Keveyttä kesään

Keveyttä kesään

Maailma on ollut mullin mallin jo jonkun aikaa ja on vieläkin. Olen monen muun kanssa kokenut suurta tuskaa asiasta. Eilen kuitenkin tapahtui jotain, joka sai uskomaan hyvään. Olen siis nyt akuutisti päättänyt, että siirrän murheita taaemmaksi ja yritän ajatella positiiviseen lopputulemaan koko maailmaa ajatellen. Siispä lähden etsimään tietoisesti keveyttä kesään. Sitä toivon totisesti kaikille.

Toivon myös kaunista yhteyttä, josta Rumi aikoinaan kirjoitti:

Olen viiniköynnös, tule sinä minulle jalavaksi,

jonka ympärille punoudun.

Olen muratti, oi seetri, tule rungokseni,

etten tahmene liejuksi lammen pohjaan.

Olen lintu, tule minulle siiviksi, että leijahtaisin taivaaseesi.

Olen ratsu, tule kylkiini kannuksiksi, että ponnistaisin

raviradallasi maaliin asti. Olen kukkamaa: ole sinä ruusuni,

etten anna ravintoani rikkaruohoille.

Olen itä, nouse minusta, oi aurinko, kohoa, Valo,

minun usvani kudoksesta. Olen yö, ole tähtikruununi,

etten pimeässä väristen pelkäisi itseäni.

Dzelalleddin Rumi (1207-1273), käännös Anna-Maija Raittila

Toki hyviä asioita olen kaiken maailmantuskan keskellä saanut kokea. Jääkiekon MM avasi ilon hanat. Kahtena peräkkäisenä viikonloppuna olen saanut osallistua juhlintaan. Pälkäneen ja Hattulan rajalla kauniissa pihapiirissä navetan ylisillä juhlittiin toissaviikonloppuna ystäväni 60-vuotista elämäntaivalta. Menneenä lauantaina koin vahvaa yhteisöllisyyttä Manse Pride -tapahtumassa ja sunnuntaina juhlimme Huliverin 1-vuotispäivää, joka on oikeastaan vasta huomenna.

Olen saanut keveyttä myös uimalla meressä ja järvessä, retkeilemällä luonnossa ja osallistumalla viikonlopun mittaiselle tanssikurssille Alskatissa. Pyhiinvaeltajan kirkollakin tuli viikon sisään käytyä kolme kertaa.

Huomenna muutamme pariksi viikoksi ystävämme saaristokotiin. Aion katsoa piharuohikon kasvamista ja lukea kevyttä kirjallisuutta. Epäilemättä neulonkin ja käyn uimassa Sommarösundissa. Haen siis keveyttä ja hiljaisuutta sieltäkin.

Ajatusten keventäminen ei ole pakoa elämästä vaan sitä kohti!

Toivon sinulle sopivaa nälkää ja väsymystä, että ruoka ja uni maistuvat. Toivon yhteistä kevyttä rukousta (aatteista ja uskonnoista riippumatta) koko maailman ja elonkehän puolesta. Toivon suotuisia tuulia purjehtijoille ja turvallisia luontokokemuksia kaikille.

Oikein oivallisen keveää mieltä siis jokaiselle!

Kirjavinkit

Mattias Timander: Metsä ei sinusta lähde. Johnny Kniga 2026.

Suvi Auvinen: Maailman viimeinen eläin / karhukaisista, toivosta ja pienuuden voimasta. Gummerus 2026.

Mikko Ijäs: Zen ja muumit. Atena 2026.

Arja Saijonmaa: Arjan saunakirja. PQR 2010

Otteita Pirkko Saision käsikirjoituksesta Pirjo Honkasalon elokuvaan Orenda

Natalia:

"Olemassaolo on kauneusnäky.

Olemassaolo on illuusio. Se on harha.

Elämä on poikkeustila ikuisuuden virrassa.

Kohtalo on lahjaksi saatu. Vain sen avulla voimme kestää ikuisuuden poikkeustilan: elämän. Älä vie ihmiseltä hänen kohtaloaan. Se on hänelle lahjaksi annettu. Se on ainoa, mikä hänellä on tässä ikuisuuden poikkeustilassa. Muuta emme ikuisuudesta tiedä, emmekä kuolemasta. 

Vain kuolemassa asuu kuolemattomuus. ... Kuoleman kauneusnäky on metamorfoosi. Se on muodonmuutos. Se on muutos.

Kaikkivoivalla Jumalalla ei voi olla sukupuolta. Ja jos hänellä on, hänellä täytyy olla ne kaikki, myös muunsukupuolisuuden kaikki variaatiot."

Piispa: ”… ja armahda kirkko. Siitä on tullut kaikenlaisten joutavien ristiriitojen taistelukenttä ja se tukehtuu niihin, kun ei pääse toteuttamaan varsinaista tehtäväänsä ollenkaan.  Ja armahda itsesi ennen kaikkea.

Tulossa

28.6. klo 14 Pyhiinvaeltajan kirkolla ja polulla Djupkastintie 29, Köklot. Esittelen paikkaa Unescon Merenkurkun maailmanperinnön juhlavuoden kunniaksi. Kerron myös alueen geologisista arvoista. Merenkurkun saariston maailmanperintökohde viettää 20-juhlavuotta v. 2026 | Vaasa Tuon linkin kautta löytyy monenlaista koettavaa.

Ma 6.7. Runoja lausuen ja laulaen – Alpon savanni Esiinnymme Kauhajoella Kirsti Rautamon ja Jari Ojalaisen kanssa hyvässä seurassa. Alpon savannilla tapahtuu kesän aikana monenlaista. Suosittelen paikkaan tutustumista. Etusivu – Alpon savanni

Musiikkia

Silläkin uhalla, että toistan itseäni, laitan tänne mieluisimpia kesäbiisejäni.

Uu In Nan Naa RauTamo, meditatiivinen biisi

Kari Tapio & Jorma Kääriäinen - Vihreät niityt - YouTube

Vesa-Matti Loiri - Lapin kesä

Saariston koirat Ajopuut

Mahalia Jackson - Summertime / Sometimes I Feel Like a Motherless Child (Official Audio)

Buena Vista Social Club - Veinte Anos (Official Audio)

Anki Lindqvist....Ne kesäyöt

Anki - Niin aikaisin

Minne tuuli kuljettaa Katri-Helena

Kulkurien kuningas - YouTube Katri Helena

Yö saaristossa - YouTube Eija Merilä

Arja Koriseva - Rannalla Videossa näkyvässä kuvassa on kappeli/rukoushuone, jossa pyhiinvaellussauvani on siunattu.

Kotiviini (Summer Wine) Anna Hanski

San Francisco - Scott McKenzie

Rod Stewart - Sailing (Official HD Remastered Video) - YouTube

Janis Joplin "Summertime" (Live -1969) - YouTube

ja vielä yksi versio samasta biisistä:

Summertime Ella Fitzgerald

Mercedes Sosa - Alfonsina Y El Mar ft. Ariel Ramírez, Hector Zeoli

Muuta katseltavaa ja kuunneltavaa

Maailman paras Ellinoora | Yle Areena Tänään ilmestynyt. Aloin kuunnella aamulla.

Orenda | Yle Areena Tämän laitoin vielä uudelleen suosituksiini.

Runo tai oikeammin sanoitus, joka on odottanut pöytälaatikossani sävellystä noin 30 vuotta

Tule, tule vaan.

Tule, tule vaan.

Ota laulu mukaan.

Sitä tarvitaan.

Kulje kanssani poluilla kesämaan.

Viljapellon laidassa kohdataan.

Tule, tule vaan.

Ota leipä mukaan.

Sitä tarvitaan.

Ui kanssani saareen laulamaan.

Pajupuiden alle me nukutaan.

Tule, tule vaan.

Ota toivo mukaan.

Sitä tarvitaan.

Istu nuotion ääreen haaveilemaan.

Koko maailma yhdessä parannetaan.

Tule, tule vaan.

Ota viini mukaan

-sitä tarvitaan -

ja Rakkaus, riemu repussaan.

Voimme nousta vuorelle laulamaan!

  • Alussa oli sana
    ja hiljaisuus.
    Tuuli kulki kallionkoloissa,
    ravisteli pajua,
    soitti vaahtopäillä kaislikkoa,
    salamat tanssivat pilvissä
    ja maaemo sylki kuumaa laavaa ja rikkiä.

    Sana muovasi luonnonsävelistä olennon,
    jota ihmiseksi kutsutaan.
    Hän sai vereensä kaislojen suhinan,
    soluihinsa meren aaltojen valssin,
    sydämeensä salaman tulen ja ukkosen jylyn,
    luihinsa ja lihaksiinsa kallion laulun.

    Ihminen oli kauneinta musiikkia
    ja täydellisin soitin.
    Hänen sielunsa loi oman laulun.
    Joskus se oli tumma,
    joskus täynnä kuultavaa iloa ja rauhaa.
    Joskus ihmisen sävel särkyi,
    eikä hän enää saanut kosketusta muihin ihmisiin.

    Jos ihminen kadotti musiikin itsessään,
    ei häntä enää ollut.