Historian siivet, muutoksen tuulet

Joskus elämässä on hetkiä, jolloin pysähtyy erityisellä tavalla miettimään mennyttä, nykyisyyttä ja tulevaa. Silloin voi tuntea historian siipien havinaa. Minulla on juuri nyt tällainen olo. Ikään kuin jokin aikakausi elämässä olisi päätöksessä ja uuden odotus täyttää mielen. Tälle ei ole mitään järjellistä selitystä. Mitään suuria muutoksia elämässäni ei juuri nyt ole meneillään. Moni pienehkö asia on saatettu päätökseen ja pimeiden marrakuisten päivien aikana on ollut mahdollisuus havaita tämä. Arjen ja kiireen keskellä meillä on harvoin aikaa huomata muutoksien hetkiä, momentumeja. Juuri nyt minä suhtaudun positiivisella jännityksellä tulevaan. Mitähän se tuokaan tullessaan? Tämä marraskuu on ollut monin tavoin raskas ja täynnä ahdistusta monelle meistä, eikä yksin pimeyden vuoksi. Useat ikävät, syvästi koskettavat uutiset ovat ravistelleet Suomea ja naapurimaita. Pimeyden keskellä ne ovat kenties ahdistaneet enemmän kuin olisi valoisampana vuodenaikana käynyt. Tapahtumien kautta on ikään kuin katsottu pimeyttä silmästä silmään. Ahdistukseen ja pelkoon ei pidä kuitenkaan jähmettyä. On mentävä eteen päin ja uskottava, että on...