Kesän luontoelämyksiä

Kesä keikkuu!

Säät ovat olleet hyvin vaihtelevia. Monta auringonpalvojien lempipäivää ei ole vielä nähty. Minuahan tuo ei haittaa. En ole koskaan viihtynyt hiekkarannoilla aurinkoa ottaen. Minulle kesä on pukeutumiskysymys. On mukavaa kulkea metsissä ja merenrannoilla, vaikka olisi vähän vilpoisempaakin. Jatkuva sade tietysti harmittaisi. Kesään ladataan niin paljon odotuksia, että kouristuksen omainen stressi hiipii monilla mielen päälle, jos lämpöä ei ole 22-25 astetta ja aurinko paista täydeltä terältä.

Täällä saaristossa olemme saaneet nauttia kesän puhkeamisen ja kypsymisen seuraamisesta todella paljon ja läheltä. En ollutkaan arvannut, miten kaipasin lapsuuteni ja nuoruuteni kukkaniittyjä. Niitä täällä riittää. Ymmärrän hyvin, miksi läheinen merenlahti on nimeltään Sommarösund. Nämä seudut ovat varmasti parhaimmillaan juuri juhannuksen molemmin puolin. On suuri sääli, että niittyjen määrä vähenee koko ajan Suomessa. Onneksi jotkut ihmiset ovat alkaneet taas niityttää.

Vallgrundeissa on ikimuistoisista ajoista lähtien kasvatettu lampaita. Ne, ja uudempi ylämaan karja luovat hienoja hakaniittyjen ympäristöjä.

Kävimme pohjoisessa juhannusta viettämässä ja ehdimme nähdä vielä kulleroitten sekä neidon- ja metsäkurjenpolvien armadat. Keräsin niitä mukaani. Nyt ne voivat ihmeteltävän hyvin kuistilla maljakossa. Artikkelikuvassa kurjenpolvet hiukan nuokkuvat, nutta selitys on se, että ne sulkevat kukkansa yöksi.

Pari vuotta sitten sain kerättyä Lapista tuomistani kulleroista siemeniä. Istutin niitä kaupunkipihaamme. Yllätyksekseni tänä kesänä yksi kulleroista kohotti päänsä muiden kukkien joukosta. Kulleron siirtäminen onnistuu harvoin siemenistä. Pitäisi siirtää kukkien juurakkoja, niin tulos olisi varmempi.

Tällä tontilla on paljon kukkivia puita. Vasta täällä olen tajunnut, että puut kukkivat pääosin samanaikaisesti alkukesästä. Nyt niiden kukinta alkaa mennä ohi. Omenapuu jo on jo varistanut kukkansa, mutta syreeni vielä kukkii. Pihlajat, tuomet ja siperianhernepensas ja monet muut alkavat olla ohi. Mänty, kuusi ja koivu ovat myös saaneet suurimman pyrähdyksensä hoidettua.

Strömsbackenilla on todella vanhoja ja korkeita puita, niiden tuudituksessa on hyvä nukkua. Eipä ole tavanomaiset univaikeuteni päässeet vaivaamaan. Toisinaan, kun sade iskee aivan vuoteeni päällä katon lappeeseen, tulevat lapsuuteni kesäyöt aitassa mieleen.

Eräässä vaiheessa lapsuuttani asuimme Pyhännän pappilassa. Talon takaa nukkuma-aittamme vierestä johti hieno vanhojen koivujen kuja järvenrantaan savusaunan kupeeseen. Meillä "isoilla tytöillä" ja naapurin tytöillä oli jokaisella oma nimikkopuu, jonka oksilla vietimme muistini mukaan suuren osan kesäpäivistä. Kävimme välillä kasvimaalta hakemassa rouskutettavaksi milloin mitäkin. Toisen osan ajasta vietimme järvessä. Meistä kaikista tulikin melkoisia kiipeilijöitä ja vesipetoja. Enää ei monenkaan nivelet kiipeilyä kestä, mutta kaikki uimme mielellään.

Tämän kesäisen kotimme suuret puut ja lähiympäristö ovat antaneet myös monia lintuelämyksiä. Olemme oppineet paljon uutta pikkulintujen elämästä. Olemme saaneet ihailla lehtokertun laulua. https://www.youtube.com/watch?v=KI7_oqyayPc  Olemme havainnoineet, että kuovilla on neljä erilaista tapaa äännellä. Kotimme yli lentäessään, niillä on usein mäkättävä tai kurnuttava ääntely. Kuoveja ja töyhtöhyyppiä sekä punajalkavikloja lähiympäristössä riittää. Eräänä päivänä kotiin tullessamme meidän piti hetki odottaa, että punajalkaviklo ohjasi poikasensa tien yli.

Retkiä metsiin ja merenrannoille olemme tehneet useita. Niinhän teemme pitkin vuottakin. Nyt luontoa on joka puolella ja retkiä on ehkä vähemmän kuin muulloin. Saamme luontoterapiaa koko ajan. Eräänä päivänä lähdimme varta vasten päiväkahville (ja teelle) Sommarön linnakealueen kallioille tuijottamaan merelle. Kaukaiseen horisonttiin tuijottaminen laskee tutkitusti verenpainetta ja hidastaa sykettä. Tulomme hyvin virkistyneinä kotiin.

Tänä kesänä olen opiskellut kevyesti lähialueen majakoita ja loistoja. Löysin netistä siihen hyvän opuksen http://www.nba.fi/fi/File/1005/merivaylien-rakennusperinto.pdf Ilahduttava lukuelämys ovat olleet Juha Laaksosen 1000 ilmiötä Suomen luonnosta sarjan kirjat. Olen lukenut niistä kolme: Utelias kettu ja muita nisäkkäitä (kirjoittajana myös Riku Lumiaro), Tarkka haukka ja muita lintuja sekä Lipuva lumme. Juha Laaksosen ja Minna Pyykön Mietteliäs konna on vielä lukematta. En löytänyt sitä vielä kirjastosta. Aivan huikea lukukokemus oli myös Nina Georgen Pieni kirjapuoti Pariisissa. Se täytyy tässä mainita, vaikka ei se Suomen luonnosta ja kesästä kerrokaan.

Voisin väsyttää sinut, lukijani jaarittelemalla enemmänkin luontokokemuksista ja kesämuistoista. En sitä kuitenkaan tee. Yhden asian kerron vielä elämästä Södra Vallgrundissa. Olen päivittäin kirjoittanut ylös kokemuksiamme. Nyt tuota materiaalia on kertynyt jo noin 200 sivua. Seassa olevat valokuvat tietysti paisuttavat noita muistelmia. Joka päivä klo 19.00 olen myös kuvannut kesän edistymistä samassa paikassa. Noista kuvista alkaa muodostua mukava kuvasarja.

Vietetään mukava kesän jatko, nautitaan luonnosta tai kaupunkielämästä kukin tahoillamme.

***

Musiikkia kesän iloihin kerään satunnaisesti. Osa noista on soinut korvamatoina Pekan tai minun päässäni.

Rauli Badding Somerjoki - Sulamith 1977 https://www.youtube.com/watch?v=YkZGInHwDaE

Veikko Tuomi - Muistoja Karpaateilta 1978  https://www.youtube.com/watch?v=vo9sIVe6Fvo

Veikko Tuomi - Kotiseutuni 1952 https://www.youtube.com/watch?v=kmqL1LjmmJI

Matti Louhivuori - Suopursu 1953 https://www.youtube.com/watch?v=c_g_xlARyT0

Katri Helena - Kesän Lapsi 1976 https://www.youtube.com/watch?v=ySlfD23x9Fs

PETSAMO, Veli Lehto ja Dallapé-orkesteri v.1930 https://www.youtube.com/watch?v=6tMzTvY9iOU

Ilta skanssissa, A. Aimo ja Viljo Vesterisen solistiorkesteri v.1944  https://www.youtube.com/watch?v=euVOMq5bRMY

Soittajan kaipuu, Kauko Käyhkö & Viljo Vesterinen ja Odeon-orkesteri v.1953 https://www.youtube.com/watch?v=jIWpDPUuakk

 

Menipä mieli murheiseksi. Siksi vielä pari kesän ilostuttajaa:

 

Gipsy Kings - Bamboleo https://www.youtube.com/watch?v=KR1QrwTolxo

Los Lobos & Gipsy Kings - La Bamba https://www.youtube.com/watch?v=oxPWVX-qSrQ

Kaoma - Lambada 1989 https://www.youtube.com/watch?v=iyLdoQGBchQ

***

Horisontti!

 

Lemmikit, meri, taivaansini,

petrooli, lila, violetti, turkoosi

meri ja ilma

minä siinä välissä.

 

Horisontti!

 

Elämä on autius ja täyteys.

Tänne jalkani minut toivat.

Täältä en lähde

tai tämä ei lähde minusta.

Elämä eletty tai elämättä.

 

Tulkoon ilman sini,

veden sini, rauhan sini

 

***

P.S. Syöpämelojat ovat pian Vaasassa asti. https://www.facebook.com/syopamelonta/

P.P.S Meidän bändiä Layndry Boys and Sistersiä voi kuulla Kaustisella mm. tiistaina 11.7. Viinituvassa klo 16.30-17.00 http://kaustinen.net/?page_id=35262

P.P.S. No eihän kuovi mäkätä lentäessään. Iltalentelijä on lehtokurppa.

 

 

  • Alussa oli sana
    ja hiljaisuus.
    Tuuli kulki kallionkoloissa,
    ravisteli pajua,
    soitti vaahtopäillä kaislikkoa,
    salamat tanssivat pilvissä
    ja maaemo sylki kuumaa laavaa ja rikkiä.

    Sana muovasi luonnonsävelistä olennon,
    jota ihmiseksi kutsutaan.
    Hän sai vereensä kaislojen suhinan,
    soluihinsa meren aaltojen valssin,
    sydämeensä salaman tulen ja ukkosen jylyn,
    luihinsa ja lihaksiinsa kallion laulun.

    Ihminen oli kauneinta musiikkia
    ja täydellisin soitin.
    Hänen sielunsa loi oman laulun.
    Joskus se oli tumma,
    joskus täynnä kuultavaa iloa ja rauhaa.
    Joskus ihmisen sävel särkyi,
    eikä hän enää saanut kosketusta muihin ihmisiin.

    Jos ihminen kadotti musiikin itsessään,
    ei häntä enää ollut.