Muutoksen aika, toivon ja valon aika
Tuli tarve kirjoittaa lyhyesti jo nyt, koska elämme hyvin poikkeuksellisia aikoja.
Muutoksen aika
Olemme siirtyneet poikkeuksellisiin järjestelyihin koko yhteiskunnassamme, valmiuslakia (kun se saatetaan eduskunnan päätökseen) noudatetaan ensimmäistä kertaa sitten II maailmansodan.
Niin kuin Sauli Niinistö totesi, Suomi ei ole enää sama tämän kaiken jälkeen.
Hallitus ja Presidentti ovat kovin ottein ryhtyneet rajoittamaan ihmisten arkea koronaviruksen tartuntahuipun loiventamiseksi ja riskiryhmäläisten suojelemiseksi sekä siksi, että taattaisiin yhteiskunnan toiminta niiltä osin, jotka ovat ehdottomasti välttämättömiä. Samalla on annettu mittava tukipaketti, jotta rankimmat taloudelliset vaikutukset pystyttäisiin torjumaan. Huolissani olen erityisesti yksinyrittäjien tilanteesta.
Meitä koronan riskiryhmäläisiä on vanhusten lisäksi paljon muitakin. Tarvitaan kaikkien yhteistä tahtoa suojella itseä ja muita ja taata, että ihmisten arki sujuu.
Toivon aika
Kun sulkeudumme yhä enemmän koteihimme, saamme myös mahdollisuuden pysähtymiseen ja elämänmuutoksiin.
Tilanne on vakava, sitä ei pidä kieltää, mutta juuri tässä maailmanajassa on paljon sellaisia mahdollisuuksia, joita aiemmin ei ole ollut. Monet toiminnat voidaan tehdä verkon kautta. Meillä on paljon keinoja olla yhteydessä toisiimme. Kahdelta ystäväpiiriini kuuluvalta psykoterapeutilta kuulin, että heidän vastaanottonsa siirtyy verkkoon. Jumalanpalveluksia voi seurata verkon kautta. Etänä voidaan opettaa siellä ja täällä.
Yhteiskunnassa opitaan hyödyntämään etätyön suomia mahdollisuuksia. Siitä syntyy ainakin luonnolle hyvää niiltä osin, kun työmatkoja on taitettu fossiilisten polttoaineiden voimin.
Tyttäreni joutui evakuoitumaan Briteistä ja toivon mukaan pystyy tekemään opintonsa loppuun teknisten välineiden avulla. Onneksi hän viisaana naisena tuli Suomeen jo lauantaina, juuri oikea-aikaisesti ja on nyt karanteenissa kotonaan Tampereella.
Eiväthän nuo etäyhteydet korvaa ihmisen kohtaamista livenä, mutta sisälle sulkeutuminen ei ole juuri nyt niin haastavaa kuin olisi ollut aiemmin. Tietysti kaikilla ei vieläkään ole tietokoneita ja tarvittavia digitaitoja. Huomasin eilen, että jo nyt on joitakin vapaaehtoisten ja yritysten käynnistämiä projekteja, joiden kautta toimitetaan koneita esimerkiksi etäopetukseen jääville koululaisille.
Haastavinta on yksinasuvilla vanhuksilla ja riskiryhmäläisillä, jotka ovat karanteenissa. Siihenkin on herännyt yhteisöllisiä keinoja. Ihmiset auttavat toisiaan hoitamalla kauppa-asioita edellä mainittujen henkilöiden puolesta. Monet kaupat ja ravintolat tarjoavat kotiinkuljetuksia.
Tietysti monille ihmisryhmille aiheutuu haasteita erilaisista syistä tässä tilanteessa, mutta heidänkin on tärkeää osata ja viitsiä pyytää apua.
Eniten minua mietityttää vanhusten mahdollisuudet hoitaa pankkiasioita. On paljon niitä, jotka edelleen ovat hoitaneet pankkiasiansa suoraan virkailijan kanssa.
Tilanne tiivistää varmasti perheiden yhteisyyttä sen lisäksi että uusyhteisöllisyys on nopeasti herännyt kaikkialla. (En tiedä onko aiemmin olemassa sanaa "uusyhteisöllisyys", mutta nyt ainakin on.)
Lentoliikenne vähenee. Se on ilmaston kannalta loistavaa. Kyllä minuakin harmittaa Kreikanmatkan peruuntuminen tai siirtyminen määrittelemättömään tulevaisuuteen, mutta ei voi mitään. Ehkä me keksimme tuon ihanan herttuatarporukan kanssa jotain muuta.
Valon aika
Tämän viikon perjantaina on kevätpäiväntasaus, jonka jälkeen valo voittaa pimeyden. Muuttolinnut palailevat yhä runsaammin joukoin. Nautiskellaan kevään etenemisestä kohti kesää. Liikutaan voimiemme ja mahdollisuuksiemme mukaan luonnossa.
Tulevan viikonlopun retriitti Alskatissa jouduttiin siirtämään hamaan tulevaisuuteen. Aihepiirinä olisivat olleet valo ja ilo. Pohdiskelimme aamulla papin kanssa, miten voisimme tarjota hiljaisuuden kokemuksia seurakunnassamme. Kehittelimme systeemin, joka tullee seurakuntamme kotisivulle. Kun ja jos asia aktivoituu, laitan tämän kirjoituksen loppuun "peeässänä" linkin.
Artikkelikuvakin kertoo toivosta ja valosta. Seurakunta tilasi Paula Blåfieldiltä savisen tuohusastian, joka oli tarkoitus ottaa mukaan retriittiin ja siunata se siellä käyttöön. Siksi se on täällä meillä kunnes se saadaan toimitettua seurakuntaan. Haluan viestittää kuvallani siis toivoa ja valoa kaikille. Kussakin sakarassa on kolme puhtautta edustavaa joutsenen sulkaa. Tuolla kolmella voisi leikitellä enemmänkin. Isä -Poika - Pyhä Henki, Usko - Toivo - Rakkaus, Tieto - Tahto - Tunne jne. Anna anteeksi, Paula, kun en kiireissäni ehkä asetellut noita astian osia oikeassa järjestyksessä.
Huolimatta näistä poikkeuksellisista ajoista pidetään ajatuksemme valoisina ja etsitään uusyhteisöllisyyden ja muiden ilojen kautta elämäämme suloutta.
Kirjavinkit
Kaikki kirjat. Ehkäpä nyt tulee luettua enemmän kuin aiemmin. Meilläkin on kirjahyllyissä lukemattomia kirjoja. Tulee katseltua myös rästiin jääneitä elokuvia ja kuunneltua musiikkia, kun monet toiminnot ovat peruuntuneita. Mutta kuitenkaan en malta olla mainitsematta paria kirjaa, joita olen viime aikoina selaillut:
Liisa Seppänen: Kelttiläisillä poluilla. Kohtaamisia pyhimysten kanssa. Kirjapaja 2011
Liisa Seppänen (toim): Maa jalkojeni alla. Kirjapaja 2018.
Jälkimmäisestä yksi tekstilainaus:
Erakon laulu
Minulla on maja metsässä saarnin ja pähkinäpuun suojassa.
Vain Jumalani tietää sen.
Pieni on majani ja tuttuja polut sen ympärillä.
Laulajatar rastaan puvussa livertää pensaassa kirkkaasti.
Harmaahaikaroita ja lokkeja saapuu seurakseni
ja metsäkanoja ruosteenpunaisesta kanervikosta.
Merikään ei huokaile. Se laulaa.
Miten ihanasti tuuli humisee oksistossa!
Miten kaunista on joutsenten huuto ja putouksen kohina!
Uljaita ovat männyt, eikä mikään pidätä niiden laulua!
Musiikkia
Petri Laaksonen - Saavu valo https://www.youtube.com/watch?v=SOMr-KZ0C1o
Credo by Arvo Pärt https://www.youtube.com/watch?v=cOPRu0R--ZM Hyvää mietiskelymusiikkia yli tunniksi.
Tchaikovsky-Hymn of the Cherubim - Liturgy of St John Chrysostom https://www.youtube.com/watch?v=ggUtlUHIqQQ
Ola Gjeilo - Song of the Universal https://www.youtube.com/watch?v=085XVzI4AnI
Jimmy Sax - No Man No Cry (live) https://www.youtube.com/watch?v=89_KXT5ztTU
Yanni - Prelude and Nostalgia https://www.youtube.com/watch?v=tKVzm0SBYtQ
Mari Boine - See the Woman https://www.youtube.com/watch?v=3DuwXGsNe_I
Ryhdytään runolle
Torstaina 12.3. olin Vaasan kaupunginorkesterin konsertissa. Kirjoitin siellä seuraavan runosarjan. Taisi jäädä pitkäksi ajaksi viimeiseksi suuremmassa väkijoukossa vietetyksi taide-elämykseksi. Siellä uusi intendenttimme antoi jo myrskyvaroituksen sanomalla, että voi olla viimeinen konsertti keväälle. Seuraavana päivänä kaikki sitten repesi. Mutta nyt runoa:
Meri keinuttaa sylissään
pieniä kiviä
hioo suurempia vasten
valon pisaroiksi
kesän lämmössä
talven kylmyydessä
hopeisiksi siruiksi
Niitä käsiin poimin
herkin sormin
sointuvin
Kneissi toistaa
aaltojen muodot
pinnallaan
rapakivi sielussaan
***
Hiitolaisen kehtokivi
Hiisi huutaa kirnussaaan
kun syystuulet
riehuvat yli
kallioiden
pyörittää kehtokiveään
ympäri
ympäri
Niin kaivautuu minuun syvälle
ikävä ja kehtokivi
kuluttaa ontoksi
kauniiksi
pyöreäksi kaiken
***
Nevalla mehiläiset
hillankukissa
auringon paahteessa
lentävät
suon huumaavassa
tuoksussa
Kanerva
nevan reunapuiden alla
laulaa
rautaisista kivistä
turpeen kätköissä
rautaisista miekoista
ja vihreistä
nuolenkärjistä
saviruukuista nuotioilla
Neva muistaa vielä
järven
muistaa rannan ruovikon
majavien joiun
muistaa nahkaiset
lapsenkantohihnat
muistaa
kalaisan verkon
Rautaiset kivet kaiken alla
jatkavat hidasta elämäänsä
***
Vaunut kulkevat
yli aromaan
jättävät jälkeensä
vain kiviset nuotiokehät
ja
huivin tupsun
heinänkorsille
***
Tulet syttyvät rantaan
Sydän pakahtumaisillaan
pimeässä yössä
Äiti Maa ottaa syliinsä
tanssin
runon
soinnun
laulun
tulen
***
Ja vankkurit
jatkavat matkaansa
kohti vuoriston
ylänköniittyjä
vuorikauriiden ja
gemssien maille
maailman katolle
Siellä on ilma puhdas
ja olo vapaa
riippumaton
Vuoripurot
viineinä virtaa!
***
Täällä Pohjantähden
alla elämme
lumihiutaleen aikaa
revontulten aikaa
maininginkuiskauksen aikaa
sadepisaran aikaa
aikaa tuulen riehua
riippakoivuissa
ja
aikaa ihmetellä
mustikanvarpuja
aikaa tunturipöllön lentää
aikaa isokoskeloiden lipumiselle
aikaa töyhtöhyypän
astelulle
aikaa silkkiuikkujen
soidinnyökkäyksille
Elämme
nuotioiden aikaa
kivikirveiden aikaa
ja sulkakynien aikaa
porontaljan
ja savenvalajan aikaa
rummun ja ristin
roihun ja rukouskynttilän
aikaa
kirousten ja siunausten
aikaa
aikaa ajan
kämmenellä
Mutta tähtein tuolla puolen
toisen ajan saamme
Elämme valon aikaa
joutsenen sulan aikaa
aikaa peuran juoda lähteestä
kun kadut hehkuvat kultaa
auringonlaskun takana
Elämme halopylvään
harsopilven
mustarastaanlaulun
aikaa
***
Siellä taivaan
kattokruunujen alla
tanssin
kauniimmin kuin
koskaan
jalat kurjenhyppyinä
kädet joutsenensiipinä
silmät aurinkoina
sormet merikotkan sulkina
pehmeän kauniin
iloisen vilkkaan
tanssini
