-
-
Alussa oli sana
ja hiljaisuus.
Tuuli kulki kallionkoloissa,
ravisteli pajua,
soitti vaahtopäillä kaislikkoa,
salamat tanssivat pilvissä
ja maaemo sylki kuumaa laavaa ja rikkiä.
Sana muovasi luonnonsävelistä olennon,
jota ihmiseksi kutsutaan.
Hän sai vereensä kaislojen suhinan,
soluihinsa meren aaltojen valssin,
sydämeensä salaman tulen ja ukkosen jylyn,
luihinsa ja lihaksiinsa kallion laulun.
Ihminen oli kauneinta musiikkia
ja täydellisin soitin.
Hänen sielunsa loi oman laulun.
Joskus se oli tumma,
joskus täynnä kuultavaa iloa ja rauhaa.
Joskus ihmisen sävel särkyi,
eikä hän enää saanut kosketusta muihin ihmisiin.
Jos ihminen kadotti musiikin itsessään,
ei häntä enää ollut.
Helmiheit! Artikkelikuvassa on näkymä lauantai-iltapäivän auringonlaskusta Alskatin ja Raippaluodon väliseltä Storfjärdeniltä. Halusin hiukan leikkiä FastStone Image Wieverillä ja tehdä siitä maalauksen kaltaisen. Tälle kirjoitukselle minulla oli tosi monta otsikkoa, joiden välillä arvoin. Tässä joitakin niistä: Raskasta ja keveää, Hiljaisuuden siedettävä keveys, Luonnossa oppimassa, Jäiden laulu. Luonnossa aisteilemassa Olimme mieheni kanssa ajelemassa Björkössä viime torstaina. Jäimme jo matkalla pitkäksi aikaa ihailemaan yksinäistä merikotkaa, joka selvästikin nautti auringonpaisteesta Skalörfjärdenin jäällä. Björkössä menimme ensin Svedjehamniin uloimmaiselle laiturille. Sieltä avautuvat aina monimuotoiset näkymät kohti merta ja Norra Gloppetia. Maisema ei petä koskaan. Ei nytkään. Kauempana merellä ei ollut jäitä ja meri oli harvinaisen tyyni. Taivaan helmenharmaus kertautui vedessä niin saumattomasti, että kaukaisempien karien kivikot näyttivät leijailevan ilmassa. Hiljaisuus oli uskomaton. Mistään ei kuulunut ääniä ja kivet sen kuin leijuivat taivaanrannassa kuin näkymättömän käden sinne nostamina. Jatkoimme Vikarskatiin ja saimme toisen harvinaisen kokemuksen. Ylellinen rauha vallitsi sielläkin, mutta hiljaisuuden keskeltä alkoi kuulua ihmeellinen sinfonia....
More+
Kesä on aivan tässä kulmilla! Kevättä Kevään kiihkein seuraaminen on ohi. Aurinkoiset ja lämpimät päivät ovat saaneet luonnon heräämään todella nopeasti. Tänä keväänä päätimme, että kirjaamme ylös, missä järjestyksessä puihin ja pensaisiin puhkeavat lehdet. Emme ehtineet aloittaa kirjaamista, kun jo hämmästykseksemme kaikkialla oli vihreää. Nyt olemme jo havainneet ensimmäiset kukat pilvikirsikoissa ja koristeomenapuissa Vaasan Vetokannaksella ja Palosaarella. Takapuistossamme kukat noihin puihin tulevat yleensä touko-kesäkuun vaihteessa. Keväästä jäi mieleen se pikkuinen Lotta eli ryhävalaan vierailu vesillämme ja merikotkahavaintojen hurja kasvu. Taidetta Ajatukset ovat jo kovasti tulevan kesän riennoissa. Taiteellisella saralla minulla on monta merkityksellistä asiaa meneillään. Kaustisen kansanmusiikkijuhlilla RunoSointu -ryhmämme esittää runo- ja musiikki esityksen Sydämeni joiku. Tarkemmat esiintymisajat ja paikan päivitän tähän kirjoitukseen, kunhan ne selviävät. RunoSointu -ryhmässä ovat lisäkseni Tarja Huntus ja Kirsti Rautamo. Esityken runot ja laulujen sanoitukset yhtä lukuun ottamatta ovat minun käsialaani. Laulujen sävellykset ovat meidän jokaisen esiintyjän omia hengentuotteita. Esityksessä vaellamme Lapin maisemissa. Vanhimmat runot ja sanoitukset...
More+
Artikkelikuvassa näkyy Finngrundetia. Siellä sain aikoinaan viettää monta ikimuistoista päivää ja yötä. On talvipäivän seisauksen aika. Huomenna on päivä taas pidempi. Talvipäivän seisauksesta alkaa myös tähtitieteellinen eli astronominen talvi. Sitä kestää kevätpäiväntasaukseen asti eli ensi vuonna 20.3. Mm. http://ilmatieteenlaitos.fi/tahtitieteelliset-vuodenajat ja https://www.ursa.fi/extra/kosmos/v/vuodenajat.html Vuosi alkaa muutenkin olla lopuillaan ja tänään on Tuomas tuonut joulun tullessaan. Kansanrunousarkiston kokoelmista löytyy paljon joulun aikaan liittyviä runoja ja hokemia. http://neba.finlit.fi/tietopalvelu/juhlat/joulu/hokemat.htm Seuraavassa meidän tämän jouluiseen olotilaamme sopiva runo: Tu tänne Tuomas kulta, tuo joulu tullessas. Olkikimpu kainalossas, oluttynnöri olallas. Nisukakku kämmenelläs, kynttilä pivon pohjassas. - En minä teille tule, teillä on paljon koirija. - Kyllä koirat kottaan ajan, penikaiset penkin alle. Lapsukaiset lavan alle, kissat kiukaalle killittelemään. - Jokioinen 1913 Se sopii meille oikein hyvin, koska olemme runsaat pari viikkoa hoitamassa Södra Vallgrundissa koiria. Saamme nauttia ystävämme A:n kodin ihanasta rauhasta, kun isäntä on Lapissa toisen ihmisen koiravaljakoita ajelemassa. Olemme saaneet kokea saariston rauhaa ja esimerkiksi viime yönä ihailla huikeaa tähtitaivasta,...
More+
Keväinen tervehdys! Huumaavan hurmioitunut huhtikuu alkaa olla ohi. Herään aamulla lintujen lauluun. Se on todella positiivista. Siinä on vain pieni mutta: herään aivan liian aikaisin unen tarpeeseen nähden. Yritän nukahtaa uudelleen. Teen sudokuja ja luen kirjaa. Raahaan toisina aamuina vuodevaatteet olohuoneen sohvalle etten häiritsisi elämäni sulostuttajan sikeämpiä aamu-unia. Mitä ihmettä on meneillään? Onko minuun taas iskenyt stressi ja vauhtisokeus? Nehän ovat tiiviissä syy-seuraussuhteessa toisiinsa. Siinä vaiheessa huolestun, kun en enää muista millään, mitä edellisenä päivänä on tapahtunut. Kokonaisen viikon hahmottaminen on täysin mahdotonta. Kalenteri on aina lähettyvillä. Siitä huolimatta minulla jää menemättä esimerkiksi yksiin eläkejuhliin, joissa olen aikonut pitää lausuntaesityksen työkaverini kanssa. Nytkin otan kalenterin käteeni ja selaan sitä pikaisesti. Minulle alkaa valjeta, että olen taas todella sortunut vauhtisokeuteen. Sen syntymistä on edesauttanut uusi kamera, jonka hankin edellisen tilalle, kun se kuoli sateessa kuvattuani. Sekin tapahtui omaa ajattelemattomuuttani alkamassa olleen kevätkiireen seurauksena. Uudessa Nikonissani on niin tehokas optinen zoomi, että pitäähän...
More+
Se on kevät nyt, ystäväni! Kevätpäivän tasausta vietettiin parisen viikkoa sitten ja viime viikonloppuna siirrettiin kelloja kesäaikaan. Luonto kaikuu lintujen laulua ja valoa on mukavan paljon. Muuttolintujen saapumista olemme saaneet seurata tänä keväänä jo harvinaisen varhain. Viime sunnuntaina sain todistaa hienoa hetkeä. Mustarastaskoiras lauloi Vaasan Hietalahdessa pitkään kaunista kutsulauluaan korkealla koivun latvassa. Sitten samaan latvukseen lensi sille kumppani. Linnut jäivät nököttämään hiljaisuuden vallitessa toistensa lähelle, kun meidän piti jatkaa matkaa. Kyrönjoen tulvat näyttävät jäävän tänä keväänä väliin. Jokavuotiseen tapaan olen jo viikkojen ajan käynyt seuraamassa jäiden liikkeitä. Tänään joessa näytti vesi olevan jopa harvinaisen alhaalla. Merikaarrossa kosken ja Kolkin sillan välisellä jokiosuudella oli näkyvissä kiviä, joita ei näe usein kuivinakaan aikoina. Pohjanmaan rannikkoa on kierrelty miehen kanssa lähinnä viikonloppuisin. Murheellisen pohjajuonteen näihin retkiin on tehnyt, se ettei rakas ystävämme Timppa ole enää mukana opastamassa ja opettamassa linnuista. Keväällä on todella paljon näkemisen arvoista luonnossa. Tänä keväänä olemme nähneet tavallista enemmän merikotkiakin, josta olemme erityisen ilahtuneita....
More+
Mikäpä olisi varmempi kesän lähestymisen merkki täällä Pohjanmaalla kuin kevättulvat. Kylmä kevät siirsi niitäkin noin viikolla eteenpäin keskimääräiseen ajankohtaan verrattuna. Luonnonnäytelmä on hurja, kun jokiin alkaa muodostua jääpatoja ja vesi nousee laajoille alueille. Veden virtaus joissa on käsittämätön ja suuretkin jäälautat uivat vapaassa vedessä kevyesti kuin kaarnalaivat. Tänä keväänä näin tulvivassa Kyrönjoessa usean laiturin, yhden terassin kokonaisia puunrunkoja ja vähän pienempääkin sälää. Alava maa saa aikaan sen, että tulvajärvet ovat joskus kilometrien pituisia. Tänä keväänä Ilmajoen ja Seinäjoen väliin muodostui yli kymmenen kilometrin pituinen järvi. Sitä katsellessa mietin, mitä parveilevat lokit mahtavat asiasta tuumailla. Ehkäpä tähän tapaan: "Kas siinäpä uusi järvi. Lieneekö siinä paljonkin kalaa? No, eipä ole kovin kalaisaa..." Tuovilassa, Vaasan lähellä kävi niin, että Kyröjoki haki entistä uomaansa ja sekä Laihian-Tuovilanjoen että Kyröjoen vedet yhtyivät Martoisten ja Tuovilan välissä. Sinnekin muodostui kilometrien pituinen järvi, josta vedet laskevat pois hyvin hitaasti. Merikaarron ja Miekan-Staversbyn kylien välillä jäälohkareita oli lauantaina...
More+
