Posts Tagged ‘Lou Reed’

  • Alussa oli sana
    ja hiljaisuus.
    Tuuli kulki kallionkoloissa,
    ravisteli pajua,
    soitti vaahtopäillä kaislikkoa,
    salamat tanssivat pilvissä
    ja maaemo sylki kuumaa laavaa ja rikkiä.

    Sana muovasi luonnonsävelistä olennon,
    jota ihmiseksi kutsutaan.
    Hän sai vereensä kaislojen suhinan,
    soluihinsa meren aaltojen valssin,
    sydämeensä salaman tulen ja ukkosen jylyn,
    luihinsa ja lihaksiinsa kallion laulun.

    Ihminen oli kauneinta musiikkia
    ja täydellisin soitin.
    Hänen sielunsa loi oman laulun.
    Joskus se oli tumma,
    joskus täynnä kuultavaa iloa ja rauhaa.
    Joskus ihmisen sävel särkyi,
    eikä hän enää saanut kosketusta muihin ihmisiin.

    Jos ihminen kadotti musiikin itsessään,
    ei häntä enää ollut.

Naistenpäivä lähestyy

Hei! Eilen olin elämäkertakirjoittamisen ryhmässä. Siellä kirjoitettiin lähestyvän naistenpäivän kunniaksi naisesta tai naiselle. En malta olla laittamatta tähän siellä syntynyttä tekstiäni, koska koen tärkeäksi saada julki kirjoittamani ajatukset. Siis ole hyvä!     Naiselle   Nainen: olet tytär, sisar, rakastettu, äitikin usein.   Monet roolisi vievät sinua kokemuksesta toiseen.   Muistatko olla myös minä, subjekti, määrittää itsesi oman itseytesi kautta?   Muistathan miettiä, mitä, SINULLE kuuluu, mitä SINÄ haluat, mistä SINÄ haaveilet.   Nainen: sinä olet kaunis, viisas, urhea.   Ole hyvä! Ole hyvä itsellesi, haaveillesi. Ole hyvä MYÖS itsellesi.   Nainen kantaa harteillaan maailmaa usein toiseuteensa vajonneena.   Nainen: sinä olet karamelli, puuterihuisku, huikenteleva tuuli ja kallio: Äiti Maa.   Nainen: nyt on SINUN hetkesi. Ota siitä kiinni ja rakasta niin, että hiekka pöllyää ja liekit lyövät sydämestä sydämeen.   Rakasta niin, että arimpanakin läpättävä linnunsydän lämpenee uskallukselle.   Anna kätesi lämmön suojata höyhenen hellyydellä myös omaa sydäntäsi.   Anna...

More+

Ajatusten virtaa ja aktivointia normaaliajassa

  Viime viikonloppuna siirryttiin kesäajasta normaaliaikaan. Kansan suussa normaaliaika on talviaikaa. Ymmärrän kyllä käsitteen normaaliaika juontavan juurensa siitä, että se on aika, josta 70-80 -luvun taitteessa ensi kertaa siirryttiin kesäaikaan. En voi kuitenkaan olla hiukan leikittelemättä käsitteellä. Ovatko meillä synkistelyyn taipuvaisilla suomalaisilla normaaliaikaa syksyn ja talven rankimmat kuukaudet? Aluksi on kaamosta ja kosteutta, sitten kylmää ja hiljaista. Välissä on joulu, jolloin "Hetken kestää elämää ja sekin synkkää ja pimeää". Tuokin on sitä riemun raikkahinta aikaa... Normaaliaika kestää viisi kuukautta ja kesäaika seitsemän. Kumpi siis on normaalimpi aika? Ja ovatko suomalaiset sitten oikeasti synkistelyyn taipuvaisia.  Ettei sekin vaan ole jokin vanhakantainen legenda. Mikäli katsomme lehtien uutisointia, voimme nähdä, että synkistely on usein otsikoinnin taustalla. Kun Suomen luottoluokitusta ei laskettu ennakkopeloista huolimatta, alkoi spekulointi siitä, milloin se kuitenkin tapahtuu, koska onhan se väistämätöntä. Kun Suomen kiintiöpakolaisten määrää lisättiin Syyrian tapahtumien vuoksi, alettiin huolestua, tuleeko Suomesta uusi Ranska, jossa sosiaaliset ongelmat tulevat kasvamaan. (Samalla unohdetaan,...

More+