Posts Tagged ‘revontulet’

  • Alussa oli sana
    ja hiljaisuus.
    Tuuli kulki kallionkoloissa,
    ravisteli pajua,
    soitti vaahtopäillä kaislikkoa,
    salamat tanssivat pilvissä
    ja maaemo sylki kuumaa laavaa ja rikkiä.

    Sana muovasi luonnonsävelistä olennon,
    jota ihmiseksi kutsutaan.
    Hän sai vereensä kaislojen suhinan,
    soluihinsa meren aaltojen valssin,
    sydämeensä salaman tulen ja ukkosen jylyn,
    luihinsa ja lihaksiinsa kallion laulun.

    Ihminen oli kauneinta musiikkia
    ja täydellisin soitin.
    Hänen sielunsa loi oman laulun.
    Joskus se oli tumma,
    joskus täynnä kuultavaa iloa ja rauhaa.
    Joskus ihmisen sävel särkyi,
    eikä hän enää saanut kosketusta muihin ihmisiin.

    Jos ihminen kadotti musiikin itsessään,
    ei häntä enää ollut.

Hyvyys ja kauneus

  Vuosi 2015 on ohi. Minulle vuosi on tuonut monenlaisia mielenkiintoisia uusia kokemuksia. Kouluttauduin vuoden aikana retriittiohjaajaksi, kävin kokemassa Kreikan kevään ja Utön kesän, Pohjois-Norjan syksyn ja paljon muuta. Kaikki vuoden kokemukset eivät olleet pelkästään positiivisia. Terveyden kanssa on joutunut välillä taistelemaan ja sitä myöten myös byrokratia on näyttänyt "mielenkiintoiset" kasvonsa. Olen saanut olla seremoniamestarina pienen Joel Timotein nimenantotilaisuudessa. Se oli minulle erityisen herkkä, kaunis ja koskettava hetki. Eurooppaa ajatellen vuosi on ollut mullistava. Terroriteot ovat olleet kauhistuttavia. Toisen maailmansodan jälkeen suurin kansainvaellus on koettu ja se jatkuu edelleen. Kuka muistaa vielä Kreikan kevään... Vihapuheet yhteiskunnissa ovat nostaneet päätään huolestuttavalla tavalla. Olisiko kukaan vielä vuosi sitten uskonut, että Suomesta löytyy pieni järjestäytynyt porukka, joka tekee useita polttopulloiskuja vastaanottokeskuksiin tai niiksi suunniteltuihin tiloihin. Porukalla on jopa oma trollimediansakin. Haluan uskoa kuitenkin hyvyyteen. En voi olla uskomatta, kun vain mietinkin kaikkea, mitä ihmiset ovat vuoden mittaan toistensa hyväksi tehneet. Eri järjestöt ovat vuorotellen...

More+

Hetkellistä ja ikiaikaista

Syyskuinen tervehdys! Viime yönä olimme ihailemassa revontulia. Kotipihasta puoli yhdentoista maissa lähtiessä auton ulkolämpöanturi kaappasi lämpötilaksi 11 astetta. Söderfjärdenin päässä lämpötila oli alimmillaan kaksi astetta. Syksy on siis tullut. Viides päivä tätä kuuta olimme ihailemassa kurkiparvia samassa paikassa ja ihmetykseksemme näimme pääskyemon syöttävän vielä kahta kohtuullisenkokoista poikasta Meteorian katonreunuksen alla olevaan pesään. Eivät ne raukat taida ehtiä lentokykyisiksi etelänmatkalle. Taivaanvalot ovat ikiaikaisia ja pääskynpojan elämä vain hetkellinen. Olen valinnut siihen teemaan sopivan artikkelikuvan. Ikiaikaisen ja hetkellisen ajatuksia olen pyörittänyt mielessäni paljon viimeisten viikkojen aikana. Olen yrittänyt olla murehtimatta erästä keskeneräistä elämääni suuresti vaikuttavaa asiaa. Olen kertonut itselleni, että "nämä ovat ikuisuuden mittatikulla mitaten aikas pieniä juttuja ja että kantakoon huominen omat murheensa. Ratkaisut löytyvät tilanteen mukaan." En ole saanut itseäni vakuutettua... Meillä oli ihanan Pekkani kanssa mahdollisuus käydä parin päivän reissu Utöllä elokuun puolen välin jälkeen. Säät suosivat meitä. Meri ja saari näyttivät lempeimmät kasvonsa. Utö http://www.uto.fi/  ylitti kaikki odotuksemme. Haluan...

More+