Kohtaamisia

Kukka meressä

Marraskuu, huurrekuu on täällä. On aika kietoutua villaisiin ja sytytellä hämärään ja pimeyteen kynttilöitä. On aika lukea uusia kirjoja tai vain hengitellä ja mietiskellä. Voi katsella loppuaan kohden kääntyvää vuotta ja ihmetellä ajan kulumista. On aika kuunnella rauhallista musiikkia ja hengitellä, hengitellä. Hengitellä sisään kiitollisuutta ja ulos rakkaudellisuutta.

Alkaa olla viiston valon aika. Aurinko paistaa jo keskipäivälläkin melko matalalta. Kun vain saamme lunta, metsässä on mukavaa kuvata puiden violetteja varjoja ja muutenkin sukellella viiston valon tuottamissa esteettisissä elämyksissä. On aika ihmetellä metsän hiljaisuutta. Muuttolinnut ovat lähteneet. Lokkien huuto ei enää viistä taivaankantta.  Runsaan parin kuukauden kuluttua ensimmäiset siivekkäät muuttajat jo palailevat. On niin armollista, että meillä vielä on erilaisia vuodenaikoja. Jokainen soi eri tavoin. Jokaisena aikana saa nauttia ja löytää omanlaistaan kauneutta.

Kolme kohtaamista

Tänä aamuna olen miettinyt ihmisiä, joita olen vuoden mittaan tavannut. Olen miettinyt kolmea kohtaamista. Kerron nyt niistä.

Kesällä olin taas Kaustisella nauttimassa musiikista ja ainutlaatuisesta tunnelmasta. Yhtenä iltana olin menossa Iholla -saliin Philomannien konserttiin. Menin hyvissä ajoin jonottamaan, että mahdun varmasti mukaan. Ilahduin, kun olin nopeasti pitenevässä jonossa ensimmäinen. Saisin siis varata juuri sen paikan, jossa haluaisin istua. Kävi kuitenkin niin, että saliin johtavasta ovesta tuli nainen minun eteeni jonoon. Ensimmäinen ajatukseni oli, että harmi, mutta pääsenhän varmasti kuitenkin sisään. Nainen sanoi, että hän oli saanut järjestysmiehiltä luvan lämmitellä sisällä kunhan hän tulisi heti jonoon, kun se alkaisi ulos muodostua.

Nielin lievän harmistukseni ja ymmärsin lämmittelemisen tarpeen. Esityksen alkuun oli vielä melkein puoli tuntia. Aloimme jutella naisen kanssa ja huomasimme olevamme melkein saman nimiset ja melkein saman ikäiset. Kaimani alkoi avoimesti kertoa elämästään. (Lieneekö johtunut tulevan konsertin teemasta vai Kaustisen hengestä?) Avoimuus synnytti avoimuutta. Nainen kuuntelutti minulla ensimmäisen sävellyksensä ja sanoituksensa puhelimestaan. Biisi jäi mieleeni sanottavansa tähden. Minä puolestani sain kaupattua hänelle runokirjani.

Saliin mennessämme tunsimme olevamme jo ystäviä ja koimme molemmat kohtaamisen tärkeäksi. Istuimme kuuntelemassa konserttia rinnakkain, väliin jopa käsi kädessä. Toisen käsi puristi juuri oikealla hetkellä kättäni.

Eihän noin merkityksellinen kohtaaminen voinut mennä ohi jättämättä jälkiään tuleviin päiviin. Yhteystietoja vaihdettiin. Nyt olemme kirjoitelleet pitkiä sähköposteja ja viestitelleet muidenkin kanavien kautta. Kävi myös niin, että palasin myöhemmin tuohon kuulemaani lauluun. Sepä onkin nyt sitten mukana ensikesän Sudenmorsiamien ja Weljien esityksessä Elementit IV Maa.

Tämä oli siis kohtaaminen aiemmin tuntemattoman ihmisen kanssa. Toinen kohtaaminen kertoo puolitutun ihmisen muuttumisesta läheiseksi.

Vuosia sitten olin kuuntelemassa erästä kamarimusiikkitrioa useissa eri yhteyksissä. Erityisesti siihen aikaan minulla oli aina muistivihko ja kynä mukana konserteissa. Kirjoitin runoja musiikin luomista mielikuvista. Niitä runoja on ollut myös blogikirjoitusteni lopuissa monta kertaa. Tässä mainitsemassani triossa soitti pianoa eräs monitaiteellinen naisihminen. Hän maalaa myös tauluja. Vuosia olen elätellyt toivetta, että voisimme joskus tehdä taiteellista yhteistyötä. Olenpa siitä joskus hänelle maininnutkin.

Tapasin tämän ihmisen eräillä 50-vuotisjuhlilla runsas viikko sitten. Otin taas puheeksi kuva- ja runonäyttelyn yhteisen valmistamisen. Asiat lähtivät etenemään joutuisasti. Juhlat olivat lauantaina ja jo tiistaina ajelimme Raippaluodon sillan kupeessa olevaan kahvilaan juttelemaan asiasta. Minua hiukan jännitti etukäteen yhteinen iltapäivä. Eipä olisi tarvinnut. Jo muutaman ajokilometrin jälkeen juttelimme kuin vanhat ystävät. Muutaman tunnin mittainen tapaaminen meni todella nopeasti. Näyttelylle löytyi teema ja jo paljon yhteisiä ajatuksia liikkui ilmassa. Illalla uusi ystäväni lähetti kuvan eräästä taulustaan. Kirjoitin saman tien tajunnanvirtaa kuvasta. Yhteisproggis on lähtenyt etenemään ja minulla on tunne, että olen löytänyt uuden sielunsisaren.

Kolmas kohtaaminen (taas on kyseessä nainen) oli hyvin koskettava. Tämän superlyhyen kohtaamisenkin jälkeen olemme toisillemme tuntemattomia. Tilanteen yksityisluonteisuuden ja lähes täyden sanattomuuden vuoksi en voi jakaa siitä kanssanne muuta kuin artikkelikuvan tämän kirjoituksen yllä. Voin kuitenkin kertoa, mitä ajatuksia se minussa herätti. Tunsin surun vahvan läsnäolon ja halun lohduttaa tuota tuntematonta ihmistä. Toivon, että hän saa lohtunsa.

Opetus?

Kun minulla on tämä tapa olla topeliaaninen, mietin itsekin, mikä on kirjoitukseni opetus tai motiivi. Miksi nämä kohtaamiset halusin jakaa kanssanne. Enpä tiedä. Ehkäpä on tarkoitus sanoa, että meidän ihmisten elämässä on hetkiä, jotka sattuvat kohdalleen. On myös niin, että kun on valmis avoimin mielin kohtaamaan ihmisiä, voi löytyä aarteita. Väsymyksen ja uupumuksenkin keskellä voi olla mahdollisuuksia, jotka avaavat uusia ovia ja ikkunoita.

 

Kirjavinkki

Viime aikoina en ole jaksanut lukea montakaan kirjaa. Siksi ilahduin, kun siskoni lähetti minulle puolestaan kirjavinkin ja tulin tarttuneeksi siihen. Tässä siis hyvin pittoreski pieni kirja:

Sami Tabell: Matireia - Laulu suurimmalle rakkaudelle. 2019 Aviador.

 

Sitaatti kirjasta:

 

Odota.

 

Joskus tuuli voi kadota purjeen alta,

mutta ei koskaan ikuisesti

 

Joskus aurinko voi kadota taivaalta,

mutta ei koskaan ikuisesti

 

Joskus nainen voi kadota saarelta,

mutta ei koskaan sydämestä

 

Musiikkia

Tänään päätin laittaa tosi monenlaista musiikkia.

 

Hugh Laurie - Saint James Infirmary (Let Them Talk, A Celebration of New Orleans Blues)

https://www.youtube.com/watch?v=AzEBH6DZJVk

Hans Zimmer & Lisa Gerrard - Now we are Free [Nature]https://www.youtube.com/watch?v=z-dJKerk_UE Video!

Paddy Reilly - Grace https://www.youtube.com/watch?v=Pf2h-oPU02g

The Fureys - Green Fields of France https://www.youtube.com/watch?v=XDyip7SIJkQ

Free - Wishing Well https://www.youtube.com/watch?v=LLSAGnHNqGc

Johnny Cash - Hurt https://www.youtube.com/watch?v=8AHCfZTRGiI

Leonard Cohen - You Want It Darker (Audio) https://www.youtube.com/watch?v=v0nmHymgM7Y

Tom Waits - Ice Cream Man https://www.youtube.com/watch?v=OHGG3vj5kcQ

The HU - Yuve Yuve Yu (Official Music Video)  https://www.youtube.com/watch?v=v4xZUr0BEfE Musiikki alkaa oikeastaan vasta kohdasta 1 min Video!

Dmitri Hvorostovsky -"Yksin kuljen autiolla tiellä" -  Дмитрий Хворостовский

https://www.youtube.com/watch?v=rRFhVQB_Fc4

Eero Aven - Naltioon https://www.youtube.com/watch?v=ZVtyti1IzV4

Cornelis Vreeswijk - Somliga går med trasiga skor https://www.youtube.com/watch?v=IWHxsqOl_v0

Anita Lindblom - Sånt är livet https://www.youtube.com/watch?v=A9eAKcE0Mnc

 

Lopuksi Anna Hanski - Saappaat (These Boots Are Made for Walking) https://www.youtube.com/watch?v=9mwZqlbW7_4

Sen myötä Annalle onnittelut 30 -vuotisesta taiteilijaurasta! Hyvää juhlaa 30.11!

 

Ryhdytään runolle

 

Seitsemän saaren taakse

vien sinut lepäämään

Sinisten vesien ääreen

voimia keräämään

 

Minä johdatan sinut

kallionkupeeseen

ja ohjaan sinut

jäkälävuoteelle

 

Vaellan kanssasi

valoisissa laaksoissa

eikä ihoni pelkää

 

Kiitos inspiraatiosta muinaiselle Daavidille!

Hyviä viiston valon päiviä!

 

 

 

 

  • Alussa oli sana
    ja hiljaisuus.
    Tuuli kulki kallionkoloissa,
    ravisteli pajua,
    soitti vaahtopäillä kaislikkoa,
    salamat tanssivat pilvissä
    ja maaemo sylki kuumaa laavaa ja rikkiä.

    Sana muovasi luonnonsävelistä olennon,
    jota ihmiseksi kutsutaan.
    Hän sai vereensä kaislojen suhinan,
    soluihinsa meren aaltojen valssin,
    sydämeensä salaman tulen ja ukkosen jylyn,
    luihinsa ja lihaksiinsa kallion laulun.

    Ihminen oli kauneinta musiikkia
    ja täydellisin soitin.
    Hänen sielunsa loi oman laulun.
    Joskus se oli tumma,
    joskus täynnä kuultavaa iloa ja rauhaa.
    Joskus ihmisen sävel särkyi,
    eikä hän enää saanut kosketusta muihin ihmisiin.

    Jos ihminen kadotti musiikin itsessään,
    ei häntä enää ollut.