Hiipien kohti valoa
Maaliskuu on salakavalasti harpannut jo neljännen päivän iltaan. Valo luonnossa lisääntyy ja lumihangilla on kevättä ennakoiva kiiltävä pinta. Eilen lähdimme rakkaan mieheni kanssa käymään ystävien luona Kauhajoella. Tietysti oli mukavaa tavata ystäviä, joita ei oltu nähty pitkiin aikoihin. Mutta hyppäsimme autoon sitäkin varten että saadaan silmiin uusia näkymiä. Aurinko paistoi ja tuli tunne, että synkin talvi on ohi. Kuuntelimme Kanadasta ostamaani levyä, jossa on yhdistetty luontoääniä ja musiikkia.
Ystävien kanssa keskusteltiin puiden halaamisesta ja metsien hoidosta, päivitettiin talven tapahtumia ja maisteltiin unelmatorttua. Ystävillämme on virallisesti Suupohjan kaunein vessa. Oli voittanut äänestyksen. Sielläkin, ulkohyyskässä, istuessa tulee tunne, että on metsän suojassa, kun suuret puut suhisevat ympärillä. Jos emme olisi päässeet tuonne metsän keskellä olevaan taloon vierailulle, olisimme menneet ehdottomasti istumaan nuotiolle. Siellä sielukin tuulettuu ja ajatukset lähtevät liitoon.
Illalla seikkailin Youtuben syövereissä. Yhtäkkiä oli kulunut kolme nostalgista tuntia. Olo oli jokseenkin onnellinen ja työhuolet kaukana. Haluan jakaa kanssasi seuraavan löytöni. Siitä tulee niin kokonainen olo: http://www.youtube.com/watch?v=rMuTXcf3-6A&feature=related Joan Baez ja Mercedes Sosa ovat kumpikin erilailla karismaattisia laulajia. On ilo kuunnella heitä yhdessä.
Koska tuo laulu vie Latinalaiseen-Amerikkaan on valittava omien tekstien joukosta myös sinne sijoittuva runo. Sen myötä aurinkoisia päiviä:
María tanssii
Katso, María tanssii
punainen liina harteillaan.
Hän on pessyt
hiuksensa aamukasteessa,
voidellut kasvonsa
meren usvalla.
Silmistä pilkahtaa aurinko.
Jóse tuo hedelmät torille.
Maista, María, mutta varo,
ettet menetä sydäntäsi.
Tanssi, María!
Tanssi kuulle ja tähdille,
auringolle
ja pienien käsien halauksille!
Tanssi torin mukulakiville!
Kohta jo kulmiasi kiertää musta liina,
mutta nyt hulmahtaa punainen.
