Posts Tagged ‘Andrea Bocelli’
-
-
Alussa oli sana
ja hiljaisuus.
Tuuli kulki kallionkoloissa,
ravisteli pajua,
soitti vaahtopäillä kaislikkoa,
salamat tanssivat pilvissä
ja maaemo sylki kuumaa laavaa ja rikkiä.
Sana muovasi luonnonsävelistä olennon,
jota ihmiseksi kutsutaan.
Hän sai vereensä kaislojen suhinan,
soluihinsa meren aaltojen valssin,
sydämeensä salaman tulen ja ukkosen jylyn,
luihinsa ja lihaksiinsa kallion laulun.
Ihminen oli kauneinta musiikkia
ja täydellisin soitin.
Hänen sielunsa loi oman laulun.
Joskus se oli tumma,
joskus täynnä kuultavaa iloa ja rauhaa.
Joskus ihmisen sävel särkyi,
eikä hän enää saanut kosketusta muihin ihmisiin.
Jos ihminen kadotti musiikin itsessään,
ei häntä enää ollut.
Ja niin taas vuosi on vierinyt edellisestä joulun ajasta! On se niin ihmeellistä, että pitkän ja pimeän kaamoksen jälkeen koittaa valon aika. Tänä vuonna talvipäivän seisaus on 21.12. Siitä ne päivät alkavat taas pidetä ensin hitaammin ja sitten kiihtyvällä vauhdilla. Voimme siis jo vajaan viikon päästä ajatella, että ollaan menossa kohti valoisampia aikoja. Nyt jo kausi- ja jouluvalot valaisevat vähälumista maisemaa. USA:n ja Euroopan meteorologit ovat hiukan eri mieltä tulevan joulun säästä. Eurooppalaiset ovat sillä kannalla, että ensi viikon loppupuolella sateet tulevat vetenä ja "tekevät hallaa lumipeitteelle" (riemastuttava ilmaus). Amerikkalaiset ovat päätelleet, että tänne Pohjois-Eurooppaan tulee hurja määrä lunta. Saapa sitten taas nähdä. Tietysti olisi hienoa ja varsinkin Lapin matkailulle tärkeää, että lunta riittäisi. Lumi valaisisi pimeyttä mukavasti omalta osaltaan ja loisi tunnelmaa. Joulun henki ei kuitenkaan synny lumesta, vaan rauhallisesta yhdessäolosta, joulun sanomasta ja perinteistä. Kullakin perheellä ja kansalla on omat perinteensä. Sananlaskuja Olen napannut http://www.joulu.info/ sivulta jouluun liittyviä sananlaskuja....
More+
Keväinen tervehdys! Huumaavan hurmioitunut huhtikuu alkaa olla ohi. Herään aamulla lintujen lauluun. Se on todella positiivista. Siinä on vain pieni mutta: herään aivan liian aikaisin unen tarpeeseen nähden. Yritän nukahtaa uudelleen. Teen sudokuja ja luen kirjaa. Raahaan toisina aamuina vuodevaatteet olohuoneen sohvalle etten häiritsisi elämäni sulostuttajan sikeämpiä aamu-unia. Mitä ihmettä on meneillään? Onko minuun taas iskenyt stressi ja vauhtisokeus? Nehän ovat tiiviissä syy-seuraussuhteessa toisiinsa. Siinä vaiheessa huolestun, kun en enää muista millään, mitä edellisenä päivänä on tapahtunut. Kokonaisen viikon hahmottaminen on täysin mahdotonta. Kalenteri on aina lähettyvillä. Siitä huolimatta minulla jää menemättä esimerkiksi yksiin eläkejuhliin, joissa olen aikonut pitää lausuntaesityksen työkaverini kanssa. Nytkin otan kalenterin käteeni ja selaan sitä pikaisesti. Minulle alkaa valjeta, että olen taas todella sortunut vauhtisokeuteen. Sen syntymistä on edesauttanut uusi kamera, jonka hankin edellisen tilalle, kun se kuoli sateessa kuvattuani. Sekin tapahtui omaa ajattelemattomuuttani alkamassa olleen kevätkiireen seurauksena. Uudessa Nikonissani on niin tehokas optinen zoomi, että pitäähän...
More+
Se on kevät nyt, ystäväni! Kevätpäivän tasausta vietettiin parisen viikkoa sitten ja viime viikonloppuna siirrettiin kelloja kesäaikaan. Luonto kaikuu lintujen laulua ja valoa on mukavan paljon. Muuttolintujen saapumista olemme saaneet seurata tänä keväänä jo harvinaisen varhain. Viime sunnuntaina sain todistaa hienoa hetkeä. Mustarastaskoiras lauloi Vaasan Hietalahdessa pitkään kaunista kutsulauluaan korkealla koivun latvassa. Sitten samaan latvukseen lensi sille kumppani. Linnut jäivät nököttämään hiljaisuuden vallitessa toistensa lähelle, kun meidän piti jatkaa matkaa. Kyrönjoen tulvat näyttävät jäävän tänä keväänä väliin. Jokavuotiseen tapaan olen jo viikkojen ajan käynyt seuraamassa jäiden liikkeitä. Tänään joessa näytti vesi olevan jopa harvinaisen alhaalla. Merikaarrossa kosken ja Kolkin sillan välisellä jokiosuudella oli näkyvissä kiviä, joita ei näe usein kuivinakaan aikoina. Pohjanmaan rannikkoa on kierrelty miehen kanssa lähinnä viikonloppuisin. Murheellisen pohjajuonteen näihin retkiin on tehnyt, se ettei rakas ystävämme Timppa ole enää mukana opastamassa ja opettamassa linnuista. Keväällä on todella paljon näkemisen arvoista luonnossa. Tänä keväänä olemme nähneet tavallista enemmän merikotkiakin, josta olemme erityisen ilahtuneita....
More+
