Luontoa tarkkailemassa

Kevättervehdys!

Kirjoitin tämän artikkelin nimikenttään ensin "Kiitollisuus". Juutuin heti ensimmäiseen kiitollisuuden aiheeseeni ja juttu lähti kehiytymään sen ympärille. Olen äärimmäisen kiitollinen luonnon monimuotoisuudesta. Sen tarkkaileminen ja siitä oppiminen on loputon ilon aihe. Luonnossa liikkuminen ja erityisesti rauhallinen nuotiotulilla istuskelu on minulle hyvin rakasta. Se laskee verenpainetta ja avaa aisteja. Runoissani voin välittää sanallisia kuvia kokemuksistani.

Joskus tulee yllättäviä ilonpäiviä kuten viikko sitten lauantaina, jolloin näimme yhteensä 10 merikotkaa. Niistä kuusi nähtiin Svedjehamnissa. Aivan huikea revontulinäytös koettiin myös kuluneen talven aikana Söderfjärdenillä. Talven pakkaspäivien auringonlaskut olivat huikaisevan kauniita ja syysaamujen sumu kietoi kaupungin pumpuliin.

Helmikuu heilahti ohi. Sen kuluessa päivittäinen valo lisääntyi . Päivät pitenivät harppauksin. Minulla oli suuri tarve seurata päivittäin auringonnousun ja auringonlaskun välisen ajan minuuttien ja tuntien  lisääntymistä. Joka aamu aivan ensimmäisenä menin sen netistä tarkistamaan. On yksi sääsivusto, jota tutkimme joka päivä useita kertoja: http://www.multi.fi/~mkaipio/saa/ Sieltä löytyy aivan kaikkea merivedenkorkeuksista salamatutkaan, sadealueisiin jne. Toinen mielenkiintoinen sääsivu, jota vilkuilen silloin tällöin on norjalainen kveeninkielinen http://www.yr.no/paikka/Suomi/

Tähtitaivaan tapahtumia pääsee tutkailemaan Ursan taivaanvahdista https://www.taivaanvahti.fi/ Siellä sivulla https://www.taivaanvahti.fi/observations/browse/list/0/observation_id voi valita kategorian tai useita, joiden uusimmat havainnot lävähtävät tietokoneen ruudulle. Revontulet ja tulipallot kiinnostavat minua erityisesti. Jonkun kerran olen sinne laittanut omiakin havaintojani. Muutaman retken Söderfjärdenille taivasta tuijottamaan olemme tehneet tuolta sivulta saatujen impulssien seurauksena.

Geologiasta kiinnostunut pääsee pitkälle seuraavan linkin kautta http://www.geologia.fi/ Sivusto on oikea aarreaitta!

Ympäristöhallinnon sivustolla on paljon herkkuja http://www.ymparisto.fi/fi-FI Tulvabongarina minulle on tullut tavaksi käydä tarkkailemassa esimerkiksi Skatilan vesitilannetta sivulla http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/42/q4201000y/wqfi.html

Maaliskuun alussa on hyvä aloittaa myös muuttolintujen tarkkaileminen tai muuten vaan linnuston opetteleminen. Lajien määrä lisääntyy koko ajan. Luontoportista voi käydä tarkistamassa osuiko havainto oikeaan. http://www.luontoportti.com/suomi/fi/ Siellä on useita kuvia kustakin lajista. Luontoportista löytyvät myös kasvit, nisäkkäät jne. Kustakin lajista on mukavasti tietoa. Kasvien kohdalta voi lukea vaikkapa niiden mahdollisesta käytöstä rohtoina.

Luontoretkillä ja haahuiluajeluilla kulkevat mukana kamera ja kiikarit. Auton hansikaslokerossa on kätevä lajientunnistuskirja ja anorakin taskussa pienempi. Viime kesänä aloimme pitää kirjaa bongatuista lintulajeista. Pieneen autossa mukana kulkevaan vihkoon tuli kirjattua myös muita mielenkiintoisia havaintoja, kuten Audi R8.

Luontoa voi tarkkailla missä vaan. Ei tarvitse mennä kotipihaa kauemmaksi. Me suomalaiset olemme siitä onnellisessa asemassa, että rauhallista luontoa löytyy kaikille läheltä. Luontoterapiaohjaajakoulutuksessa (huh miten pitkä sana) teimme harjoituksia myös kaupunkiluonnossa. Minulle suurien selkosten kasvattamalle se oli hyvin avartava kokemus. Metsähallituksen Luontoon.fi -sivusto http://www.luontoon.fi/etusivu esittelee mielenkiintoisia retkikohteita. Sieltä löytyy myöskin mukava sivu, josta saa opastusta ja vinkkejä aloittelevalle retkeilijälle eli Retkeilyn ABC. Eri luontokohteilla voi olla omiakin sivuja. Merenkurkun maailmanperinkökohteen erittäin monipuoliset sivut löytyvät osoitteesta http://www.merenkurkku.fi/koe-maailmanperinto/

Päivien valoisa aika on siis lisääntymässä. Pohjoinen pallonpuolisko kääntyy kohti aurinkoa. Luonnon tarkkailulle riittää yhä enemmän hyviä hetkiä. Onneksi luonnon tarkkaileminen ei rajoitu ainoastaan näihin pidempiin päiviin. Öiseen aikaan ja pimeänä vuodenaikana se vain muuttaa muotoaan. Siitäkin olen kiitollinen.

***

Musiikkilinkit tähän juttuun tulevat tässä: Merja Rantamäen Jossain https://www.youtube.com/watch?v=Tezrra6lAqI  Sanoitus on Junnu Vainion. Video ei ole mieltä ylentävä ja sanatkin pääosin masentavat, mutta onneksi loppu antaa toivoa. Samoilta luonnonsuojelun heräämisen hetkiltä (60-70-luvut) on myös Kirkan Varrella virran https://www.youtube.com/watch?v=XIVPv1uRNxo Jatketaan nostalgialla: Petri & Pettersson Brass Maalaismaisema  https://www.youtube.com/watch?v=einHaCCWGMY Versio on Jukka Virtanen sanoittama ja käännös Elton Johnin sävelmästä Country Comfort. Maalaisromanttinen biisi johtaa toiseen. Hectorin Heinäpellolla vie jonnekin kauas... https://www.youtube.com/watch?v=axkV7NaBYSI Pohjoista ulottuvuutta edustaa Jon Henrik Fjällgrenin När naturen sjunger -joiku https://www.youtube.com/watch?v=YwmEjszVlZk   Nat King Colen versio Nature boy, hieno veto, löytyi vain kirjoittamalla YouTuben hakukenttään "Nature" https://www.youtube.com/watch?v=Iq0XJCJ1Srw

Luontodokkari Islannista on kiinnostava https://www.youtube.com/watch?v=ukpr6AQ7SUw Elokuva liittyy Villi Pohjola -sarjaan. Koko sarja on löydettävissä YouTubesta. Toinen leffa on lyhyt elokuva Pohjoisen talven valoa https://www.youtube.com/watch?v=hW-UqUn07WE

 

***

 

Metsän hiljaisuudessa

sammalten ja jäkälän tuoksussa

olen hetken

 

ja kohta jo ajatukseni poissa.

 

 

p.s. Olen alkanut kirjoittaa myös Hiljaisuuden Ystävät ry:n kotisivuille hengellistä blogia. Ensimmäinen kirjoitus ilmestyi viime viikolla ja löytyy osoitteesta http://www.hiljaisuudenystavat.fi/tulkoon-valkeus/

 

 

 

  • Alussa oli sana
    ja hiljaisuus.
    Tuuli kulki kallionkoloissa,
    ravisteli pajua,
    soitti vaahtopäillä kaislikkoa,
    salamat tanssivat pilvissä
    ja maaemo sylki kuumaa laavaa ja rikkiä.

    Sana muovasi luonnonsävelistä olennon,
    jota ihmiseksi kutsutaan.
    Hän sai vereensä kaislojen suhinan,
    soluihinsa meren aaltojen valssin,
    sydämeensä salaman tulen ja ukkosen jylyn,
    luihinsa ja lihaksiinsa kallion laulun.

    Ihminen oli kauneinta musiikkia
    ja täydellisin soitin.
    Hänen sielunsa loi oman laulun.
    Joskus se oli tumma,
    joskus täynnä kuultavaa iloa ja rauhaa.
    Joskus ihmisen sävel särkyi,
    eikä hän enää saanut kosketusta muihin ihmisiin.

    Jos ihminen kadotti musiikin itsessään,
    ei häntä enää ollut.