Kirjastoista

Ikimetsän polulla

Tänään 10.10 on Aleksis Kiven ja suomalaisen kirjallisuuden päivä. En sitä oikein muistanutkaan ensin, kun aloin kirjoittaa tämänkertaisesta aiheestani. Molemmat päivän juhlinnan aiheet ovat ansainneet liputuksensa.

Artikkelikuvassa on näkymä Söderskatanista Vöyrin Västeröstä. Ikimetsä on upea kirjasto ja loppumaton tutkimusaitta. Polku sen keskellä on metafora matkasta kirjallisuuden maailmaan.

Kirjastot

Aivan pienenä asuin lapsuudenperheeni kanssa Kokemäen pikkupappilassa. Isä oli nuorisopappina ja äitini äidinkielen ja historian opettajana Kokemäen yhteiskoulussa.

Meitä lapsia oli tuossa vaiheessa neljä tyttöä ja viides lapsi, vihdoinkin poika, syntyi Kokemäellä asuessamme. Siitä kodista on varhaisimmat muistoni. Eräänä päivänä, kun äitini työpäivä oli ohi, hän tuli pyörän kanssa kotipihaan ja otti minut kyytiin. Hän kertoi että oli avattu lainasto, josta saisimme hakea kirjoja sekä aikuisille että lapsille.

Muistan, että lainaston pihassa oli vaahteroita ja että sinne johtivat – ainakin lapsen silmin – korkeat portaat. Tuo oli ensimmäinen kirjastokokemukseni. Lienen silloin ollut noin 3-vuotias.

Se, että tämä kokemus on piirtynyt muistiini, kertoo varmasti siitä, että kirjat jo tuolloin olivat minulle merkityksellisiä. Se puhuu vääjäämättömästi myös siitä, että pienelle tytölle oli juhlahetki päästä jonnekin aivan kahdestaan äidin kanssa. Äitini innostus kirjaston avaamisesta oli varmasti tärkeää myöhemmälle kirjahulludelleni.

Sittemmin olen tutustunut useisiin kirjastoihin kulloisellakin asuinpaikkakunnalla ja muuallakin. Jotkut niistä ovat olleet todella pieniä, kuten 60-luvun Pyhännällä kansa- ja kansalaiskoulun yhdessä huoneessa sijainnut kirjasto, jota hoiti opettaja Yläjussilan Aune Loviisa muun työnsä ohessa. Laajimmat ovat olleet yliopistojen ja suurten kaupunkien kirjastoja.

Jo lukioaikana kirjasto alkoi merkitä minulle kirjojen lainaamisen lisäksi muutakin kuin lainastoa. Ymmärsin, että kirjastonhoitaja pystyi auttamaan tiedon etsinnässä eikä pelkästään viihdyttäviä kirjoja vinkkaamalla. Yliopistossa kirjastosta muodostui myös työhuone ja kavereiden kanssa kahvittelun paikka.

Ensikosketukseni musiikkikirjastoon tapahtui Rovaniemellä, jonne menimme luokkaretkelle keskikoulun 1 luokalla. Musiikkikirjaston hoitaja kysyi minulta, mitä haluaisin kuunnella. En keksinyt mitään ja hän pisti kuulokkeisiini tulemaan Miles Davisin silloista uutuutta. En oikein silloin jaksanut innostua kyseisestä musiikista, enkä myöhemminkään ole kuunnellut paljon fuusiojazzia. Jazz musiikista olen kyllä kovasti pitänyt.

Jyväskylän kaupunginkirjastossa oli hienoja musiikinkuunteluhuoneita, joita pystyi varaamaan. Kerran lötköttelimme sellaisessa huoneessa musiikkia kuunnellen ja hyvää viiniä nautiskellen erään sikäläisen säveltäjä-muusikon kanssa. Kirjastonhoitaja, joka kulki huoneen ohi, huomasi tilanteen ja heitti meidät ulos. Se on ainoa kerta, kun olen saanut kirjastosta moitteita.

Nykykirjastoista on muodostunut monipuolisia kulttuurikeskuksia. Lainata voi muutakin kuin kirjoja. Ohjausta saa esimerkiksi digitaitoihin. Erilaisia näyttelyjä ja esiintymisiä on tarjolla. Onpa myös varattavissa tiloja kokouksiinkin. Koulutetut kirjastonhoitajat pystyvät auttamaan monissa visaisissa asioissa.

Kerran Vaasan kaupunginkirjasto oli järjestämässä islannin kulttuuriviikkoja. Kirjasto lainasi minulta näyttelyynsä suomennettua islantilaista kirjallisuutta. Sovittiin palautuspäivästä, mutta kirjasto myöhästyi palauttamisessa. Anteeksipyynnöksi sain erään tuota maata koskevan dvd:n ja hiukan muutakin.

Sittemmin minulla on ollut useita näyttelyitä Vaasan kaupunginkirjastossa, runoja, valokuvia ja lappilaista esineistöä. Kirjaston kanssa olen tehnyt myös monenlaista yhteistyötä mm. koulutusten pitämistä kirjaston tiloissa ja luonnossa sekä esiintymistä pohjoismaisella kirjastoviikolla ja Littfesteillä.

Vaasaan perustettiin pohjoismaiden ensimmäinen kansankirjasto jo vuonna 1794. "Eräät henkilöt perustivat elokuun 2p. 1794 omaksi huvikseen ja ajankulukseen Seura- eli niin sanotun Luku-Kirjaston Waasan kaupunkiin.

Vaasan kirjastotoiminnalla on pitkät juuret. Ensimmäinen kirjasto aloitti toimintansa kaupungissa jo vuonna 1794. Lukukirjaston perustivat Vaasaan vuonna 1775 perustetun hovioikeuden jäsenet.
Myös kaupungin muut asukkaat saivat käyttää kirjastoa "vähäistä maksua vastaan". Osalle
kaupunkilaisista kirjaston käyttö oli varmasti taloudellisesti mahdotonta. Lukukirjastoa pidetään
kuitenkin Suomen yleisten kirjastojen "äitinä", sillä sen toiminta oli periaatteeltaan avointa ja
julkista." kerrotaan kirjaston historiassa.

Kaukaa viisaita hovioikeuden jäseniä on kiittäminen kansansivistyksen kannalta merkittävästä teosta. Olen sitä mieltä, että kirjastot ovat todella tärkeitä paikkoja kohtaamisille ja mielenterveydelle sen lisäksi, että niiden avulla saamme ylläpidettyä ja parannettua lukutaitoa. Kirjaston ylläpitäminen lisää tasa-arvoisuutta!

Kirjahulluuteni alkoi jo kotoa eikä näytä laantumisen merkkejä. Vaikka olen ikäni käyttänyt kirjastoja, kotiinkin on ehtinyt kertyä tuhansien niteiden kirjasto. Kotimme on vuorattu niin runsailla kirjahyllyillä, ettei kuvataiteelle oikein tahdo riittää seiniä.

Kirjallisuuskriitikkona ehdin toimia noin kymmenen vuoden ajan maakuntalehdessämme ennen kuin kritiikkien kysyntä väheni. Olen edelleen jäsen kriitikkojenliiton (SARV) kirjallisuusjaoksessa. Sitä kautta saan ensikäden tietoa siitä, mitä Suomen kirjallisuuskentällä ja kritiikissä tapahtuu. Tätä kirjoittaessani odotan kiihkeästi parinkymmenen minuutin päästä sitä, kuka saa Aleksis Kiven päivän palkinnon elämäntyöstään. Onko se Rosa Liksom, kuten eräs lukiokaverini veikkasi aamulla. Aleksis Kiven palkinto – Wikipedia

No asia on selvillä kohta.

58. palkinnon saaja on kuin onkin Rosa Liksom. Oikeaan paikkaan meni palkinto!

Muistetaan nauttia kirjaston tuomista iloista. Juuri äsken kännykkääni pörähti tieto kahden varaamani kirjan saapumisesta varattujen hyllyyn minua odottamaan.

Latinan lentäviä lauseita Q osa III

  • Quid opus est verbis? (Terentius)
  • Käännös: "Mitä tekoa sanoilla on?
  • Quid pluma levius? Pulvis. Quid pulvere? Ventus. Quid vento? Mulier. Quid muliere? Nihil.
  • Käännös: "Mikä on köykäisempi kuin höyhen? Tomu. Kuin tomu? Tuuli. Kuin tuuli? Nainen. Kuin nainen? Ei mikään."
  • Quid rides?
  • Käännös: "Mitä naurat?"
  • Quid, si etiam iucunda memoria est praeteritorum malorum? (Cicero)
  • Käännös: "Eikö voitetuista vaikeuksista jää myös mieluisa muisto?"
  • Quid sibi vult haec oratio?
  • Käännös: "Mitä tuo puhe tarkoittaa?"
  • Quid tibi pecunia opus est, si uti non potes? (Publilius Syrus)
  • Käännös: "Miksi sinä tarvitset rahaa, jos et osaa käyttää sitä?"
  • Quid tibi vis?
  • Käännös: "Mitä sinä tarkoitat?"
  • Quid times?
  • Käännös: "Mitä pelkäät?"
  • Quid verum atque decens. (Horatius)
  • Käännös: "Mikä on totuutta ja säädyllisyyttä."
  • Quidquid agis, prudenter agas et respice finem.
  • Käännös: "Mitä teetkin, toimi viisaasti ja ota huomioon lopputulos."
  • Quidquid latine dictum sit, altum videtur.
  • Käännös: "Mikä tahansa latinaksi sanottu vaikuttaa syvälliseltä."
  • Quiescat in pace.
  • Käännös: "Levätköön rauhassa."
  • Quieta non movere. (Platon)
  • Käännös: "Olla liikuttamatta sitä mikä on asettunut."
  • Quis custodiet ipsos custodes? (Juvenalis)
  • Käännös: "Kuka vahtisi itse vahteja?"
  • Quis feret uxorem qui constat omnia? (Juvenalis)
  • Käännös: "Kukapa sietäisi naista jolla on kaikki täydellistä?"
  • Quis legem det amantibus? Maior lex amor est sibi. (Boethius)
  • Käännös: "Kukapa voisi määrätä lain rakastaville? Mahtava laki on rakkaus itse itselleen."
  • Quis? Quid? Ubi? Quibus auxiliis? Cur? Quomodo? Quando? (Bernhard Clairvauxlainen?)
  • Käännös: "Kuka, mitä, missä, minkä ja kenen avulla, miksi, miten, milloin?"
  • Quisque me ad cenam vocarit, valeat.
  • Käännös: "Voikoon hyvin se, joka kutsuu minut illalliselle."
  • Quisquis amat, valeat. Pereat, qui nescit amare. Bis tanto pereat quisquis amare vetat.
  • Käännös: "Joka rakastaa, voikoon hyvin. Joka ei osaa rakastaa, tuhoutukoon. Kaksin verroin huonommin käyköön sille, joka kieltää rakastamasta."
  • Quo animo?
  • Käännös: "Millä mielellä?"
  • Quo fas et gloria ducunt.
  • Käännös: "Minne velvollisuus ja kunnia johtavat."
  • Quo fata vocant?
  • Käännös: "Kuhun kohtalot kutsuvat."
  • Quo iure?
  • Käännös: "Millä oikeudella?"
  • Quo pax et gloria ducunt.
  • Käännös: "Minne rauha ja kunnia johtavat."
  • Quo tibi pecunia opus est, si uti non potes? (Publilius Syrus)
  • Käännös: "Mihin sinä rahaa tarvitset, jos et osaa sitä käyttää?"
  • Quoad hoc.
  • Käännös: "Mitä tähän (asiaan) tulee."
  • Käännös: "Millä tahansa tavalla."
  • Quocumque modo.
  • Quod ab alio oderis fieri tibi, vide ne tu aliquando alteri facias. (Raamattu, Tobiaan kirja 1:1)
  • Käännös: "Katso, ettet koskaan tee toiselle sitä, mitä et halua toisen tekevän itsellesi."
  • Quod absurdum est.
  • Käännös: "Mikä on järjetöntä."
  • Quod avertat Deus.
  • Käännös: "Minkä Jumala torjukoon."
  • Quod bene notandum.
  • Käännös: "Mikä pantakoon hyvin merkille."
  • Quod Deus bene vertat.
  • Käännös: "Antakoon Jumala sen päättyä hyvin."

Kirjavinkit

Helena Waris: Nuorgamin vettä. LIKE 2023

Erin Litteken: Kiovan muistojen kirjuri. Bazar 2022

Sanmao: Tarinoita Saharasta. Aula & co 2023

Anthony Doerr: Davidin uni. WSOY 2016

Anthony Doerr: Kaikki se valo jota emme näe. WSOY 2015

Anthony Doerr: Taivaanrannan taa. WSOY 2022

Musiikki

Päivän kunniaksi kuunnellaan Aleksis Kiven teksteihin tehtyjä lauluja.

Jean Sibelius - Sydämeni laulu - YouTube

Laulu oravasta - YouTube

Metsämiehen laulu - YouTube

Ossi Kinnunen - Seitsemän miehen voima - YouTube

Ja vähän muutakin...

Muddy Waters - I Can't Be Satisfied - YouTube

Ounasjoen Ainoja - YouTube Sisareni lähetti tämän surullisen kauniin laulunlinkin juuri. Laulaja on M eli Minja Koski.

Mariam Sandhu - Sweet Illusion - YouTube

AUTUMN LEAVES - Frank Sinatra - YouTube

Arppa - Yks kriisi | Elämäni Biisi | Yle Areena

Diandra - Aquarius | Elämäni Biisi | Yle Areena

Tanssi

Foxtrot - Meeri Koutaniemi & Katri Mäkinen | Tanssii Tähtien Kanssa | MTV3 - YouTube

Paso doble - Meeri Koutaniemi & Matti Puro | Tanssii Tähtien Kanssa | MTV3 - YouTube

Kuusitiaisen laulu

Tämä metsä on minulle tuttu

Jokainen näre kertoo tarinaansa

Rantaan lyövät laineet

tuovat terveiset saaresta,

jossa jatulintarha ja kompassiruusu

kyyhöttävät sammalten keskellä

Tässä metsässä olen kotonani

Kivien koloihin voisin muuttaa asumaan

Louhikossa kulkisin ja tervehtisin

jokaista ohikulkevaa hyönteistä

Tämä metsä on ikuinen

Täältä minä olen peräisin

Tänne minun ajatukseni palaavat

Minun jalkani kulkevat

turvallisesti

näillä poluilla

Näillä poluilla/näissä varjoissa

tunnen olevani kotona

turvassa

lämpimässä

  • Alussa oli sana
    ja hiljaisuus.
    Tuuli kulki kallionkoloissa,
    ravisteli pajua,
    soitti vaahtopäillä kaislikkoa,
    salamat tanssivat pilvissä
    ja maaemo sylki kuumaa laavaa ja rikkiä.

    Sana muovasi luonnonsävelistä olennon,
    jota ihmiseksi kutsutaan.
    Hän sai vereensä kaislojen suhinan,
    soluihinsa meren aaltojen valssin,
    sydämeensä salaman tulen ja ukkosen jylyn,
    luihinsa ja lihaksiinsa kallion laulun.

    Ihminen oli kauneinta musiikkia
    ja täydellisin soitin.
    Hänen sielunsa loi oman laulun.
    Joskus se oli tumma,
    joskus täynnä kuultavaa iloa ja rauhaa.
    Joskus ihmisen sävel särkyi,
    eikä hän enää saanut kosketusta muihin ihmisiin.

    Jos ihminen kadotti musiikin itsessään,
    ei häntä enää ollut.