Kulttuuri- ja huvimatkalla Dambesterissä
Olimme viettämässä mieheni kanssa viikonloppua Tampereella. Meillä on oikein mukava harrastus: välttelemme pääteillä ajoa ja tutustumme erilaisiin reitteihin. Siksipä löysimmekin oikein mielenkiintoisia maisemia matkan varrelta. Lavialta Suodenniemelle mennessä näimme oikein ihastuttavan putouksen, jota jäät reunustivat. Taaskin ihailimme "kotomaan koko kuvaa", kuinka monipuolinen se onkaan. Olen itse jollain tavoin ihastunut Sata-Hämeen maisemiin. Palailimme Seitsemisen kansallispuiston läpi ja Kyröjokivartta. Keväinen harrastukseni on seurata jäiden poistumista Kyröjoesta. Edellisessä blogikirjoituksessa ennustin, että vasta viikon päästä olisivat jäät ohittaneet Isokyrön vanhan kirkon. Olin väärässä. Jäitä löytyi vasta paikoin Tervajoen Hiirikosken alapuolelta.
Tampereella tapasimme lapsiani, söimme parina päivänä oikein hyvin, kävimme karaokessa ja lauantaina menimme Vapriikkiin. Nyt, kun siellä sai oikein luvan kanssa valokuvata, otin yli 200 kuvaa. Niistä on vielä monella tavalla iloa siirtyessäni taas syksyllä opettajaksi. Linkin takaa löytyvät tämänhetkiset näyttelyt: http://www.tampere.fi/vapriikki/nayttely.html Minulle kiinnostavimpia olivat Linnut, lelut ja koskettava Tampere 1918. En malttanut pitää näppejäni erossa myymälän tarjonnasta, vaan palasin kotiin neljä kansatieteellistä kirjaa rikkaampana. Tarvitsen niitä kipeästi valmistellessani luentoa pohjoisten kansojen kouluoloista.
Ajatukset ovat jo lähestyvässä lapinmatkassa ja samanaikaisesti Titanicissa. Luultavasti seuraavassa kirjoituksessani sivuan niitä aihepiirejä. Sitä ennen on oikein ihanassa kevään odotuksessa takatalven keskellä hyvä kääriytyä huopaan lukemaan Elif Shafakin kirjaa Kirottu Istanbul.
Miriam Makeban tarina Mika Kaurismäen ohjaamana sai minut viime kesänä liikuttumaan. Siksipä kuuntelimme hänen levyjään paluumatkalla Tampereelta. Haluan tarjota sinullekin mahdollisuuden nauttia hänen laulustaan: http://www.youtube.com/watch?v=MB26L8nbRiw&feature=related
Pääsiäinen lähestyy ja sen myötä ajatukset kääntyvät kohti ikuisia kertomuksia. Valitsin siksi viikon runoksi yhden Dimitri Šostakovitšin (1906–1975) Sellokonsertto nro 1 Es-duuri op.107:n innoittamista Magdalan Maria -runoistani:
Moderato
Cadenza
Sinun nimesi,
sinun nimesi ja minun
kaksi ristiä ryöväreille
ja välissämme yksi:
puhtaus, kauneus, armo
Se on Hän,
joka tuo linnut kädellemme
Sinun sielusi.
sinun sielusi ja minun
varovaisin katsein
välähtävin
lähestyvät
lennähtävät
rakkauden iholle
Hyvää pääsiäisen aikaa!
