Multaa hiuksissa, taidetta sielussa
Keskikesä on täällä!
Lämpö hoitaa "vanhoja" luita. Pikkulinnut perustavat toista pesuetta.
Multaa hiuksissa
Viime kesänä saimme viettää yhdeksän viikkoa saaristossa hoitamassa taloa ja kahdeksaa koiraa. Tänä kesänä meillä on meneillään kuuden viikon jakso talonmiehinä eräässä Vaasan lähiössä. Isäntäpari on pitkällä matkalla Euroopan eri maissa, nyt jo Briteissä. Meillä on huolehdittavana puutarha ja talo. Olemme heitelleet huumorilla ilmaan toivetta siitä, että ensi kesänä pääsisimme hoitamaan merenrantataloa Turunmaan saaristoon.
Pienenä tyttönä sain tarpeekseni kasvimaan hoitamisesta, mutta nyt minua ei haittaa ollenkaan hoidella pientä kasvihuonetta ja kasvimaita. Alan ymmärtää, kuinka kontemplatiivista, meditatiivista ja filosofista voi olla seurata puutarhakasvien kasvamista sekä marjojen ja omenien kypsymistä. On hienoa kävellä kasvimaalle ensimmäisenä aamulla napsimaan minttua teehen ja rucolaa leivän päälle. Raparperipiirakat, -hillot ja -mehut valmistuvat suit sait sukkelaan sulostuttamaan kesäpäiviä. Omatekoinen pesto ja retiisipikkelssikin runsastaa aterioita.
***
Rucolapesto
rucolaa runsain mitoin
30g (1 dl) parmesaania
1/2dl auringonkukan siemeniä
1/2dl oliiviöljyä
1 valkosipulinkynsi
ripaus suolaa
ripaus mustapippuria
(1 tl sitruunan raastettua kuorta)
Valmistus
Paloittele rucolaa hieman (voit käyttää myös varret). Raasta parmesaani. Paahda auringonkukansiemenet kuivassa pannussa. Hienonna valkosipulin kynsi veitsellä.
Mittaa ainekset, valkosipulia lukuun ottamatta, tehosekoittimeen ja soseuta. Voit käyttää myös sauvasekoitinta. Lisää lopuksi valkosipuli (ja halutessasi sitruunankuori).
***
Miehelläkin riittää puuhaa. Hän huolehtii nurmikosta ja pienistä kiinteistön huoltotöistä: rasvailee lukkoja yms.
Aamun ensitoimiin kuuluu myös kasvihuoneen kattoluukun ja liukuoven avaaminen. Illan kierros kastelukannujen kanssa kuuluu rutiineihin. Paljon olen unohtanut vanhoista puutarhataidoistani. Voipa olla, että talon omistajat palatessaan löytävät paljon sellaista, joka olisi pitänyt tehdä toisin.
Taidetta sielussa
On mukavaa olla hoitamassa asioita juuri tässä talossa. Se on tuttu vuosien ajalta siitä, että pidämme täällä epäsäännöllisin väliajoin kokoontumisia. Bändimme Laundry Boys and Sisters harjoittelee keikoille tai muuten vaan soittelee ja syö hyvin. Parina edellisenä kesänä olemme olleet Kaustisellakin esiintymässä.
Sinne suuntautuu taas huomisaamuna auton keula. Tällä kertaa esiinnymme RunoSoinnun kanssa kahtena päivänä Lappi- ja luontoaiheisella esityksellämme Sydämeni Joiku http://ikariantulirumpu.fi/runosointu/ Tätä mainittua esitystä olemme harjoitelleet ahkerasti.
Toinen meneillään oleva suuri proggis on Sudenmorsiamien ja Weljien 25-juhlavuosi. http://ikariantulirumpu.fi/sudenmorsiamet-ja-weljet-25-vuotta/ siihen liittyvä näyttely on Vaasan kaupunginkirjastossa tämän kuun loppuun. Esiinnymme Vaasan Taiteiden yönä 9.8. klo 23.30 alkaen Gustavsborgin rannassa.
Kauhajoellakin kävin heittämässä yhden pienen runoesityksen Koivumäen Alpon näyttelyn avajaisissa http://www.kulttuuriymparistomme.fi/fi-FI/Ajankohtaista/Tapahtumat/Kaikki_kotona_nayttely_Alpon_savannilla_(47176)
Huutoniemen kirkon piha-alueella on meneillään sinne valmistamani Pieni virsipyhiinvaellus. Siihen voi itsenäisesti käydä tutustumassa mihin vuorokauden aikaan vaan elokuun puoleen väliin saakka. Puihin ja atriumpihan ränneihin on kiinnitetty laminoituja A4-kokoisia papereita, joissa on ottamiani valokuvia ja virsisanoituksia pääosin uudesta virsikirjan lisäosasta. Yhdessä "kyltissä" on lähes kaikille tuttu raamatunteksti rakkauden olemuksesta ja yhdessä oma sanoitukseni "retriittilauluun".
Kulttuuria ja taidetta siis riittää kesässäni. Kirjoja olen lukenut ahkerasti. Lukemattomat dekkarit ovat kuluneet ja tulevat kulumaan käsissäni. Kaunokirjallisuuttakin on tullut harrastettua. Uusi tuttavuus minulle on ollut Eowyn Ivey, alaskalainen kirjailija. Vanhoja kirjallisuusmuistoja olen verestänyt Jack Londonin seurassa. Häneltä olen lukenut viisi kirjaa. Olen siis saanut matkailla Etelämerellä ja laukata pohjoisissa erämaissa susien ja koirien kanssa.
Luontoilua
Tuttuun tapaan elämääni ovat kuuluneet retket metsiin ja merenrannoille. Jokaiselta reissulta on tuomisina uusia luontokokemuksia ja roppakaupalla valokuvia. Artikkelikuvan hetki koettiin Vöyrin Västerön Söderskatassa viime lauantaina.
Ensi viikolla pääsemme rakkaaseen Lappiini aivan livenä, ei pelkästään taidekokemuksena. Matka tulee olemaan monisyinen. Tulemme nauttimaan Pallaksella patikoinnista, jos räkkä eli mäkäräiset ja hyttyset eivät vie kaikkea iloa. Viikon aikana veljeni uurna lasketaan samaan hautaan äitini kanssa Muonion hautausmaalle. Iso porukka sisaruksia kohtaa.
Näen jo silmissäni ihanat lapinmaisemat.
Musiikkia
Aloitamme Gabriellas sångilla, jonka Helen Sjøholm tulkitsee upeasti. https://www.youtube.com/watch?v=237o48nMqJw
