Ajan tihentymää

Tähän juttuun oli erityisen vaikeaa valita artikkelikuvaa. Sydän on niin täynnä silmien editse kulkeneita ja bitteihin tallentuneita kuvia. Alkukesä on ollut tapahtumarikas ja myös maisemarikas. Estetiikan pyörteissä Edellisen kirjoitukseni aikaan viihdyimme "saaristokodissamme" Södra Vallgrundissa. Nyt kirjoitan tätä upeassa vanhassa talossa maalla Vaasan lähistöllä. Seuranamme on kaksi sympaattista keeshondia, hollanninpystykorvaa ja musta kissa. Tontilla sijaitsee myös talomuseo mielenkiintoisine kokoelmineen. Puutarha kukkaloistossaan on kauneimmillaan. Talon emäntä ja edesmennyt isäntä ovat rakkaudella huolehtineet rakennuksista ja ympäristöstä. Heidän taitavuutensa ja visuaalinen lahjakkuutensa ovat saaneet aikaan oikean satumaan. Kukkapenkeistä kurkistelee pieniä enkeleitä, peikkoja, menninkäisiä, keijuja. Saunan ikkunan välissäkin on oma maailmansa. Estetiikkaa on kaikkialla, mutta niin pieteetillä aseteltuna, että ei tule tukahtumisen tunnetta. Koen, että olemme etuoikeutettuja, kun ystävämme luottavat meihin siinä määrin, että saamme hoitaa erilaisia taloja, eläimiä ja puutarhoja. Tämä on kolmas "varakotimme" runsaan kahden vuoden aikana. Loppukesästä pääsemme näillä näkymillä taas saariston rauhaan noin viikoksi.   Matkalla pohjoiseen Kesäkuun alussa saimme elää...