Ikimetsän kierteet

Vuosi alkoi hyvin lumisena täällä Vaasassa. On oikein kaunista ja talvista. Heti vuoden toisena päivänä lähdimme ystävien kanssa nuotiolle Klobbskataan. Taivaanrannassa oli merisumua ja vuoden ensimmäinen merikotkahavaintokin tehtiin. Kovasti mieli tekee mennä nauttimaan luonnon ihmeistä. Metsään kahlaaminen vaatisi kovasti viitseliäisyyttä ainakin ilman metsäsuksia, joita minulla ei ole.

Onneksi olemme kolmen taiteilijan voimin saaneet mahdollisuuden luoda ikimetsän keskelle Vaasan kaupunkia. Suomen kulttuurirahaston Etelä-Pohjanmaan rahasto ja Pohjanmaan liitto ovat tukeneet työskentelyämme ja esillepano ym. kulujamme. Vaasan Taiteilijaseuran Black Wall Galleryssä, Kasarmi 13, Korsholmanpuistikko 6 on nähtävillä metsäseikkailumme tulokset. Vaasan Taiteilijaseura / Artists Guild / Konstnärsgille - Sirpa Seppelin, Mirjam Silvén, Petri Judin - Ikimetsän kierteet

Galleria on auki keskiviikosta perjantaihin kello 12-17 sekä lauantaina ja sunnuntaina kello 12-16. Tule ihmeessä kokemaan näyttelymme, kun vielä ainakin toistaiseksi Gallerian ovet ovat auki. Tiloihin on laadittu asianmukainen koronan välttämissuunnitelma.

"Metsän portti on vihreä ovi" sanaili Risto Rasa. Kuljet metsäämme vihreän viltin toiselle puolelle ja voit vaikkapa istua keskilattian installaation kannolle nauttimaan Petrin luomasta äänimaisemasta, Sirpan tauluista, runoistani ja kaikesta muustakin esillä olevasta. Voin vakuuttaa meidän kaikkien taiteilijoiden puolesta, että sydämensykkeesi ja mielesi rauhoittuvat.

Tarkoituksena oli järjestää yleisölle avoin konsertti 23.1. Siellä olisi ollut Petri Judinin tässä projektissa luomia uusia sävellyksiä Vaasan Kamarimuusikoiden soittamina ja näyttelyssä olevia runojani minun itseni lausumina. Koronarajoitukset kuitenkin sotkivat suunnitelmia. Teemme konsertin kuitenkin virtuaalisesti.

Näyttelyn luomisen prosessi on ollut mielenkiintoinen. Samalla on tullut retkeiltyä ja opiskeltuakin. Metsäasiat näyttävät olevan juuri nyt erityisen ajankohtaisia.

Rinnan tämän prosessin kanssa olen tehnyt kolmea muutakin metsiin liittynyttä projektia: Pilvilammen pajat (rahoittajana kirjasto), Palvelutalokiertueen (rahoittajana kulttuuritoimi) ja osallistunut Vaasan seurakuntayhtymän Pyhiinvaeltajan kirkon ja -polun ihanaan suunnittelu- ja rakennustyöhön.

Tässä alla on esittelyä näyttelystämme:

Ikimetsän kierteet 7.1.–30.1.2022

Petri Judin – Sirpa Seppelin – Mirjam Silvén

Metsät ovat tärkeä osa suomalaista sielunmaisemaa ja tärkein luonnonvaramme. Metsissä elää yli puolet Suomen lajeista. Hakkuut ovat kuitenkin ajaneet metsäluonnon ahdinkoon. (WWF)

Suomen metsissä elävistä lajeista peräti 833 on uhanalaisia. Määrä on kasvanut viime vuosikymmeninä ja kasvaa edelleen, jos metsien kohtelua jatketaan nykyiseen tapaan. Esimerkiksi ennen yleinen hömötiainen on uhanalaistunut 2000-luvulla. Sen elinympäristöt ovat kaventuneet metsätalouden seurauksena. Erityisesti vanhojen metsien ja lahopuun väheneminen on ollut hömötiaiselle ja sadoille muille uhanalaisille lajeille kohtalokasta. (WWF)

Lajien lisäksi uhattuina ovat itse metsät, tarkemmin sanottuna erilaiset metsätyypit, jotka ovat lajien elinympäristöjä. Lähes 80 prosenttia metsätyypeistä on arvioitu uhanalaisiksi. Uhattuina ovat esimerkiksi korvet, lehdot ja vanhat kangasmetsät. (WWF)

Ikimetsät – vanhat metsät – aarnimetsät ovat ihmisen hyvinvoinnin ja luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen kannalta ratkaisevan tärkeässä asemassa.

Tämä näyttely antaa eri taiteen muotojen kautta mahdollisuuden ikimetsän monipuoliseen kokemiseen. Samalla voi löytää ikimetsän lajien nimiä, lajien, joihin tutustumista voi jatkaa vaikkapa netissä.

Näyttelymme motivoijana on ollut Söderskatanin ikimetsä Västerössä, Vöyrillä.

Sirpan tekstiä:

"Kahdeksan merkitys näyttelyssämme ja muuta symboliikkaa

Ikimetsän kierteet -näyttelyssä on runsaasti yksityiskohtia, jotka olemme halunneet punoa kokonaisuudeksi tuottamaan elämyksiä ikimetsän ainutlaatuisesta tunnelmasta.

Näyttelymme ”Ikimetsän kierteet” eri osioita: tekstejä, maalauksia sekä ääniteosta liittävät yhteen paitsi ikimetsäteema, myös luku 8.  Numero on muodoltaan kierteinen ja edustaa konkreettisesti otsikon sanaa ”kierteet”. Se on vaakatasoon käännettynä äärettömyyden ja ikiaikaisuuden symboli.

Siksi valitsimme teosten väreiksi 8 väriä. Ääniteoksessa taas esiintyy 8 sointua, jotka on muodostettu 8 sävelestä. Teoksen nimeksi valikoitui 8-kirjaiminen ”Dicranum”, joka on kynsisammalten suku. Kaarnalle poltetuista Mirjam Silvénin 8 runotekstistä on irrotettu yhteensä 8 latinaksi käännettyä lausetta.  Kääntäjä on latinan kielen ammattilainen Iida Huitula.

Ikimetsän kuusijalkaisista kuoriaisista on valittu sekatekniikkateoksiin 8, kuten myös sammal- ja jäkäläteoksiin 8 eri lajia. Lisäksi kaarnan ja tuohenpalasille on poltettu lauseita sekä ikimetsän lintu-, eläin-, puu- ja kääpälajeja latinaksi.

Lattian installaatiossa kalaverkko symboloi Västerön Söderskatanin ikimetsässä entisaikoina asunutta kalastajaa. Seinäinstallaation suurikokoinen valokuva on yhdistetty kahdesta Mirjam Silvénin samassa metsässä kuvaamasta otoksesta.

Sirpa Seppelinin maalaukset on toteutettu osin akryyliväreillä, mutta suurimmaksi osaksi luonnonmukaisilla (kalkki-)mineraalimaaleilla, jotka ovat myrkyttömiä. Myös sekatekniikkateosten puunlehdet, jäkälät ja neulaset on kovetettu täysin myrkyttömillä materiaaleilla. Maalausten nimet on poimittu Mirjam Silvénin runoista.

Petri Judin on käyttänyt elektroakustisessa teoksessaan ”Dicranum” metsässä puualustalle putoilevia sadepisaroita, joita on muokattu erilaisiin muotoihin. Teoksessa on kuultavissa myös Hertta Maurialan lukemina edellä mainittuja latinankielisiä lauseita. Kuullaan myös lintujen ääniä yhdistettyinä musiikkisointuihin."

Etsin Suomen kansan vanhoista runoista metsäänmenoloitsun, joka on näyttelymme ovenpielessä:

Metsän haltijoita puhutellaan perhekuntana, jota tervehditään metsään saavuttaessa.

Metsän on ukko, metsän akka,

metsän piiat, metsän poiat,

metsän kaunihit kasakat,

metsän hippa halliparta,

metsän kultanen kuningas,

metsän ehtosa emäntä,

miniviitta viian eukko,

punasukka suon emäntä,

kaunis kankahan emäntä.

SKVR VII5 loitsut 3647

Metsä kuningas on Tapio ja metsän emäntä Mielikki. He hallinnoivat metsän alueelta pyydystettävää riistaa. Heillä on lapsia ja palvelusväkeä, joiden tehtävä on pitää huolta metsästä. Puilla on omat haltijansa.

Näyttelyssämme on biologiasta kiinnostuneille myös nostettu esille muutamia lajeja:

Ikimetsän lajeja, Västerön Söderskatan

Sammalet ja jäkälät

  • Haavankeltajäkälä, Xanthonia parientina
  • Harmaaporonjäkälä, Cladonia rangiferina
  • Isohirvenjäkälä, Cetraria islandica
  • Kangaskynsisammal, Dicranum polysetum
  • Kantokynsisammal, Dicranum flexicaule
  • Punatorvijäkälä, Cladonia coccifera
  • Sormipaisukarve, Hypogymnia physodes
  • Valkoporonjäkälä, Cladonia arbuscula

Kuusijalkaiset kuoriaiset

  • Isopehkiäinen, Peltis grossa
  • Kenttäkiitäjäinen, Cicindela campestris
  • Liekohärkä, Ceruchus chrysomelinus
  • Kirjopisarainen, Scaphidium quardrimaculatum
  • Leppäkärsäkäs, Cryptorhynchus lapathi
  • Litteämäihiäinen, Glischrochilus quadripunctatus
  • Mustaperäseppä, Ampedus balteatus
  • Närepirkko, Myrrha octodecimguttata

Linnut

  • Helmipöllö, Aegolius funereris
  • Korppi, Corvus corax
  • Kuusitiainen, Periparus ater
  • Pohjantikka, Picoides tridactylus,
  • Punarinta, Erithacus rubeula
  • Puukiipijä, Certria familiaris
  • Pyrstötiainen, Aegithalos caudatus
  • Töyhtötiainen, Lophophanes cristatus

Muut eläimet

  • Hirvi, Alces alces
  • Kettu, Vulpes vulpes
  • Kyy, Vipera berus
  • Majava, Castor fiber
  • Metsähiiri, Abodemus flavicollis
  • Metsäjänis, Lepus timidus
  • Metsäpäästäinen, Sorex araneus
  • Viitasammakko, Rana arvalis

Puut

  • Haapa, Populus tremula
  • Hieskoivu, Betula pubescens
  • Kataja, Juniperus communis
  • Metsäkuusi, Picea abies
  • Metsälehmus, Tilia cordata
  • Pihlaja Sorbus aucuparia
  • Tervaleppä, Alnus glutinosa

Käävät

  • Kantokääpä, Fomitopsis pinicola
  • Kelokääpä, Antrodia sinuosa
  • Punahäivekääpä, Leptoporus mollis
  • Pökkelökääpä, Piptoporus betulinus
  • Rusokantokääpä, Fomitopsis rosea
  • Rusokääpä, Pycnoporellus fulgens
  • Taulakääpä, Fomes fomentarius
  • Viinikääpä, Gloeporus taxicola

Söderskatanin kuusi/

Picea abies Soderskataniae

Minussa vanhan metsän

voima ja rauha

Tuulessa kaarneen

kantapäillä

aurinkoon tähyän

Allani

kaatuneista puunrungoista

saa rauhassa syntyä

uusi kasvu sammalille

ja pienille kuoriaisille

Sibelius: Kuusi Op. 75 Nr. 5 (Hanna-Mari Zinovjev, piano) Sibelius: Kuusi Op. 75 Nr. 5 (Hanna-Mari Zinovjev, piano) - YouTube

  • Alussa oli sana
    ja hiljaisuus.
    Tuuli kulki kallionkoloissa,
    ravisteli pajua,
    soitti vaahtopäillä kaislikkoa,
    salamat tanssivat pilvissä
    ja maaemo sylki kuumaa laavaa ja rikkiä.

    Sana muovasi luonnonsävelistä olennon,
    jota ihmiseksi kutsutaan.
    Hän sai vereensä kaislojen suhinan,
    soluihinsa meren aaltojen valssin,
    sydämeensä salaman tulen ja ukkosen jylyn,
    luihinsa ja lihaksiinsa kallion laulun.

    Ihminen oli kauneinta musiikkia
    ja täydellisin soitin.
    Hänen sielunsa loi oman laulun.
    Joskus se oli tumma,
    joskus täynnä kuultavaa iloa ja rauhaa.
    Joskus ihmisen sävel särkyi,
    eikä hän enää saanut kosketusta muihin ihmisiin.

    Jos ihminen kadotti musiikin itsessään,
    ei häntä enää ollut.