Kohisten kohti kesää
Mikäpä olisi varmempi kesän lähestymisen merkki täällä Pohjanmaalla kuin kevättulvat. Kylmä kevät siirsi niitäkin noin viikolla eteenpäin keskimääräiseen ajankohtaan verrattuna. Luonnonnäytelmä on hurja, kun jokiin alkaa muodostua jääpatoja ja vesi nousee laajoille alueille. Veden virtaus joissa on käsittämätön ja suuretkin jäälautat uivat vapaassa vedessä kevyesti kuin kaarnalaivat. Tänä keväänä näin tulvivassa Kyrönjoessa usean laiturin, yhden terassin kokonaisia puunrunkoja ja vähän pienempääkin sälää.
Alava maa saa aikaan sen, että tulvajärvet ovat joskus kilometrien pituisia. Tänä keväänä Ilmajoen ja Seinäjoen väliin muodostui yli kymmenen kilometrin pituinen järvi. Sitä katsellessa mietin, mitä parveilevat lokit mahtavat asiasta tuumailla. Ehkäpä tähän tapaan: "Kas siinäpä uusi järvi. Lieneekö siinä paljonkin kalaa? No, eipä ole kovin kalaisaa..." Tuovilassa, Vaasan lähellä kävi niin, että Kyröjoki haki entistä uomaansa ja sekä Laihian-Tuovilanjoen että Kyröjoen vedet yhtyivät Martoisten ja Tuovilan välissä. Sinnekin muodostui kilometrien pituinen järvi, josta vedet laskevat pois hyvin hitaasti.
Merikaarron ja Miekan-Staversbyn kylien välillä jäälohkareita oli lauantaina yli kilometrin päässä joesta. Ne olivat vaeltaneet paikoilleen jääpadon murruttua Kolkin ja Skatilan siltojen välisellä alueella. Ylistaron kirkonkylän keskellä olevassa Kirkonkoskessa vesi juoksi hurjemmin kuin koskaan Pohjanmaalla asumiseni aikana. Artikkelikuva on kyseisestä paikasta viime lauantailta. Ajoin taas satoja kilometrejä jokivarsissa muutaman päivän aikana. Tulvat sekä ihastuttavat että kauhistuttavat. Harmillista niissä ovat aineelliset vahingot, jotka kaatuvat aina samojen kiinteistönomistajien niskoille. Ilmastonmuutos lisännee tällaisten hurjien tulvien määrää. Tämän keväinen luonnon voimannäyttö oli käsittääkseni hyvin lähellä 1984 kevään suurtulvia. Vuoden sisään on täällä koettu myös Jalasjärven kesätulvat ja hurjat syystulvat.
Lintuja on bongailtu ystäväni kanssa. Ensimmäiset joutsenet ja hanhet ilmestyivät Söderfjärdenille 4.4. Sen jälkeen lintuja on tullut yhä enemmän. Töyhtöhyyppien riemukasta kevätlentoa on ilo katsella. Merikotkia on nähty melkoisesti. Kurkia kuitenkin ikävöin. Pari auraa on näkynyt niin etäällä, että tunnistaminen ei ole ollut varmaa. Eilen kävimme mieheni kanssa Vassorinlahdella Bodstrandenissa katselemassa, miten vapaana on jokisuu merelle päin. Siellä oli aivan hurja lintujen huutokonsertti päällä. Suistossa oli varmasti satoja lintuja. Konsertin syykin selvisi. Ilmassa lenteli kaksi merikotkaa. Minähän en aivan oikeasti tunne paljoakaan lintuja. Onneksi ystävämme on kävelevä ja laulava lintukirja. Hänen kanssaan on mukavaa käydä haistelemassa kevättuulia. Itselleni nautittavimpia luonnonnäkyjä ovat maisemat ja valot. Puhtaan luonnon keskellä tuoksut ja hiljaisuus ovat myös sielun rakennuspuita.
Runous ja musiikki ovat niitä toisia rakennuspuita. Valmistelen yhdessä toisen ystäväni kanssa runo- ja musiikkiesitystä. Kun etsin sopivia omia runojani siihen, löysin koosteen Messiaenin (1908-1992) Quatour pour la fin du temps -nimiseen teokseen kirjoitettuja runoja. Tällä kertaa laitan Youtube-linkin erääseen sen teoksen osaan Se on nimeltään Fouillis d'arcs-en-ciel, pour l'arge qui annonce la fin du temps (Sekasortoinen sateenkaari ilmoittaa aikojen loppumisesta) http://www.youtube.com/watch?v=P7JG9e0E7Fw Soittajina videolla ovat Gloria Cheng—piano, Sarah Thornblade—viulu, Stuart Clark—klarinetti ja Erika Duke-Kirkpatrick—sello. Korsholman musiikkijuhlilla oli jonain kesäyönä Isokyrön vanhassa kivikirkossa konsertti, jossa esitettiin tämä kyseinen teos ja kirjoittelin sen herättämistä tunteista runoja. Alla on runo kyseiseen teoksen osaan. Sen myötä ihanaa kevään jatkoa sillä ajatuksella, että lintujen laulussa ja kevään kukissa on absoluuttista kauneutta.
Fouillis d'arcs-en-ciel, pour l'arge qui annonce la fin du temps
(Sekasortoinen sateenkaari ilmoittaa aikojen loppumisesta)
Sinä päivänä
sateenkaari
saa tuhat uutta
tuoksuvaa väriä
enkelin siipisulilla maalattua
Absoluuttinen kauneus koskettaa korvalehteä
Koko taivas soi
***
p.s.
Runsas viikko sitten Vaasan keskustassa paloivat Club 25:n ja Endelean talot. Minulle molempiin liittyy hyvin paljon muistoja. Aion kirjoittaa niitä tänne blogiin, kunhan jaksan. Siitä kirjoituksesta tulee varmasti pitkä.
***
p.p.s.
Joitakin tunteja myöhemmin voin ilokseni todeta, että kävimme ystäväni kanssa Söderfjärdenillä ja lintuja löytyi. Kurkia laskimme yhteensä yli 60. Yhdessä parvessa niitä oli noin 40. Heinäsorsia tietysti oli ja muita tavanomaisempia lintuja kuten joutsenia, hanhia, variksia ja eri lokkeja. Sinisuohaukkapari löytyi vihjeiden ja hyvän vainun avulla Pumppuaseman tienoilta. Kaupungissa sitten nähtiin vielä kanahaukka. Mennessä saatiin hiukan epävarma bongaus tuulihaukasta.
