Hyllyjen kätköistä löytynyttä

Marraskuu matelee puolessa välissä. Piti kirjoittaa noin, kun yleisesti marraskuuta ei arvosteta ja se tuntuu pitkältä ja synkältä. Minulla kyllä aika on kiitänyt huimasti myös nyt marraskuussa. Mietin, miten ihmeessä olen ehtinyt päivätöihin aiemmin, kun nyt eläkkeelläkään eivät päivät meinaa riittää saati päivänvalo.

Eilen kävin ystäväni S:n vinkin perusteella äänikylvyssä Wasa Wellnessillä.  Kokemus oli hieno, eikä varmasti jää tuohon yhteen kertaan. Ohjaaja Tiina Andrijasevic-Kaukonen  aloitti ja päätti tunnin soittamalla tiibetiläisiä äänikulhoja. Suurimman osan tunnista hän soitti rumpua. Me osallistujat makasimme silmät suljettuina peiton alla. Ajatukset saivat vaeltaa vapaina. Rento olo jatkui pitkälle iltaan ja uni maistui. http://tiinawasawellness.blogspot.com/

Kuun alussa kävimme pystyttämässä Kiven laulu (2) näyttelyn Tapion Tuvalle Kalajoelle. Siellä on Sirpa Seppelinin akryylitöitä ja minun runolautojani ainakin marraskuun ajan. Voipa olla, että myös joulukuussa.

Kun ystäväni V. lahjoitti ison pinon kirjoja tulevan muuttonsa edellä, jouduin siihen tilanteeseen, että omia kirjahyllyjämme piti ryhtyä järjestelemään. Urakka onkin ollut melkoinen. Onneksi kellarissa on ollut odottamassa muutama hyllytaso, joten on voinut tiivistää mukavasti. Tässä yhteydessä olen tyhjennellyt mappeja ja kantanut säkkikaupalla tavaraa paperijätteisiin.

Hyllyjen siivous ja järjestely on puhdistanut päätä USA:n pressanvaalien ja koronan uutisoinnista. Samalla olen tehnyt löytöjä. On pitänyt välillä oikein istua alas lueskelemaan ja ihmettelemään, mitä kaikkea elämän mittaan on tullut tehtyä: opintoja, kouluttamista, erilaisia taiteellisia proggiksia... Mukavaa on ollut löytää lastensa tuotoksiakin.

Yksi löydöistäni oli pieni muistikirja, johon syksyllä 2015 olin kirjoittanut konserteissa musiikin herättämiä mielikuvia. Tuolloin elin vielä voimallisesti ystäväni kuolemasta johtuneen surun keskellä ja toisaalta mielessä pyöri Sudenmorsiamien ja weljien tuliaiheisen esityksen käsikirjoittaminen.

Toinen löytö on Elävä Afrikka -kurssilla saatu paperi, jossa on maailmansyntymyyttejä. Tuo kurssi oli siitä merkityksellinen, että jouduin kesken kurssin vaihtamaan koulutettavasta kouluttajaksi, kun pääkouluttajille tuli esteitä. Sen jälkeen silloinen OPEKO, nykyinen Educode otti minut vuosikausiksi kouluttajatalliinsa.

Yksi löydöistäni oli silloiseen Joensuun yliopistoon tekemäni uskonnonopetukseen liittyvä oppimispäiväkirja, jossa pohdin omaa suhdettani hengellisyyteen.

Nuo kaksi ensimmäistä löytöä jaan kanssanne.

 

Syksyn 2015 konserteissa kirjoitettua (Löytö 1)

 

Tuleni tuima: perhosena, kotkana niityn, metsän, laakson yllä lennät nokassasi, tuntosarvissasi kantaen minun öitteni loistavan kaihon. Merien taakse, metsien taakse viet päivieni ikävän ja ilon. Viet tuleni tuima myös varovaisen toiveeni, että vielä kokonaisena voisin laulaa ne yhteiset laulumme, kun aamuaurinko kultasi tyynen veden, kun illan kuutamo rannan tulien yllä johdatti meitä yhteen, yhdeksi. Rämekuukkelien mailta kuuluu huuto: ”Missä olet? Minne olet kätkeytynyt sormenpäiltäni?” Ostan tulisen tanssin nuotit ja poltan ne nuotiossa. Nuottiviivaston väleissä säkenöi!

Menneet vuotemme: masurkkaa eväsretkellä tai tumman taivaan kumu helteisen meren yllä. Trokasi tanssii kypsyneenä elämäni neljällä kielellä. Kielillä tulen, maan, veden, ilman. Kuulen vain sormiesi kosketuksen kielten pintaan. Sydämelläni tanssit sen kaikukoppaa hivellen sävelilläsi. Oli kerran kesä. Tuot ääniä ajan verhojen takaa. Helminä putoilee syliini puolinuotit, pieninä pisaroina kahdeksasosat ja sumun väikkeenä 16.-osat. Kauniisti kaartuu elämä!

Rannalla onkii pieni poika askelissaan vielä tuuli silmissään kesä.

Harvinaista herkkää hehkua surumielistä. Nuotit lentävät silmistä sieluun ja salin kattoon liekkumaan.

Vuoristossa puro virtaa kivien yli ja syöksyy könkäänä kirmaten alangolle suvannosta nivaan, koskeen. Sen partaalla mies nysä suussaan nokipannukahvilla lohien hyppyjä toisella silmällään seuraten... Vaivihkaa etteivät saalistajaksi arvaa. Purosta joeksi kasvanut vesi jatkaa koivikossa kohti merta. Metsiköstä astelee neito kuin keiju vihreissä liehuissaan. Miehen olkapäälle laskee poskensa kuumottavan. Lempi, lempi leimahtaa hetkeksi, vaan sinä hetkenä, kun mies laskee kätensä neidon hiuksiin, tämä on jo poissa ja lohet hiljaa kivien koloissa itkevät mennyttä kevättä. Sinimailanen joen partaalla laulaa.

Karhun pentu ja perhonen sammaleisilla kivillä!

Sait multa pisarat lokakuun jähmettyneet, ritisevät kahisevilla lehdillä tanssimme usvan keskellä puiston saleissa.

Kimalainen jähmeestä yhtäkkiä auringossa havahtuu syksyn viimeiseen lentoon. Korkealle katoaa. Siunattu tulisumu auringon noustessa!

Hurjistuneet pyöriäiset, aallot, pyöriäiset... Kuun sirppi taistelee kaksintaistelunsa veden veren kanssa auringon tulesta kummunneen. Hyönteisten pako laulaa. Hurjistuneet vesipisarat auringon ohimolla ja kuun kalvas miekka.

Usvakierteet järven pinnalta kurottavat kirkon kellotapulin pylväitä. Auringon läike, heijastus keltaisten haavanlehtien välistä veteen kuin jossain sadussa. Mieleni vaeltaa ihmettynyt, kevyt, pääskysille hyvästit jo ajat sitten jättänyt.

Hautakivellä sammal laulaa maasta, tuhkasta, ilman liikkeestä, kenraalibassosta: veden soinnuista kylläisenä. Suonissani suru hiljenee, antaa ilolle mahdollisuuden, tyyneydelle tilaa. Katso minuun jo haurastuvaan, vahvuudestani luopuneeseen. Tällaisena valmis veden syliin ja auringon... Usvaksi veden pinnalle ja väriksi lehteen...

Hukatut vuoteni… ei hukatut vaan taakse jääneet toisenlaisina kuin olisin toivonut. Kuovin laulu kevään iltahämärässä lupasi toisin. Lupasi leikkiä lehdoissa. Peltojen pientareiden takiaisiin sortui. Niissäkin viivähti perhosten ja hippiäisten leikki rajaton. Aurinko loi säteitään päivään, valutti hunajan iltoihin. Pilvet juoksivat taivaalla tuhansin muodoin. Sain vapauden vankeuteni keskelläkin. Nyt hitaasti hajoan näihin vuosiin.

Vaan näiden mäkien, kumpujen, kunnasten, tunturien, vuorien yli yltäneenä vielä silmistäni kurottaa se toiveikas. Kädelläni perhonen tanssii. Vielä kaikki on edessä. Vielä tanssiin kurotan, vaikka laho ja ruoste nivelissäni kiukuttelee. Vielä uin vuolaan virran yli ja jatkan matkaa!

Usva tulenkielekkeinä meren lahdella ja tulessa joutsenet ihmetellen lipuvat. Aurinko tulensa merestä kohottaa heijastuksensa lempeät viileät liekit. Sydämeeni virtaa viulunjousesi tuli!

Alastomana makaan syyslammen keltaisilla rantatuppailla. Peität minut sointujen höyhenillä. Ruohonkorressa kimaltaa puhdas C.

Talven kylmyys, lumen kipinät Marian silmien lämmössä sulavat kärsivän äidin poskelle yhdeksi ainoaksi kyyneleeksi. Pilareina pakkasyössä revontulten ohi kohti tähtiä nousevat kuulaat äänet. Pyhä, pyhä, pyhä! Minun on niin lämmin ja rauha koskematon lävistää sieluni. Sydämeni keskuksessa rakkaus, armo, puhtaus ja rauha! Pimeys kantaa sylissään valon kukkia.

En uskalla katsoa kohti Jumalan kasvojen kirkkautta muuten kuin kärsivän Kristuksen hahmon läpi.

Näkinkenkään käperryn puhtaan hiekanjyvän ympärille. Niin suuri on ilo ja pieni minuus ajan kämmenellä.

Linnun ja sammaleen tanssi hautausmaan aidalla tervehtii tulijaa ja poislähteneet omassa rauhassaan liikkumattomina!

 

Maailmansyntymyyttejä Afrikasta (Löytö 2.)

Olen kääntänyt nämä vapaasti englannista suomeksi.

 

Dinka (Sudan)

 

Alussa, kun Dendid loi kaiken,

hän loi auringon

ja aurinko syntyy, kuolee ja tulee takaisin;

hän loi kuun

ja kuu syntyy, kuolee ja tulee takaisin;

hän loi tähdet

ja tähdet syntyvät, kuolevat ja tulevat takaisin;

hän loi ihmisen

ja ihminen syntyy ja kuolee, mutta ei koskaan palaa takaisin.

 

Boshongo (Keski-Afrikan bantuheimo)

 

Alussa oli vain pimeyttä, vettä ja suuri jumala Bumba.

Eräänä päivänä Bumba, kärsien suuria mahakipuja, oksensi auringon.

Aurinko kuivasi veden ja jätti maan.

Yhä tuksissaan Bumba oksensi kuun, tähdet ja joitakin eläimiä:

leopardin, krokotiilin, kilpikonnan ja lopuksi joitain ihmisiä.

Niistä yksi, Yoko Lima, oli valkoinen kuin Bumba.

 

Dogoa (Nigeria; Ken Sare Wiwan ihmiset)

 

Aikojen alussa Amma (taivaallinen ylijumala ja kaiken luomisen alku) loi maan (Earth) johon yhtyi välittömästi.

Mutta maan klitoris vastusti miehistä penistä. Amma tuhosi sen ympärileikkaamalla vaimonsa (maan).

He saivat lapsen nimeltä Olgo ja hänen kaksosensa Nommon.

Ogolla ei ollut kumppania ja hänen maansa oli karu, siksi hän aiheutti epäjärjestystä maailmaan

harrastamalla äitinsä kanssa insestiä. Tästä liitosta syntyi ensimmäinen menstruaatio,

samanlainen kuin alisen maailman Yebanilla ja Andumbululla.

Amma loi tähdet viskomalla maan kappaleita avaruuteen.

Hän loi auringon ja kuun muotoilemalla kaksi valkoista savipalloa,

joista toinen oli päällystetty punaisella ja toinen valkoisella kuparilla.

Mustat ihmiset syntyivät auringon alla ja valkoiset kuun alla.

 

Oromon ylistys Waaqalle (Somalia)

 

Oi, moniniminen monoliitti:

musta, kosminen äärettömyys!

Kaikkien jumalien Jumala,

kaikkien herrojen Herra!

Oi kuningas,

jota inhimilliset velvoitteet eivät rajoita,

täydellisyys, jonka maha on sadetta täynnä!

Ylväs villarinta,

Jumala, kaiken edelläkävijä,

pimeyden ja valon hallitsija!

Pyydän sinua:

kuule rukoukseni!

 

Artikkelikuvan valintani on saanut innoituksensa näistä ikiaikaisista ajatuksista. Siinä olen yhdistänyt kuun ja Skatilan pääsiäiskokon tulen.

 

 

Lentäviä lauseita B ja C

 

Beati pauperes spiritu. (Jeesus)

Käännös: "Autuaita ovat köyhät hengellisessä mielessä."

 

Bene est mihi.

Käännös: "Minulla pyyhkii hyvin."

 

Bono consilio.

Käännös: "Hyvällä aikomuksella."

 

Cacoethes scribendi. (Juvenalis)

Käännös: "Kirjoittamisen syyhy."

 

Caelum ac terras miscere. (Livius)

Käännös: "Sekoittaa taivas ja maat." (SLK)

 

Caelum, non animum mutant, qui trans mare currunt. (Horatius)

Käännös: "Jotka purjehtivat yli meren, vaihtavat taivasta, eivät mieltään."

 

Cave ab homine unius libri. (Isaac D'Israeli)

Käännös: "Varokaa yhden kirjan ihmistä."

 

Charta non erubescit.

Käännös: "Paperi ei punastu."

 

Cito rumpes arcum, semper si tensum habueris. (Phaedrus)

Käännös: "Nopeasti rikot jousen jos pidät sitä aina jännityksessä."

 

Clemens et constans, ut res expostulat, esto: temporibus mores sapiens sine crimine mutat. (Cato vanhempi)

Käännös: "Ole lempeä tai jyrkkä aina tilanteen mukaan: viisas ottaa aina olosuhteet huomioon."

 

Cogitationis poenam nemo patitur. (Ulpianus)

Käännös: "Ajatuksista ei ketään rangaista."

 

Concordia parvae res crescunt, discordia maximae dilabuntur. (Sallustius)

Käännös: "Sovulla pienet asiat kasvavat, eripuralla suuretkin hajoavat."

 

Contra vim mortis non est medicamen in hortis.

"Käännös: "Yrttiä kuoleman voimaa vastaan ei puutarhoissa ole."

 

Contritionem praecedit superbia et ante ruinam exaltatur spiritus. (Raamattu, Sananl. 16:18)

Käännös: "Romahdusta edeltää ylimielisyys ja ennen perikatoa mieli ylpistyy." (SLK)

 

Cor ad cor loquitur. (John H. Newman)

Käännös: "Sydän puhuu sydämelle."

 

Cor hominis disponit viam suam; sed Domini est dirigere gressus eius. (Raamattu, Sananl. 16:11)

Käännös: "Ihmisen sydän säätää tiensä, mutta Herralla on ohjauksessaan hänen askeleensa."

 

Corpus valet sed aegrotat crumena. (Erasmus Rotterdamilainen)

Käännös: "Ruumis on terve mutta kukkaro kipeä."

 

Crede experto! (Columella, Silius Italicus)

Käännös: "Usko kokenutta!"

 

Crux est, si metuas, vincere quod nequeas. (Anakharsis)

Käännös: "On piinallista pelätä sellaista mitä ei voi voittaa."

 

Cuius regio, eius religio.

Käännös: "Kenen maa, sen uskonto." (SLK)

 

Cuiusvis est errare, nullius nisi insipientis in errore perseverare. (Cicero)

Käännös: "Kuka tahansa voi erehtyä, mutta vain typerykselle on ominaista toistaa samat virheet." (SLK)

 

Cum ames, non sapias, aut cum sapias, non ames. (Publilius Syrus)

Käännös: "Kun rakastut, et ole järjissäsi, ja kun olet järjissäsi, et rakastu."

 

Cum te aliquis laudat, iudex tuus esse memento: plus aliis de te quam tu tibi credere noli. (Cato vanhempi)

Käännös: "Kun joku kehuu sinua, muista harkintasi: älä usko muita enemmän kuin itseäsi."

 

Currente calamo.

Käännös: "Kynän kiitäessä."

 

Kirjavinkit

Jussi Adler Olsenin koko tuotanto. Tanskalainen dekkaristi on yksi suosikeistani. Hänen uusin Q-sarjaan kuuluva teoksensa Uhri 2117 vaan parantaa tahtia. Suomalainen kustantaja on Gummerus

 

Musiikkia

Koska suuri taiteilija Ismo Almako on tullut nyt herttuaikään, omistan musiikkikoosteeni tällä kertaa lähes kokonaan hänelle.

 

Ismo Alanko - Laulu https://www.youtube.com/watch?v=QV8LacOKJXU&list=PL2LlNMEOwQ3HqGSz-LFSuKp0pu_ehf474&index=4

Ismo Alanko - Nuorena nukkuneet https://www.youtube.com/watch?v=hqoXDaE5HB8&list=PL2LlNMEOwQ3HqGSz-LFSuKp0pu_ehf474&index=8

Ismo Alanko - Vanha nuori (virallinen musiikkivideo) https://www.youtube.com/watch?v=9E7xPiLNlY4

Ismo Alanko - Peltirumpu (Live) https://www.youtube.com/watch?v=H4AGDhl1c6k

Northern Lowland / Pohjonen Alanko https://www.youtube.com/watch?v=q1LV93bHeGI

Ismo Alanko ft. Kimmo Pohjonen - Moottoreiden laulu (live at Moottorimusiikin festivaali 7.8.2011) https://www.youtube.com/watch?v=PVRTjPcAfM4

Ismo Alanko Säätiö - Surun murtama https://www.youtube.com/watch?v=gN3MVtkQUsQ

Ismo Alanko Teholla - Taivaan Tulet https://www.youtube.com/watch?v=c_-YVN7VCBw

Ismo Alanko - Kurjet https://www.youtube.com/watch?v=chmrZF5J6uE

Ismo Alanko Säätiö luonnossa https://www.youtube.com/watch?v=6E2ZW9wVAz0  Ismo pohdiskelee

 

Ja sitten ylläreitä:

 

HYMNE À L'AMOUR - Édith Piaf/Marguerite Monnot - Paris Tour Eiffel - Gautier Capuçon  https://www.youtube.com/watch?v=nzxJtqKQ8Mo

Nostalghia(1983)/ Andrei Tarkovsky / BWV853 https://www.youtube.com/watch?v=TC5WTwwrPmI  Leffa!

"Listen to Bach (The Earth)" from "Solaris" https://www.youtube.com/watch?v=vJdQU_5E_Ao

HAUSER plays Morricone https://www.youtube.com/watch?v=KYlHiACHGiU Tämä on suhteellisen pitkä, mutta upea

 

Tanssia

 

Tchaikowsky - Swan Lake - Rudolf Nureyev - Margot Fonteyn https://www.youtube.com/watch?v=qG7JvpPGdEU  Legendaarisin balettiduetto kautta aikain!

Take Me With You - Choreography: Robert Bondara, tanssijat: Yuka Ebihara and Kristóf Szabó https://www.youtube.com/watch?v=UT7ilqcoTWI&list=RD8FZjsjJo5aI&index=18

ja

A. Piazzolla. Libertango -  tanssijat: Inna Svechnikova, Dmitry Chernysh https://www.youtube.com/watch?v=kdhTodxH7Gw&list=RD8FZjsjJo5aI&index=23

 

Runoa

Irrotan aiemmasta tekstistä runoksi seuraavan:

 

Näkinkenkään käperryn

puhtaan hiekanjyvän

ympärille.

 

Niin suuri on ilo

ja pieni minuus

ajan kämmenellä.

 

p.s. 18.11.

Herra Ylppö - Aurinko  https://www.youtube.com/watch?v=835PIkDFmqo

 

 

  • Alussa oli sana
    ja hiljaisuus.
    Tuuli kulki kallionkoloissa,
    ravisteli pajua,
    soitti vaahtopäillä kaislikkoa,
    salamat tanssivat pilvissä
    ja maaemo sylki kuumaa laavaa ja rikkiä.

    Sana muovasi luonnonsävelistä olennon,
    jota ihmiseksi kutsutaan.
    Hän sai vereensä kaislojen suhinan,
    soluihinsa meren aaltojen valssin,
    sydämeensä salaman tulen ja ukkosen jylyn,
    luihinsa ja lihaksiinsa kallion laulun.

    Ihminen oli kauneinta musiikkia
    ja täydellisin soitin.
    Hänen sielunsa loi oman laulun.
    Joskus se oli tumma,
    joskus täynnä kuultavaa iloa ja rauhaa.
    Joskus ihmisen sävel särkyi,
    eikä hän enää saanut kosketusta muihin ihmisiin.

    Jos ihminen kadotti musiikin itsessään,
    ei häntä enää ollut.