Posts Tagged ‘Hertta Mauriala’

  • Alussa oli sana
    ja hiljaisuus.
    Tuuli kulki kallionkoloissa,
    ravisteli pajua,
    soitti vaahtopäillä kaislikkoa,
    salamat tanssivat pilvissä
    ja maaemo sylki kuumaa laavaa ja rikkiä.

    Sana muovasi luonnonsävelistä olennon,
    jota ihmiseksi kutsutaan.
    Hän sai vereensä kaislojen suhinan,
    soluihinsa meren aaltojen valssin,
    sydämeensä salaman tulen ja ukkosen jylyn,
    luihinsa ja lihaksiinsa kallion laulun.

    Ihminen oli kauneinta musiikkia
    ja täydellisin soitin.
    Hänen sielunsa loi oman laulun.
    Joskus se oli tumma,
    joskus täynnä kuultavaa iloa ja rauhaa.
    Joskus ihmisen sävel särkyi,
    eikä hän enää saanut kosketusta muihin ihmisiin.

    Jos ihminen kadotti musiikin itsessään,
    ei häntä enää ollut.

Vauhtisokeutta

  Keväinen tervehdys! Huumaavan hurmioitunut huhtikuu alkaa olla ohi. Herään aamulla lintujen lauluun. Se on todella positiivista. Siinä on vain pieni mutta: herään aivan liian aikaisin unen tarpeeseen nähden. Yritän nukahtaa uudelleen. Teen sudokuja ja luen kirjaa. Raahaan toisina aamuina vuodevaatteet olohuoneen sohvalle etten häiritsisi elämäni sulostuttajan sikeämpiä aamu-unia. Mitä ihmettä on meneillään? Onko minuun taas iskenyt stressi ja vauhtisokeus? Nehän ovat tiiviissä syy-seuraussuhteessa toisiinsa. Siinä vaiheessa huolestun, kun en enää muista millään, mitä edellisenä päivänä on tapahtunut. Kokonaisen viikon hahmottaminen on täysin mahdotonta. Kalenteri on aina lähettyvillä. Siitä huolimatta minulla jää menemättä esimerkiksi yksiin eläkejuhliin, joissa olen aikonut pitää lausuntaesityksen työkaverini kanssa. Nytkin otan kalenterin käteeni ja selaan sitä pikaisesti. Minulle alkaa valjeta, että olen taas todella sortunut vauhtisokeuteen. Sen syntymistä on edesauttanut uusi kamera, jonka hankin edellisen tilalle, kun se kuoli sateessa kuvattuani. Sekin tapahtui omaa ajattelemattomuuttani alkamassa olleen kevätkiireen seurauksena. Uudessa Nikonissani on niin tehokas optinen zoomi, että pitäähän...

More+

Maan kämmenellä meren sydämellä

  Hei, lukijani! Toissailtana 13.5.2015 sain kokea suuren hetken. Vaasan Kuorofestivaalien avajaiskonsertissa Kaupungintalolla esitettiin festivaalien tilausteos, johon olen tehnyt libreton. Maan kämmenellä meren sydämellä -teoksen valmistumista ovat tukeneet Vaasan kaupunki ja Suomen Kulttuurirahaston Etelä-Pohjanmaan rahasto. Teos syntyi siinä järjestyksessä, että ensin sanoitin tekstin, jonka Petri Judin sitten sävelsi ja sovitti. Libreton tekeminen oli minulle suuri kunnia. Vaasan kuorofestivaalien kanssa 3.1.2011 tehdyn sopimuksen mukaan minulla on kaikki tekijänoikeudet teksteihin, joten voin nyt kantaesityksen jälkeen julkistaa ne. Löydät alkuperäiset tekstit tämän kirjoituksen lopusta. Artikkelikuvana on yksi Vaasan kaupungintalon kattokruunuista. Kuvasin sen aiemmin tällä viikolla teoksen harjoituksissa. Kantaesitys oli avajaiskonsertin ensimmäisellä puoliskolla. Sali oli viimeistä parvipaikkaa myöten loppuunmyyty. Tunnelma oli lämmin ja tiivis. Petri Judinin upean sävellyksen soittopuolesta vastasi Vaasan Kaupunginorkesteri Anna-Maria Helsingin johdolla. Petri itse soitti esityksessä flyygeliä. Lauluosuudet hoiti Vaasan Oopperakuoro johtajanaan Annika Wester. Solisteina toimivat Annika Wester, sopraano ja Ville Salonen, tenori. Teos on monipuolinen kokonaisuus. Siihen kuuluu myös palkitun valokuvaajan Gunnar...

More+

Vuodenaikojen ihme

  Huhtikuinen tervehdys! Kevät on edennyt harppauksin. Lintujen laulu lisääntyy päivä päivältä. Mieli kääntyy kohti tulevaa kesää. Kouluviikkoja on jäljellä enää seitsemän ja niistäkin kaksi on vajaita vapun ja helatorstain vuoksi. 20.3. pidin Vaasan suomalaisen ev.lut. seurakunnan naisten lounaalla Luonto herää -nimisen valokuva-, runo- ja musiikkiesityksen. Siinä oli puolen tunnin mittaisena Power Point -esityksenä omia kuvia maaliskuusta heinäkuun loppuun. Kuvat on otettu kymmenen vuoden kuluessa kaikkialla Suomessa ja jopa Norjan ja Venäjän rajalla. Mukana oli omia runojani ja musiikkia Merikannolta, Sibeliukselta, Tikanmäeltä, Händeliltä, Mozartilta ja Mårtenssonilta. Esitystä oli seuraamassa noin 70 naista, vaikka luulin samanaikaisen auringonpimennyksen verottavan yleisöä. Esityksen tekeminen vei kymmeniä tunteja ja opetti paljon tekniikasta. Olen esittänyt saman tiedoston nyt usean 3-6 -luokan oppilaille. Ensi maanantaina katsomme sen myös 1-2 -luokkalaisten kanssa toisessa koulussa. Isommat oppilaat ovat saaneet esityksen aikana kirjoittaa itselleen ylös kuvista tunnistamiaan lajeja. Maahanmuuttajaoppilaiden kanssa olemme keskustelleet Suomen luonnosta ja vuodenajoista. Todettiin yhdessä, että esimerkiksi Thaimaahan, Keski-Afrikkaan tai Etelä-Amerikkaan...

More+