Posts Tagged ‘Mari Boine’
-
-
Alussa oli sana
ja hiljaisuus.
Tuuli kulki kallionkoloissa,
ravisteli pajua,
soitti vaahtopäillä kaislikkoa,
salamat tanssivat pilvissä
ja maaemo sylki kuumaa laavaa ja rikkiä.
Sana muovasi luonnonsävelistä olennon,
jota ihmiseksi kutsutaan.
Hän sai vereensä kaislojen suhinan,
soluihinsa meren aaltojen valssin,
sydämeensä salaman tulen ja ukkosen jylyn,
luihinsa ja lihaksiinsa kallion laulun.
Ihminen oli kauneinta musiikkia
ja täydellisin soitin.
Hänen sielunsa loi oman laulun.
Joskus se oli tumma,
joskus täynnä kuultavaa iloa ja rauhaa.
Joskus ihmisen sävel särkyi,
eikä hän enää saanut kosketusta muihin ihmisiin.
Jos ihminen kadotti musiikin itsessään,
ei häntä enää ollut.
Tuli tarve kirjoittaa lyhyesti jo nyt, koska elämme hyvin poikkeuksellisia aikoja. Muutoksen aika Olemme siirtyneet poikkeuksellisiin järjestelyihin koko yhteiskunnassamme, valmiuslakia (kun se saatetaan eduskunnan päätökseen) noudatetaan ensimmäistä kertaa sitten II maailmansodan. Niin kuin Sauli Niinistö totesi, Suomi ei ole enää sama tämän kaiken jälkeen. Hallitus ja Presidentti ovat kovin ottein ryhtyneet rajoittamaan ihmisten arkea koronaviruksen tartuntahuipun loiventamiseksi ja riskiryhmäläisten suojelemiseksi sekä siksi, että taattaisiin yhteiskunnan toiminta niiltä osin, jotka ovat ehdottomasti välttämättömiä. Samalla on annettu mittava tukipaketti, jotta rankimmat taloudelliset vaikutukset pystyttäisiin torjumaan. Huolissani olen erityisesti yksinyrittäjien tilanteesta. Meitä koronan riskiryhmäläisiä on vanhusten lisäksi paljon muitakin. Tarvitaan kaikkien yhteistä tahtoa suojella itseä ja muita ja taata, että ihmisten arki sujuu. Toivon aika Kun sulkeudumme yhä enemmän koteihimme, saamme myös mahdollisuuden pysähtymiseen ja elämänmuutoksiin. Tilanne on vakava, sitä ei pidä kieltää, mutta juuri tässä maailmanajassa on paljon sellaisia mahdollisuuksia, joita aiemmin ei ole ollut. Monet toiminnat voidaan tehdä verkon kautta....
More+
Sydämeni joiku Vihdoinkin! Vuosikymmenten kirjoittamisen jälkeen minulta ilmestyy runokirja. Sen kustantaa rovaniemeläinen Väyläkirjat http://www.vaylakirjat.fi/ Voin kyllä myöntää, että en ole kovin aktiivisesti yrittänyt lähestyä kustantajia. Olen tuonut tuotoksiani esiin lähinnä muita kanavia pitkin: laulunsanoituksina, monitaiteellisina esityksinä, musikaalina ja librettona joitakin mainitakseni. Runonkulkijatkin niitä ovat lausuneet. Näiden kotisivujeni kautta ihmiset ovat myös voineet tutustua runomaailmaani. Vanhin kirjassani oleva runo on syntynyt vuonna 1974, kun olin 13-vuotias ja tuorein keväällä 2018. Viime kesänä esiinnyimme RunoSointu -ryhmän kanssa Kaustisella ja voitimme esityksellämme luontoaiheisen kilpailun juuri niillä ruonoilla ja laulunsanoituksilla, joita Sydämeni joiku -kirjastani on luettavissa. Ilman ryhmän muita jäseniä Huntuksen Tarjaa ja Rautamon Kirstiä viidellä vuosikymmenellä kirjoitetut lapinrunot eivät olisi saaneet tätä muotoa ja järjestystä. Ilman kilpailun voittoa en olisi ehkä edes saanut intoa lähettää runojani kustantajalle. Esityksessämme oli Tarjan upea äänimaisema, liikettä, teatteria, laulua, soittoa, lausuntaa ja tietysti Lappiin liittyviä tarpeistoja. Rakensimme jopa viitteellisen nuotion nokipannukahveineen. Saamelaiskäräjien kulttuurisihteeriltä tarkistin, että esityksen nimi ei...
More+
Hyvää kesän alkua! Olen noin viikon verran pohtinut mielessäni paljon musiikkia ja sen merkitystä itselleni. Musiikin voima on ihmeellinen. Musiikki pysäyttää, koskettaa, luo muistoja ja tuo muistoja mieleen. Musiikki on niitä harvoja taiteen lajeja, jotka menevät kaikkein syvimmälle ihmisen sisimpään ja toimivat matematiikan lisäksi kansainvälisenä kielenä. (Matematiikka on mielestäni myös taidetta.) Tuoksumuistojen lisäksi musiikkimuistot ovat varmasti meidän vanhimpia muistojamme. Uskoisin ainakin näin. Jo kohdussa saamme rytmin vereemme äitimme sydämen lyönneistä ja napanuoran suhinasta. Jo ennen syntymäämme meillä on siis sekä rytmi että melodia. Kuulo kehittyy jo kohdussa. Äidin mahapeitteiden läpi voimme aistia ääniä ja musiikkia. Tyttäreni tunnisti jo parin päivän ikäisenä musiikin, jota olin hänelle raskausaikana soittanut. Musiikkimaku voi muuttua aikojen saatossa. Opimme kuuntelemaan sellaistakin musiikkia, josta emme aiemmin juurikaan välittäneet. Näin minulle on käynyt elämässäni mm. klassisen musiikin ja jazzin kanssa. En tiedä, onko se korvan kehittymistä vai iän tuomaa keskittymiskyvyn parantumista. Niin, maku voi muuttua ja monipuolistua, mutta musiikillinen äidinkieli...
More+
