Ystävyys

Hei, ja hyvää ystävänpäivää!

Ajattelin käydä huomisen ystävänpäivän kunniaksi katsomassa Nykysuomen sanakirjasta siihen liittyviä sanoja ja määritteitä.

Olepa hyvä:

ystävä  1. ihmisestä suhteessa toiseen, jota kohtaan hän tuntee mieltymystä ja luottamusta ja joka suhtautuu häneen samoin. Läheinen, rakas, uskollinen, tosi y. Lapsuudenaikainen hyvä ystäväni. Perhe-, sydäny. Ovat parhaat y:ät, parhaita y:iä [ = ystävyksiä] keskenään. Laajemmin a. samaan ryhmään, joukkoon tms. kuuluvasta, samalla puolella olevasta, samanmielisestä ihmisestä. Y:ät ja viholliset. Liittolaiset ja y:ät. Hyvät y:ät ja aatetoverit! b. (us. varoittavassa sävyssä käytettynä) toverillisena puhuttelusanana. Älä, hyvä y., luota siihen lieroon! c. seurustelukumppani, rakastettu. Poika-, tyttöy. Etsiä y:ää kirjeenvaihtoilmoituksella. d. Koira on ihmisen paras y. Kuv. Vanha y:ämme kevät on taas tullut. 2. jnk harrastaja, arvostaja, kannattaja, suosija; suojelija, auttaja, tuki. Kirjallisuuden, musiikin y. Eläinten, luonnon y. Hyvän ruuan y. Aate, joka on saanut meilläkin paljon y:iä. Vähäosaisten y. Jeesus, lasten y. ystävä|nen  vars. pienistä lapsista käytettynä us. teennäiseltä kuulostavana puhuttelusanana. No niin, pieni y.seni, tulepas sedän syliin.

ystävälli|nen 1. ystävän tavoin suhtautuva, suopea, hyväntahtoinen. Y. ja kohtelias ihminen. Hän on kaikille y., eläimillekin. Sai y.sen vastaanoton. Y. ääni. Lausui muutamia y:siä sanoja. Valtioiden väliset y.set suhteet. Esittää y. kutsu, tervehdys. Olisitko y. ja avaisit oven. Y:set vastaukset osoitteeseen —. Kirjeen lopussa: Y:sin terveisin Matti Meikäläinen. 2. yhdyssanojen jälkiosana. a. jhk myönteisesti suhtautuva, jtak suosiva t. edistävä. Amerikkalaisy. suuntaus. Kulttuuriy. hallitus. Lapsiy. perhepolitiikka. b. kartettavaa käyttöä. Lapsiy. [paremmin: lapsille sopiva, lasten kannalta hyvä] maaseutuympäristö. Kudosy. paremmin: kudoksia vahingoittamaton t. ärsyttamätön. Ympäristö-, vesistöy. [paremmin: ympäristöä. vesistöä säästävä, saastuttamaton, vahin­goittamaton] pesuaine.

ystävällisesti Hymyillä, tervehtiä y. Kohdella y. jkta. Huomauttaa y. asiasta. Voisitteko y. ilmoittaa saapumisaikanne. ystävällismieli|nen Y. hallitsija. Y:set suhteet muihin kansoihin. ystävällismielisesti Suhtautua y. jkhun. ystävällismielisyys. ystävällisyy|s Osoittaa y:ttä jkta kohtaan. ystävänpalvelus ystävänä tehty, pyyteeton palvelus. Teit todellisen y.ksen minulle. ystävänpäivä helmikuun 14. paivästä, jolloin muistetaan ystäviä postikortein tm. tervehdyksin. ystäväpalvelu vapaaehtoistyosta vanhusten, vammaisten tms. auttamiseksi; vrt. lähimmäispalvelu. ystäväpiiri Läheinen, laaja y. Hän kuuluu y.imme. ystavat|är 1. naisen naispuolinen ystävä. Lähti elokuviin y:tärensä kanssa. 2. rakastajattaresta. Pikku y. Naapurin isännän uusin y.

 

Nykysuomen etymologinen sanakirja puolestaan kertoo että:

ystävä

Samanmielistä kumppania, toveria yms. merkitsevällä ystävä-sanaila ei ole varsi-naisia vastineita sukukielissä. Inkeroisen ja karjalan ystävä on selitetty suomesta lainatuiksi. Sanan alkuperä on kiistanalainen. Perinteisen selityksen mukaan se on rakenteeltaan hämärtynyt passiivinen partisiippimuoto rintaa tai syliä merkitsevän yskä-sanan johdoksesta *yskätä 'syleillä', jolloin sanan alkuperäinen muoto olisi ollut *yskättävä. Tämän selityksen heikkous on kuitenkin se, ettei *yskätä-verbin olemassaoloa ole todellisten esimerkkien avulla voitu todistaa, eikä suomen -> yskäsanan alkuperäisestä merkityksestäkään ole varmaa tietoa. Toisen selityksen mukaan ystävä olisi partisiippimuoto haluamista merkitsevästä verbistä *ystää tai *yskätä, joka puolestaan olisi johdos germaanisperäisestä lainavartalosta *wunskja- 'haluta, toivoa'. Tämän myöhempi edustaja on mm. ruotsin önska 'toivoa'. Molemmissa selityksissä on epävarmoja kohtia, eikä niistä välttämättä kumpikaan ole oikea. Suomen kirjakielessä ystävä on esiintynyt Agricolasta ja samanaikaisista kasikirjoituksista alkaen.

Lönnrot Mehiläinen 1862 102; SKES 1978 ystävä; Koivulehto 1989 SUSA 82:5 9-14, 19; Jussila 1998 ystävä; SSA 2000 ystävä.

 

***

Kun pelkästään sanasta saamme näin paljon pohdittavaa, miten paljon enemmän antaa todellinen ystävyys. Ystävyys on jaettua iloa, surua, yhteisiä kokemuksia. Tosiystävyys kestää monenlaisia myrskyjä. Jos ystävä pettää, sydän särkyy, koska ystävyyden perusta on vahva luottamus. Ystävyydestä on kirjoitettu todella paljon, eikä minulla ole juurikaan omaa lisättävää asiaan.

 

Rakkaat ystäväni, haluan kiittää teitä jokaista ystävyyden lahjasta!

 

Ystävänpäivän itseoikeutettu musiikkilinkki on seuraava http://www.youtube.com/watch?v=8uCurgyv-XE ja sama Veskulta: http://www.youtube.com/watch?v=8xkaRFUpHe4

Lasten laulamana myös ystävyyden ihanuutta: http://www.youtube.com/watch?v=H9Gd-BjkA78

 

Tänä ystävänpäivänä laitan runon paikalle ajatuksia, jotka on osoitettu eräälle hyvin läheiselle ystävälleni.

 

Niin paljon olen saanut sinulta ystäväni.

 

Osoitat minulle lintujen lennon.
Annat kisan siitä, miten nuotio sytytetään oikein.
Rakastan noita hetkiä:
tuli, kamera, passionkeksit ja "seijatikut".
Olet antanut myös musiikin, toisenlaisen
ja uskomattoman
rakkaan ja syvän ystävyyden
sisaruuden, veljeyden.
Opetat jatkuvasti paljon uutta.
Painan mieleeni
suppilovahveropaikat
ja läskisoosin valmistuksen,
curryn käytön kalojen paistamisessa.
Opetat minua pitämään puoleni.
Nostat sulan maasta
ja kerrot
kokonaisen linnun tarinan.

 

  • Alussa oli sana
    ja hiljaisuus.
    Tuuli kulki kallionkoloissa,
    ravisteli pajua,
    soitti vaahtopäillä kaislikkoa,
    salamat tanssivat pilvissä
    ja maaemo sylki kuumaa laavaa ja rikkiä.

    Sana muovasi luonnonsävelistä olennon,
    jota ihmiseksi kutsutaan.
    Hän sai vereensä kaislojen suhinan,
    soluihinsa meren aaltojen valssin,
    sydämeensä salaman tulen ja ukkosen jylyn,
    luihinsa ja lihaksiinsa kallion laulun.

    Ihminen oli kauneinta musiikkia
    ja täydellisin soitin.
    Hänen sielunsa loi oman laulun.
    Joskus se oli tumma,
    joskus täynnä kuultavaa iloa ja rauhaa.
    Joskus ihmisen sävel särkyi,
    eikä hän enää saanut kosketusta muihin ihmisiin.

    Jos ihminen kadotti musiikin itsessään,
    ei häntä enää ollut.