Näenkö metsää puilta

Metsää, puita ja projekteja

Olen tässä tehnyt ja tekemässä useampaa puihin tai metsiin liittyvää projektia. Aiemmin olen jo maininnut Ikimetsän kierteet, jota valmistamme yhdessä säveltäjä Petri Judinin ja kuvataiteilija Sirpa Seppelinin kanssa. Vanhusten palvelutaloihin valmistan lokakuun aluksi kokemuksellisen runoihin ja eri aisteihin perustuvan metsäkokemuksen. Sen on tilannut Vaasan kaupungin kulttuurivirasto. Kolmantena on syyskuussa tulossa Pilvilammen runopolulle Vaasan Kaupunginkirjaston projektissa kahden lauantain tapahtuma, jonka tuloksena osallistujilta pitäisi syntyä metsärunoja. Pari muutakin mahdollista metsiin liittyvää juttua on meneillään, mutta niistä kerron ehkä tuonnempana.

Olin viime viikolla Poitsilan kartanossa Haminassa meditatiivisen valokuvauksen kurssilla, jonka järjesti Hiljaisuuden Ystävät (HYS!). Sää oli todella kuuma. Osalla porukasta oli suuria vaikeuksia voida nukkua, mutta Poitsilan puut olivat todella hoitavia. Tuolle paikalle ne olivat leimallisia. Siellä oli vanhoja tammia ja omenapuita ja kaikkea mahdollista. Kuumassa säässä helpotuksen toi se, että pystyi olemaan puiden alla ja menemään välillä uimaan semmoiseen pieneen Suomenlahden lahdenpohjukkaan. Oli ihanaa kellua vedessä ja katsella puiden latvoja.  Myös meditatiivisen valokuvauksen tehtäviin puut hiippailivat koko ajan.  Niitä mietin siellä hyvin aktiivisesti.  Loppuviikosta selkä oli melko kipeä, kun oli tullut istuttua enemmän kuin lääkäri määrää. Kävin paljon nojailemassa vanhaan tammeen runkoon ja sain siltä mielestäni voimaa ja helpotusta vaivaani.

Monin tavoin hoitava on kosketus puun pintaan. Kun katselen kotonani ympärille, hämmästyn, kuinka paljon puusta valmistettua täältä löytyy: kirjoja, taulunkehyksiä, huonekaluja, pihkavoidetta, kuusenkerkkäsiirappia, kaarnaa, tuohta, lyijykyniä, soittimia, astioita, vasuja, käpyjä, oksia, vaelussauva…

Olen myös lukenut paljon metsiin ja puihin liittyviä kirjoja. Koko ajan puut, metsät ja niiden elämä on pyörinyt mielessäni. Sanonta ”Ei näe metsää puilta”, on avautunut uudella tavalla. Kuvittelemme usein, että metsä on ne puut ja unohdamme kokonaisuuden, kokonaisen elävän organismin.  Oikeassa ikimetsässä mm. maatuvat puut luovat elämää sammalille ja pieneliöille ja antavat suojaisia pesimispaikkoja linnuille. Puissa olevat kolot, joita pieniä toukkia pyydystävät tikat ovat hakanneet, antavat myös pesimärauhaa.  Monenlaiset muut ilmiöt metsässä ovat saaneet aikaan halkeamia ja repeämiä puiden kuoriin. Niiden kautta lahottajat ja kasvitaudit saavat niistä elämää.

Samaan aikaan minulla on meneillään pyhiinvaelluskoulutus. Olen miettinyt vaellusta puun luokse. En ole miettinyt pelkästään hengellisessä mielessä sen puun luokse, joka antaa meidän kristinuskomme mukaan elämän, vaan myös vaellusta pyhien puiden luokse.

Yhteys puihin ja juuriin, Junnun jalanjäljissä

Ihmisten ja puiden välinen yhteys on ollut kautta aikojen melko merkityksellinen. Puhutaan pyhistä puista. Druideille ne ovat vanhat tammilehtojen puut  ja kenties pyökit. Meillä puhutaan pyhästä pihlajasta ja kenties kotikuusesta. Jotkut puuyksilöt voivat olla meille henkilökohtaisesti hyvin rakkaita. Niistä olen kirjoittanut aikaisemmin. Puut | Ikarian Tulirumpu

Hyvin voimakkaan kokemuksen puusta sain viime viikolla, kun kävimme reissukavereideni kanssa yhteysaluksella Kotkasta Pyhtään Kaunissaareen ja takaisin yhtenä iltana. Menimme hellettä pakoon, mutta myös retkelle Junnu Vainion rakkaisiin paikkoihin.  Matkalla päässäni pyöri Junnun Kaunissaari –biisi ja Yksinäinen saarnipuu.

Aivan Pyhtään Kaunissaaren ulkopuolella oli jo luodoksi kohonnut kari: Suurikari. (Tarkistin nimen maastokartasta.) Siellä kasvoi yksinäinen pihlaja. Lieneekö Vainio saanut siitä aiheen saarnipuulauluunsa. Sanoittaja on joutunut ilmeisesti käyttämään pihlajan tilalta saarnea, jotta tavut täsmäisivät. Laulun tärkein sanoma lienee, että myös hauras voi olla vahva. Tuota laulua lauloin mielessäni koko matkan. On suuri luonnon ihme, että linnun mukanaan kuljettama pihlajan siemen on itänyt tuollaisissa olosuhteissa ja kasvattanut elinvoimaisen puun. Viime pyhäaamuna kuuntelin kuuntelemasta päästyänikin Yksinäistä saarnipuuta. Lähetin sen linkkinä myös laajalle ystäväpiirilleni. Ajattelin, että se oli minulle tuon sunnuntain saarna.

Matka Kaunissaareen oli minulle myös eräänlainen pyhiinvaellus Junnu Vainion maisemiin tai retki lähelle eräitä sukujuuriani, koska isäni äidin lapsuudenperhe on asunut melko lähellä Seiskarin majakkasaarella, joka nyt on Venäjän hallinnassa. Isän puoleinen suku on asunut Seiskarissa ja Koivistolla ennen alueluovutuksia. Junnun laulut kertovat usein juuri siitä merellisestä elämästä, jota sukulaiseni ovat viettäneet laivureina, laivoja rakentaen, kalastaen (ja ilmeisesti kieltolain aikaan myös pirtua Virosta trokaten). Isoisäni ja isäni ovat jopa työskennelleet Tornator-laivalla, josta Junnu laulaa Albatrossissa. Tietysti puuseppänä ja hänen apulaisenaan. Isäni äidin isä rakensi laivoja, joista ensimmäiset olivat tietysti puusta. Siksikin puu kertoo minulle henkilökohtaisesti paljon asioita.

Rakkaat puut

”Junnun pihlaja” kosketti minua suuresti senkin vuoksi, että minun sielunpuuni on juuri tuollainen yksinäinen pihlaja keskellä meren selkää. Mitähän se kertoo minusta muuta kuin sen, että olen druidien puuhoroskoopissa pihlaja. Mikä on sinun puusi?

Pihlajan lisäksi minulle rakas puu on vaivaiskoivu, joka ei oikeastaan edes ole puu vaan varpukasvi. Se on symbolina tärkeä ja pyhä. Vaivaiskoivu ei ole se, jota monet luulevat eli säiden pieksämä ja käkkyräinen tunturikoivu, vaan paljakoilla kasvava pyöreälehtinen hento varpu. Se tarrautuu rakkaan ja sellaisiin paikkoihin, joissa ei paljonkaan muuta kasva. Vaivaiskoivun sitkeys ja kauneus etenkin syksyllä ruska-aikaan on valtavan puhutteleva. Kun sitten liityin takaisin kirkkoon 13.12.1999, pyysin ystävääni Laadun Tuomasta laulamaan pienessä liittymistilaisuudessa Petri Laaksosen ja Anna-Mari Kaskisen Vaivaiskoivu –laulun. Se sai toimia minun uskontunnustuksenani.

Valtava yhteys luonnon kanssa on minulle jotenkin luontaista ja henkilökohtainen rikkaus. Aistin voimakkaasti luontoa ja sitä miten olemme kaikki yhtä. Koen metsään menemisen pyhiinvaellukseksi. Pyhä yhteys löytyy sieltä ja metsä kirkkoni olla saa. Yhteys löytyy muualtakin luonnosta, mutta juuri tällä hetkellä nuo metsät ”kummittelevat” vahvasti elämässäni. Uskon, että me kaikki koemme jonkin asteista yhteyttä luonnon kanssa.

Meillä on oikeasti puiden kanssa yllättävän paljon yhteistä perimää ja samankaltaisuutta. Kirjavinkkauksissa kohta olevat kirjat kertovat siitäkin. Tiede on nyttemmin osoittanut esimerkiksi sen, kuinka puut voivat auttaa toinen toisiaan erityisesti, jos ne saavat elää luonnonmukaista elämää vanhoissa metsissä eikä puupelloissa. Se mitä metsissä tapahtuu maan alla, on jäänyt aiemmin ihmisten tietoisuuden ulkopuolelle.  Emme ole tulleet ajatelleiksi, että oikeastaan puun tärkein osa on siellä näkymättömissä. Siksikin avohakkuut ja metsänpohjien auraaminen sattuu.

Vähän samalla tavoin näemme ihmisestä ilmiasun, mutta emme välttämättä, mitä siellä syvällä sisimmässä on. Arvot ja asenteet ovat syvää kerrostumaa, joka ohjaa toimintaamme. Se voi pilkahtaa näkyviin keskusteluissa ja ihmisten teoissa. Syvällä olevat asiat ovat vaikeimmin muutettavissa ja se vaatii ihmiseltä aktiivista työskentelyä. Mietteet, arvot ja asenteet ovat ikään kuin puun juuristoa.

Puun elämä voi jatkua maan alla. Uusia versoja syntyy, ellemme tee metsälle radikaalia amputaatiota avohakkuilla, juuria maasta repimällä ja metsänpohjan aurauksilla.

Aiheesta Yle Areenasta mm.

Suomalaiset ikimetsät Suomalaiset ikimetsät | TV | Areena | yle.fi

Ikimetsät Ikimetsä | TV | Areena | yle.fi vanhempi

Metsän selviytyjät Suomalainen metsäluonto esittäytyy nyt komeimmillaan | Metsän selviytyjät | TV | Areena | yle.fi

Perintö – Isien metsät tytärten käsissä, koko sarja mm. viimeinen jakso Puun toinen elämä Jakso 6: Puun toinen elämä | Audio Areena (yle.fi)

Metsäradio: Metsäkeskustelua käydään poteroista Metsäkeskustelua käydään poteroista | Audio Areena (yle.fi)

Roman Schatzin Maamme-kirja - Kuka omistaa Suomen metsät tulevaisuudessa? Kuka omistaa Suomen metsät tulevaisuudessa? | Audio Areena (yle.fi)

Latinan lentäviä lauseita M osa 1

M-kirjaimella on niin paljon mielenkiintoisia ilmauksia, että taidan jakaa sen ainakin kolmeen seuraavaan kirjoitukseeni.

• Magistra vitae philosophia. (Cicero)
• Käännös: "Filosofia on elämän oppimestari." (SLK)

• Magna civitas, magna solitudo.
• Käännös: "Suuri kaupunki, suuri yksinäisyys."

• Magna di curant, parva neglegunt. (Cicero)
• Käännös: "Jumalat huolehtivat suurista asioista, eivät välitä pienistä." (SLK)

• Magna servitus est magna fortuna. (Seneca)
• Käännös: "Suuri omaisuus merkitsee suurta riippuvuutta." (LLM)

• Magni pectoris est inter secunda moderatio. (Seneca)
• Käännös: "Mielen suuruutta ilmentää menestyessä osoitettu hillitty käytös." (LLM)

• Maior e longinquo reverentia. (Tacitus)
• Käännös: "Kunnioitus on suurempaa etäältä." (SLK)

• Mala gallina, malum ovum.
• Käännös: "Huonosta kanasta huono muna."

• Male parta male dilabuntur. (Naevius)
• Käännös: "Vääryydellä hankittu surkeudella menetetään." (SLK)

• Malum est consilium quod mutari non potest. (Publilius Syrus)
• Käännös: "Huono on suunnitelma jota ei voi muuttaa." (SLK)

• Malum nullum est sine aliquo bono. (Plinius vanhempi)
• Käännös: "Ei ole mitään pahaa ettei siinä olisi jotain hyvää." (SLK)

• Margaritas ante porcos.
• Käännös: "Helmiä sioille." (SLK)

• Maria et montes polliceri. (Sallustius)
• Käännös: "Luvata meret ja vuoret." (SLK)

• Mater artium necessitas.
• Käännös: "Taitojen äiti on tarve." (SLK)

• Maxima debetur puero reverentia. (Juvenalis)
• Käännös: "Eniten lapsen on saatava kunnioitusta." (SLK)

• Maximum remedium irae dilatio est. (Seneca)
• Käännös: "Viivytys on vihan parhaita parannuskeinoja." (SLK)

• Medio tutissimus ibis. (Ovidius)
• Käännös: "Keskivälillä liikut turvallisimmin." (SLK)

• Mediocritas est inter nimium et inter parum. (Cicero)
• Käännös: "Keskitie on liian paljon ja liian vähän välissä." (SLK)

• Melior est patiens viro forti et qui dominatur animo suo expugnato re urbium. (Raamattu)
• Käännös: "Kärsivällinen on urhoollista miestä parempi, mielensä hallitseva parempi kaupunkeja valloittavaa." (SLK)

• Melior tutiorque est certa pax quam sperata victoria: haec in tua, illa in deorum manu est. (Livius)
• Käännös: "Parempi ja turvallisempi on varma rauha kuin toivottu voitto: edellinen on omissa käsissäsi, jälkimmäinen jumalten." (SLK)

• Memini etiam quae nolo; oblivisci non possum quae volo. (Cicero)
• Käännös: "Muistan myös sellaista mitä en tahdo, en voi unohtaa mitä tahdon."

• Mendacem memorem esse oportere. (Quintilianus)
• Käännös: "Valehtelijalla pitää olla hyvä muisti."

• Mens agitat molem. (Vergilius)
• Käännös: "Henki liikuttaa ainetta." (SLK)

• Mens sana in corpore sano. (Juvenalis)
• Käännös: "Terve sielu terveessä ruumiissa." (SLK)

• Mentis gratissimus error. (Horatius)
• Käännös: "Mielen mitä ihanin hullaantuminen. (SLK)

• Mercedes.
• Käännös: "Syntirahat." (SLK)

• Meum est propositum in taberna mori, ut sint vina proxima morientis ori. Tunc cantabunt laetius angelorum chori: "Sit Deus propitius huic potatori".
• Käännös: "Minun on määrä kuolla kapakassa, että kuollessani viiniä olisi lähellä suutani. Silloin enkelten kuoro laulaa riemukkaasti: 'Olkoon Jumala suopea tälle juomarille'. (SLK)

• Miserere mei!
• Käännös: "Sääli minua!" (SLK)

• Misericordia Domini inter pontem et fontem. (Augustinus)
• Käännös: "Jumalan armo on sillan ja veden välissä."

• Mitis sapientia.
• Käännös: "Lempeä viisaus." (SLK)

Kirjavinkit

Peter Wolleben: Puiden salattu elämä. Kasvimaailman kuninkaiden tunteista ja viestinnästä. Gummerus 2020. Hörhön kuulloisesta nimestä huolimatta pohjautuu tutkimukseen.

Richard Powers: Ikipuut. Gummerus 2021. Romaani, jossa on paljon tutkimustietoa. Pulizer -palkittu.

Musiikki

Juha Vainio - Kaunissaari https://www.youtube.com/watch?v=mSv0zLKHbdk

Juha Vainio - Yksinäinen saarnipuu https://www.youtube.com/watch?v=AIgLSprmDAk

Juha Vainio - Mies itäsaariston  https://www.youtube.com/watch?v=waG3Muy0JSI

Juha Vainio – Albatrossi  https://www.youtube.com/watch?v=KNFMHatxUvc

Juha Vainio – Kotkan poikii ilman siipii https://www.youtube.com/watch?v=w6Ta8YUENRg

Dallape, solistivieraana Topi Sorsakoski - Rantakoivun alla

Petri Laaksonen - Vaivaiskoivu https://www.youtube.com/watch?v=7HHhyytw0RY

Ikimetsä -video

Poitsilan runopäästöt

Olen metsän lapsi

ja veden tytär

Silmilläni kuuntelen:

lehti tipahtaa puusta:

***

Tumman perhosen siiveniskut

viilentävät ilmaa

varjot liikkuvat puun

oksilla, lehdillä

muurahainen vaeltaa

nilkkojeni vuoristossa

Minulla on

jokamiehenoikeus

kesään

***

Laiskan heinäkuun aamu

Makaan luonnon äänien keskellä

omenapuun alla varjossa

hiljaa omien ajatusteni vieraana

Lepokoti!

Sata tervapääskyä lentää taivaalla

Katson niiden liitoa

omenapuun oksistojen läpi

Minulla on muurahainen korvassa

En anna sen ylistää ahkeruutta

***

Puu luovuttaa lehtensä

ravinteeksi maalle

Maa maatuu

Puu puutuu

Olen maan lapsi

 ja puun

Auringosta otan tuleni

ja vedestä vereni

aaltojen loiskeesta

mieleni laulun

kivien kolahduksista

sydämeni sykkeen

Ruovikon kahahduksissa

kuulen aikojen huminan

Olen lehden lapsi

ja kuun

Kaarnassa elämäni vaiheet

admin