi Vaasan Kaupunginorkesteri Anna-Maria Helsingin johdolla. Petri itse soitti esityksessä flyygeliä. Lauluosuudet hoiti Vaasan Oopperakuoro johtajanaan Annika Wester. Solisteina toimivat Annika Wester, sopraano ja Ville Salonen, tenori. Teos on monipuolinen kokonaisuus. Siihen kuuluu myös palkitun valokuvaajan Gunnar...
More+
Huhtikuinen tervehdys! Kevät on edennyt harppauksin. Lintujen laulu lisääntyy päivä päivältä. Mieli kääntyy kohti tulevaa kesää. Kouluviikkoja on jäljellä enää seitsemän ja niistäkin kaksi on vajaita vapun ja helatorstain vuoksi. 20.3. pidin Vaasan suomalaisen ev.lut. seurakunnan naisten lounaalla Luonto herää -nimisen valokuva-, runo- ja musiikkiesityksen. Siinä oli puolen tunnin mittaisena Power Point -esityksenä omia kuvia maaliskuusta heinäkuun loppuun. Kuvat on otettu kymmenen vuoden kuluessa kaikkialla Suomessa ja jopa Norjan ja Venäjän rajalla. Mukana oli omia runojani ja musiikkia Merikannolta, Sibeliukselta, Tikanmäeltä, Händeliltä, Mozartilta ja Mårtenssonilta. Esitystä oli seuraamassa noin 70 naista, vaikka luulin samanaikaisen auringonpimennyksen verottavan yleisöä. Esityksen tekeminen vei kymmeniä tunteja ja opetti paljon tekniikasta. Olen esittänyt saman tiedoston nyt usean 3-6 -luokan oppilaille. Ensi maanantaina katsomme sen myös 1-2 -luokkalaisten kanssa toisessa koulussa. Isommat oppilaat ovat saaneet esityksen aikana kirjoittaa itselleen ylös kuvista tunnistamiaan lajeja. Maahanmuuttajaoppilaiden kanssa olemme keskustelleet Suomen luonnosta ja vuodenajoista. Todettiin yhdessä, että esimerkiksi Thaimaahan, Keski-Afrikkaan tai Etelä-Amerikkaan...
More+
Tänään on virallisesti kesän viimeinen päivä. Puintityöt Pohjanmaan pelloilla ovat lähes kokonaan ohi nyt elokuun lopussa. Eloa on siis korjattu! Kulunut kesä on ollut minulle hyvä ja melko paineeton. Olen saanut nauttia runsaasti ulkoilmasta ja retkeilystä sekä matkailemisesta lähellä ja kaukana kotimaassa ja Norjassa. Lisäarvoa reissaamiseen olisi tuonut ainoastaan matka ihanalle Ikarialle. Sitäkin kaipausta olen saanut hiukan taltutettua käymällä Vaasan Ikaria-ravintolassa https://fi-fi.facebook.com/KreikkalainenRavintolaIkaria yhdessä ystävieni kanssa. Omia esiintymisiä minulla oli kolme kesä-elokuun aikana. Kaksi kertaa olin Vaasa Picnicillä http://vaasapicnic.wordpress.com/ runoineni. Kesäkuussa esiinnyin Tarja Huntuksen ja elokuussa Kirsti Rautamon kanssa. Taiteentekemisen huipennus oli tietysti Vaasan Taiteiden yön http://taiteidenyo.vaasa.fi/ esitys Gustavsborgin rannassa Sudenmorsiamet ja Weljet –ryhmäni kanssa. Se oli ryhmän 20-vuotisjuhlanäytös. Sateesta huolimatta yleisöä saapui paikalle noin kolmesataa henkeä. Tunnelma oli hieno ja tunsin itseni etuoikeutetuksi, kun sain taas tehdä työtä yhdessä taitavien harrastajien ja ammattilaisten kanssa. Oheisesta linkistä löytyy alas skrollaamalla Vahteran Raimon valokuva- ja videokooste Taiteiden yöstä. Meidän esityksestämme alkaa...
More+
