-
-
Alussa oli sana
ja hiljaisuus.
Tuuli kulki kallionkoloissa,
ravisteli pajua,
soitti vaahtopäillä kaislikkoa,
salamat tanssivat pilvissä
ja maaemo sylki kuumaa laavaa ja rikkiä.
Sana muovasi luonnonsävelistä olennon,
jota ihmiseksi kutsutaan.
Hän sai vereensä kaislojen suhinan,
soluihinsa meren aaltojen valssin,
sydämeensä salaman tulen ja ukkosen jylyn,
luihinsa ja lihaksiinsa kallion laulun.
Ihminen oli kauneinta musiikkia
ja täydellisin soitin.
Hänen sielunsa loi oman laulun.
Joskus se oli tumma,
joskus täynnä kuultavaa iloa ja rauhaa.
Joskus ihmisen sävel särkyi,
eikä hän enää saanut kosketusta muihin ihmisiin.
Jos ihminen kadotti musiikin itsessään,
ei häntä enää ollut.
Hei! On noin sata päivää siihen, että Suomesta tulee sata vuotias. On myös Suomen luonnon päivä. Molemmat asiat ovat juhlimisen arvoisia. Itsenäisyyttä pidämme itsestäänselvyytenä. On kuitenkin tarvittu määrätietoista työtä itsenäisyyden saamiseksi ja sen säilyttämiseksi. Siihen työhön on tarvittu sekä miesten että naisten työpanosta. Olen kiitollinen menneille polville, että saan elää maassa, jossa on pohjoismainen demokratia. Meillä ainakin pyritään siihen, että olisimme kaikki tasa-arvoisia. Meillä on mm. oikeus ilmaista mielipiteemme. Nuo oikeudet sisältävät myös velvollisuuksia. Mielipiteen ilmaisussa on noudatettava tiettyjä rajoja. Emme saa herjata, solvata ja levittää väärää tietoa eli vaihtoehtoisia totuuksia. On huolestuttavaa, että sananvapauden rajoja koetellaan rajusti silloin tällöin myös joidenkin vastuullisessa yhteiskunnallisessa asemassa olevien taholta. Luonnossa meillä on ainutlaatuiset pohjoismaiset jokamiehen oikeudet. http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Jokamiehenoikeudet(16989) Niihin perustuu mahdollisuus liikkua ja yöpyä melko vapaasti luonnossa ja nauttia luonnon antimien keräämisestä. Oikeuksiin kuuluvat vastapainona tietysti velvollisuudet. Emme roskaa, tuhoa ja häiritse luonnon rauhaa. Emme liiku liian lähellä yksityisasutusta. Luonnosta nauttiminen on jakamaton oikeutemme....
More+
Kevättervehdys! Kirjoitin tämän artikkelin nimikenttään ensin "Kiitollisuus". Juutuin heti ensimmäiseen kiitollisuuden aiheeseeni ja juttu lähti kehiytymään sen ympärille. Olen äärimmäisen kiitollinen luonnon monimuotoisuudesta. Sen tarkkaileminen ja siitä oppiminen on loputon ilon aihe. Luonnossa liikkuminen ja erityisesti rauhallinen nuotiotulilla istuskelu on minulle hyvin rakasta. Se laskee verenpainetta ja avaa aisteja. Runoissani voin välittää sanallisia kuvia kokemuksistani. Joskus tulee yllättäviä ilonpäiviä kuten viikko sitten lauantaina, jolloin näimme yhteensä 10 merikotkaa. Niistä kuusi nähtiin Svedjehamnissa. Aivan huikea revontulinäytös koettiin myös kuluneen talven aikana Söderfjärdenillä. Talven pakkaspäivien auringonlaskut olivat huikaisevan kauniita ja syysaamujen sumu kietoi kaupungin pumpuliin. Helmikuu heilahti ohi. Sen kuluessa päivittäinen valo lisääntyi . Päivät pitenivät harppauksin. Minulla oli suuri tarve seurata päivittäin auringonnousun ja auringonlaskun välisen ajan minuuttien ja tuntien lisääntymistä. Joka aamu aivan ensimmäisenä menin sen netistä tarkistamaan. On yksi sääsivusto, jota tutkimme joka päivä useita kertoja: http://www.multi.fi/~mkaipio/saa/ Sieltä löytyy aivan kaikkea merivedenkorkeuksista salamatutkaan, sadealueisiin jne. Toinen mielenkiintoinen sääsivu, jota vilkuilen silloin...
More+
Viime viikonloppuna siirryttiin kesäajasta normaaliaikaan. Kansan suussa normaaliaika on talviaikaa. Ymmärrän kyllä käsitteen normaaliaika juontavan juurensa siitä, että se on aika, josta 70-80 -luvun taitteessa ensi kertaa siirryttiin kesäaikaan. En voi kuitenkaan olla hiukan leikittelemättä käsitteellä. Ovatko meillä synkistelyyn taipuvaisilla suomalaisilla normaaliaikaa syksyn ja talven rankimmat kuukaudet? Aluksi on kaamosta ja kosteutta, sitten kylmää ja hiljaista. Välissä on joulu, jolloin "Hetken kestää elämää ja sekin synkkää ja pimeää". Tuokin on sitä riemun raikkahinta aikaa... Normaaliaika kestää viisi kuukautta ja kesäaika seitsemän. Kumpi siis on normaalimpi aika? Ja ovatko suomalaiset sitten oikeasti synkistelyyn taipuvaisia. Ettei sekin vaan ole jokin vanhakantainen legenda. Mikäli katsomme lehtien uutisointia, voimme nähdä, että synkistely on usein otsikoinnin taustalla. Kun Suomen luottoluokitusta ei laskettu ennakkopeloista huolimatta, alkoi spekulointi siitä, milloin se kuitenkin tapahtuu, koska onhan se väistämätöntä. Kun Suomen kiintiöpakolaisten määrää lisättiin Syyrian tapahtumien vuoksi, alettiin huolestua, tuleeko Suomesta uusi Ranska, jossa sosiaaliset ongelmat tulevat kasvamaan. (Samalla unohdetaan,...
More+
