Posts Tagged ‘Erik Satie’

  • Alussa oli sana
    ja hiljaisuus.
    Tuuli kulki kallionkoloissa,
    ravisteli pajua,
    soitti vaahtopäillä kaislikkoa,
    salamat tanssivat pilvissä
    ja maaemo sylki kuumaa laavaa ja rikkiä.

    Sana muovasi luonnonsävelistä olennon,
    jota ihmiseksi kutsutaan.
    Hän sai vereensä kaislojen suhinan,
    soluihinsa meren aaltojen valssin,
    sydämeensä salaman tulen ja ukkosen jylyn,
    luihinsa ja lihaksiinsa kallion laulun.

    Ihminen oli kauneinta musiikkia
    ja täydellisin soitin.
    Hänen sielunsa loi oman laulun.
    Joskus se oli tumma,
    joskus täynnä kuultavaa iloa ja rauhaa.
    Joskus ihmisen sävel särkyi,
    eikä hän enää saanut kosketusta muihin ihmisiin.

    Jos ihminen kadotti musiikin itsessään,
    ei häntä enää ollut.

Muutos on pysyvä olotila

Jah hah... Tammikuu se sitten loppuu muutaman tunnin päästä ja valo sen kuin lisääntyy. Täällä Vaasassakin on maassa ties kuinka monennet lumet tälle talvelle. Meidän kotonamme on ollut todellinen raivaus ja siivousbuumi. Paperijätteisiin on viety toistasataa kiloa papereita, ullakolle on kuskattu monenmoista. Suurin harmoneistani on siirretty makkariin... Toivottavasti intoa riittää saada koko proggis vietyä loppuun. Monta kymmentä mappia pitäisi tyhjentää yms. Päästäisiinpä vihdoin laittamaan loputkin nurkissa lojuvat taulut seinille. Harmoneista vielä: pienin kosketinsoittimista on nimeltään Lehtolapsi. Se on Dave Lindholmilta ostettu sähköharmonikka, tai mikä lienee oikealta nimeltään. Vanerikotelossa on pianohaitarin koskettimistopuoli. Sitten minulla on Kulkuri, eli polkuharmoni, jolla olen soittanut keikoilla. Hauskin roudausmatka oli jokunen vuosi sitten, kun Kulkuri kuskattiin pulkalla meidän takaovelta Svenska Klubbenille hääkeikalle. Harmoneista suurin on Kaunotar. Se on SPR:n kirpparilta ostettu Keidasseurakunnan entinen soitin. Sitä on ennen sotia soitettu Leningradissakin. Keyboard annettiin toiseen perheeseen määrittelemättömäksi ajaksi lainaan. Piano on hankittu lapsuudenperheeseeni 60-luvulla ja siirtynyt meidän kotiimme...

More+

Luottamus

Helmikuiset heit! Aiemmissa kirjoituksissani väläyttelin jo, että minulla on jotain suurta mietinnän alla. Olen pitkään halunnut kirjoittaa ajatuksia luottamuksesta. Aihe on laaja ja voin kirjoittaa vain hajanaisia mietteitä siitä. Luottamusta koskeviin pohdintoihin minua ovat johtaneet maailman- ja sisäpoliittiset tapahtumat sekä työelämän kuviot ja uuden perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden digiloikka. Jo kauan sitten meille on opetettu, että luottamus lähtee varhaislapsuudessa opitusta perusluottamuksesta tai sen puutteesta. Kun pienen lapsen tarpeet tyydytetään, hän oppii luottamaan sekä itseensä, että muihin. Jos ihminen ei voi luottaa itseensä, hän ei luota muihinkaan ja päinvastoin. Luottamuksen mukana tulee itsetunto tai sen puute. "Narsistisesti hairahtuneenkin" ihmisen takana on hyvin usein perusluottamuksen puute, joka kasvattaa kieroutuneen itsetunnon, joka puolestaan vaatii manipuloimaan ja muodostamaan me ja ne -asetelmia. Luottamus on ennen kaikkea psykologinen sopimus, joka laajenee sosioekonomiseksi. Työelämä perustuu luottamukseen. Työnantaja/esimies sopii alaisensa kanssa, että tässä ovat sinun tehtäväsi, joista saat korvauksen ja työnantajan huolenpitoa mm. työsuojelun ja työterveyden palvelujen kautta....

More+