Luovuudesta

Sudenkorento

Heipä hei!

Lunta on kerrankin yli oman tarpeen. Lunta pihalla luodessani päähäni pälkähti tämän kertaisen kirjoitukseni aihe: luovuus. Mitä ihmettä se on? Halusin ensin pohdiskella sitä omassa päässäni ja sen jälkeen vasta mennä kurkistamaan, mitä minua viisaammat ihmiset siitä sanovat.

Luovuudesta

Luovuus on mielestäni ihmettelyä, kyseenalaistamista, asioiden yhdistelyä ja kykyä katsoa asioita ja ilmiöitä uusista näkökulmista. Joskus se vaatii myös uskallusta ja usein (näennäisten) rajojen yli astumista. Luovuus antaa lisäarvoa arkisiin asioihin. Luovuus ei ole itseisarvo, vaan eräänlainen bonus. Ruuanlaittoa, käsitöitä, valokuvaamista ja jopa lomakkeiden laatimista voi harrastaa luovasti.

Ilman luovuutta ei olisi keksitty kierähdystekniikkaa korkeushyppyyn, ilmaveiviä, moukarinheiton pyörähdyksiä tai keihäänheiton "ristiaskelia". Ei olisi keksitty taikinanjuurta, vispipuuroa, mämmiä...

Luovuus on kurkottamista arjen kokemuksen tuolle puolen. Olen nähnyt lukemattomia valokuvia kauniista auringonlaskusta. Itsekin niitä olen ottanut. Kuvan tekee luovaksi ja kiinnostavaksi jokin lisä: laitapuolen kulkija tai kuvaan sopivasti sommiteltu heinäseiväs. Vaikka osaisit teknisesti korkeatasoisesti piirtää tuon saman auringonlaskun, mutta siinä ei olisi mitään omintakeisuutta, et olisi luova. Prosessi sinänsä voisi olla tyydyttävä, mutta tulos ei antaisi välttämättä sinulle tai katsojalle elämän rakennuspuita.

Tuollakin kuvalla on oma tarkoituksensa. Vertaisin sitä coverbiisien soittamiseen ja taidokkaaseen nuoteista soittamiseen. Luovuus astuu peliin siinä vaiheessa, kun soittaja tulkitsee biisin sielunsa läpi. Luovuutta on aivan uuden musiikin säveltäminen. Luovuutta on löytää uusi näkökulma tuttuun musiikkiin tai vanhan sovittaminen yllättäville soitinyhdistelmille.

Minulta tuottava, erityisesti taiteellisesti luova prosessi vaatii pitkän "sisäänottovaiheen", jolloin keräilen sieltä täältä kokemuksia ja elämyksiä. Luen paljon. Kuuntelen musiikkia. Liikun luonnossa. Katson elokuvia. Vetäydyn hiljaisuuteen ja välillä käyn kiihkeitä keskusteluja. Tämän vaiheen jälkeen alkaa "ulos työntäminen". Sitä prosessissa seuraa hiominen, maahan hautaaminenkin. Joskus prosessi etenee spiraalimaisesti tai luovia ideoita kierrätetään eri ilmaisumuotojen välillä. Joskus vuosienkin jälkeen sama prosessi jatkuu. Luova prosessi vaatii siis aikaa ja rauhaa sekä kärsivällisyyttä. Tuon tyyppiselle tuottavalle luovalle prosessille on vastakkainen nopea "luominen" esimerkiksi ruuanlaitossa tai villasukkien kutomisessa.

Kummankin tyyppinen prosessi on yhtä arvokas. Joskus runo tai lyhyt proosateksti syntyy kuin enkelin siiven hipaisusta. Tuotos tuntuu heti valmiilta. Tuollaiset tilanteet ovat kullan arvoisia.

Kysyin myös muutamalta takapihamme kulkijalta, mitä luovuus on. Tällaisia vastauksia sain: Osata yhdistellä asioita kummallisesti ja luoda siitä jotain uutta. Uppfinningsrikedom eli nerokkuus.

Luovuudesta ovat kirjoittaneet mm. Kari Uusikylä, Howard Gardner, J. P. Guildford. Laitan tähän hyvin populäärin linkin Wikipediaan https://fi.wikipedia.org/wiki/Luovuus  Turha minun on tässä ruveta erittelemään viisaampien kirjoituksia. Luin Wiki-artikkelin ja totesin, että vaikuttaa luotettavalta tai ainakin olen aiemmin Uusikylän luennoilla törmännyt noihin samoihin heppuihin. Toinen linkki johdattaa opintoverkkoon ja kertoo mm. millainen on luova ihminen http://www.opinto.net/web/parser.php?sec=psyk&page=kogni-004-1

Nyt menen kurkistamaan, mitä herra Maslow tarvehierarkiassaan sanoo luovuudesta. https://fi.wikipedia.org/wiki/Abraham_Maslow  Luovuus sana löytyy kaikkein ylimmistä tarpeista (self-actualization). Samassa pyramidin huipussa ovat luovuuden kanssa kaikki itsensä toteuttamisen tarpeet. Tarvehierarkiassa ovat alimpina mm. ruuan, lämmön, turvallisuuden ja seksuaalisuuden tarpeet, jotka pitäisi Maslowin teorian mukaan täyttää ensin ennen kuin päästään ylimpiä tarpeita toteuttamaan. Minusta luovuus on tässä tarvehierarkiassa käsitetty turhan juhlallisesti ja "taiteellisesti". Jokainen, joka on joutunut kokemaan kovia elämässään tietää, että jo noiden alimpien tarpeiden tyydyttäminen vaatii rankemmissa elämänvaiheissa vähintäänkin kohtuullista luovuutta.

Ihmiskunta ja ihmiskunnan kulttuuri on mennyt hyppäyksin eteen päin luovuuden voimin. Tärkeitä virstanpylväitä ovat olleet vaatetuksen keksiminen (Cro-Magninin ihmisten keksintö silmällisestä neulasta), tulen kesyttäminen (homo erectus n 1 milj.-500 000 vuotta sitten), maatalouden aloittaminen (n. 11 000 vuotta sitten Lähi-Idän kulttuuripiirissä) ja kirjoitustaito (kuvakirjoitus n. 3000 eaa. Mesopotamiassa ja foinikialaisten äännekirjoitus n. 2000 eaa.).

Jo neanderthalin ihmisillä on ollut uskonnollissävytteisiä ajatuksia. Tätä käsitystä tukee se, että n 60 000 vuotta vanhoista haudoista on löydetty lääkekasveja, joiden käyttäminen viittaa jonkinlaiseen (jäsentymättömään) uskoon tuonpuoleisesta. Varhaisinta Euroopasta löydettyä luolataidetta on Luoteis-Espanjan El Castillo -nimisessä luolassa. Se on määritetty vähintään 40 800 vuoden ikäiseksi. (mm. Eero Kuparinen toim. Maailmankulttuurin synty, 2004)

Olemme kaikki ainakin ajoittain luovia. Luottakaamme luovuuteemme!

 

Musiikkia

Muutama pääosin nostalginen musiikkikappale seuraa tässä:

Les Pleurs (Mr. de Sainte Colombe, version viole seule de Jordi Savall)  https://www.youtube.com/watch?v=90RJhDcETYw

Queen - Bohemian Rhapsody https://www.youtube.com/watch?v=fJ9rUzIMcZQ

Yona - Niitty ja taivas  https://www.youtube.com/watch?v=7DgorqWvL7U

Viikate solistinaan Topi Sorsakoski - Hautajaissydän https://www.youtube.com/watch?v=DQNMjacgeu8

Marja Mattlar -  Lintu (official live video) https://www.youtube.com/watch?v=2-FWEFYBccg

Liisa Tavi - Jäähyväiset Aseille (live in studio, 1984)  https://www.youtube.com/watch?v=93GDBdm-90I

Juice Leskinen - Luonas kai olla saan  https://www.youtube.com/watch?v=K0u808Zh-y4

Cisse Häkkinen - I will stay https://www.youtube.com/watch?v=jthvslBZQ4g

Pink Floyd - Shine On You Crazy Diamond I-IX https://www.youtube.com/watch?v=gOXTdFbjtSg Tämä on tosi pitkä, mutta hieno.

Ystäväni K. lähetti juuri tätä kirjoittaessani linkin Vaasan rokkikoululaisten uuteen videoon:

Pholexia - Goodbye https://www.youtube.com/watch?v=HTxg6lpIsDg Saakoot nuoret nyt viimeisen sävelen!

 

Kirjavinkkejä

Tästä artikkelista alkaen aion laittaa ainakin silloin tällöin tänne kirjavinkkejä.

Elif Shafak: Rakkauden aikakirja. Gummerus.

Elena Ferrante: Napolisarjan kirjat. WSOY.

Outsider: Pekka Lipposen seikkailut. Kirja-Mono Oy (antikvariaateista)

Heikki Willamo: Myyttinen matka. Maahenki.

Maaretta Tukiainen, Markus Frey: Pohjolan voimaeläimet. Tuuma-kustannus (+kortit)

 

Kuukauden runo

Nyt ei ole oikein runosuoni kukkinut, joten etsin jotain vanhempaa tuotantoani. Tämän kirjoitin ystävälleni Paula Blåfieldille, kun hän sai Vaasan Jaakkoo -palkinnon vuonna 2012. Runo on esitetty Pohjanmaan museolla palkinnon luovutustilaisuudessa. Se kertoo luovuudesta:

 

Vapaat kädet 

 

Ystäväni

kun tunnet saven sielun,

tunnet myös veden sielun

ja ilman ja tulen sielun.

 

Kun kätesi kupertuu

Luojan käden lailla

saven salaisuutta tutkimaan,

se löytää merenneidon,

liskon, leijonan

ja kukan ikkunalle kasvamaan.

 

On uskallettava saveen,

että voi nähdä tähtiin ja tähtien taa.

On uskallettava tuleen,

että saa sudet ja ketut kasvamaan

ja yksisarvisen ja runoratsun laukkaamaan.

On uskallettava ilmaan ja veteen virtaavaan,

että saa jäniksen silmin nähdä maailmaa

 

ja kätesi laskeutuu

Luojan käden lailla

saven salaisuutta tutkimaan.

 

p.s. 15.2. Kuuntelin Yö-yhtyettä Olli Lindholmin muistolle ja löysin tämän Parrasvalot nimisen kappaleen. Videoineen päivineen oli hyvin symbolista. https://www.youtube.com/watch?v=exzh763CAN4

 

  • Alussa oli sana
    ja hiljaisuus.
    Tuuli kulki kallionkoloissa,
    ravisteli pajua,
    soitti vaahtopäillä kaislikkoa,
    salamat tanssivat pilvissä
    ja maaemo sylki kuumaa laavaa ja rikkiä.

    Sana muovasi luonnonsävelistä olennon,
    jota ihmiseksi kutsutaan.
    Hän sai vereensä kaislojen suhinan,
    soluihinsa meren aaltojen valssin,
    sydämeensä salaman tulen ja ukkosen jylyn,
    luihinsa ja lihaksiinsa kallion laulun.

    Ihminen oli kauneinta musiikkia
    ja täydellisin soitin.
    Hänen sielunsa loi oman laulun.
    Joskus se oli tumma,
    joskus täynnä kuultavaa iloa ja rauhaa.
    Joskus ihmisen sävel särkyi,
    eikä hän enää saanut kosketusta muihin ihmisiin.

    Jos ihminen kadotti musiikin itsessään,
    ei häntä enää ollut.