Posts Tagged ‘aika’

  • Alussa oli sana
    ja hiljaisuus.
    Tuuli kulki kallionkoloissa,
    ravisteli pajua,
    soitti vaahtopäillä kaislikkoa,
    salamat tanssivat pilvissä
    ja maaemo sylki kuumaa laavaa ja rikkiä.

    Sana muovasi luonnonsävelistä olennon,
    jota ihmiseksi kutsutaan.
    Hän sai vereensä kaislojen suhinan,
    soluihinsa meren aaltojen valssin,
    sydämeensä salaman tulen ja ukkosen jylyn,
    luihinsa ja lihaksiinsa kallion laulun.

    Ihminen oli kauneinta musiikkia
    ja täydellisin soitin.
    Hänen sielunsa loi oman laulun.
    Joskus se oli tumma,
    joskus täynnä kuultavaa iloa ja rauhaa.
    Joskus ihmisen sävel särkyi,
    eikä hän enää saanut kosketusta muihin ihmisiin.

    Jos ihminen kadotti musiikin itsessään,
    ei häntä enää ollut.

Ajan virrassa

Kuva Åminnesta 4.1.2020   Vuosi ja vuosikymmen on vaihtunut. Joulu on ohi. On siirrytty härkäviikoille eli selkäviikoille. Niistä kotimaisten kielten keskus kirjoittaa seuraavasti: "Härkäviikot Loppiaiselta ei ole tietoa juhlapäivist, on vaan arkiviikkoi (Lapinjärvi), alakaa ehejät viikot, karvakengät, reikäleivät ja kalikkareet (Alavus), terveet viikot (Nilsiä) tai emäseläkä ettee aokee (Kangasniemi). Ja kun hyvällä lapsella on aina monta nimeä, niin myös joulun jälkeisellä pyhättömällä kaudella. Siitä voidaan käyttää myös mm. nimityksiä härkäviikot tai selkäviikot. Edellinen viittaa siihen, että joulun jälkeen on taas tehtävä raskasta työtä, ja lienee saanut alkunsa sillä alueella, jolla härkiä on käytetty vetojuhtina. Jälkimmäisessä selkä tarkoittaa talvenselkää. Pyhättömistä viikoista puhuttaessa mainitaan yleensä jotain myös ruoista, joskus saattaa arkisesta elämänmenosta selvitä muutakin: alkkava selkäviiko ja reikäleevä (Perniö), härkäviikot, reikäleivät, rättipairat, presutupaka ja vittaköyret (Pomarkku), läpileivät, selkäviikot ja ympyriäiset pernat (= perunat) (Eräjärvi), läpileivät, selekäviikot ja mahamakkarat (Kuorevesi), sarvileivät (leipä rei'itettiin lehmän sarvella) ja selkäviikot (Pälkäne), selkäviikot ja laukkuleivät (Padasjoki), selkäviikot...

More+

Ajasta ja ajattomuudesta

Hei! Kulunut viikko on laittanut monella tavalla miettimään aikaa ja ajattomuutta. Vuodenkierto, pääsiäinen, eduskuntavaalit, luontoretket, Notre-Damen palo, monet kohtaamiset ja muutamien ihmisten kuolema sekä erään kuoleman lähestyminen ovat antaneet perspektiiviä näille mietteille. Keskiviikkona olin ystävieni kanssa konsertissa Oravaisten kirkossa. Näin nyt toista kertaa kirkon alttaritaulun, jossa yksi Jeesuksen opetuslapsista on ilmielävä Elvis Presley. Omituista asiassa on vain se, että taulun on maalannut J.E. Lindh vuonna 1819! Pisti sekin miettimään aika-avaruutta. Tässä menneinä viikkoina olen valmistellut Huutoniemen piha-alueille pyhiinvaelluspolkua Taizé -laulujen äärellä. Se tulee olemaan auki 2.5.-16.8. Tuolla alempana musiikkivalinnoissani on myös pari laulua tuon polun varrelta. Ne auttavat mietiskelemään ja keskittymään. Artikkelikuvan olen ottanut Hailuodon Marjaniemessä  viime kesänä. Sekin kuva tulee olemaan Huutoniemen pyhiinvaelluspolun varressa. Olen myös valmistellut opettajien tulevaan koulutukseen laajahkoa materiaalia majakoista ja pookeista. Siinäkin ajan kuluminen, maiseman muuttuminen ja eräiden sukujen sukupolvia jatkunut työ ovat puhutelleet minua. Esimerkiksi Söderholmit Björköstä palvelivat seitsemän sukupolven ajan luotseina samoilla paikoilla. Tämä on ainutlaatuista Suomen...

More+