Posts Tagged ‘Katri Helena’
-
-
Alussa oli sana
ja hiljaisuus.
Tuuli kulki kallionkoloissa,
ravisteli pajua,
soitti vaahtopäillä kaislikkoa,
salamat tanssivat pilvissä
ja maaemo sylki kuumaa laavaa ja rikkiä.
Sana muovasi luonnonsävelistä olennon,
jota ihmiseksi kutsutaan.
Hän sai vereensä kaislojen suhinan,
soluihinsa meren aaltojen valssin,
sydämeensä salaman tulen ja ukkosen jylyn,
luihinsa ja lihaksiinsa kallion laulun.
Ihminen oli kauneinta musiikkia
ja täydellisin soitin.
Hänen sielunsa loi oman laulun.
Joskus se oli tumma,
joskus täynnä kuultavaa iloa ja rauhaa.
Joskus ihmisen sävel särkyi,
eikä hän enää saanut kosketusta muihin ihmisiin.
Jos ihminen kadotti musiikin itsessään,
ei häntä enää ollut.
Hei! Naistenpäivää Huomenna vietetään kansainvälistä naistenpäivää. Onnea kaikille sukupuolille, sillä meissä on kaikissa eri verran naista niin kuin miestäkin. Naistenpäivästä voisin kirjoittaa monelta kantilta, mutta olen sen jo mielestäni tehnyt riittävästi aiemmin. Käypä vilkaisemassa http://ikariantulirumpu.fi/naistenpaiva-lahestyy/ Näköjään tuostakin kirjoituksesta on kulunut jo kuusi vuotta! Naistenpäivää tuli vietetyllä oikein urakalla 2000-luvun taitteessa, kun toimin primus moottorina Veri Nais Bileiden järjestämisessä Welmun Club 25:een Vaasassa. Idean niiden järjestämisestä heitti ilmaan näyttelijä Virpi Haatainen yhtenä innoittuneena iltana Pickwick Pubissa. Ajatus jäi muhimaan mieleeni ja niinpä jo seuraavana vuonna järjestimme nollabudjetilla pitkän illan, jossa lavalle pääsi kaikenlaiset miehet, naiset ja lapset. Kaikki taiteen lajit olivat edustettuina. Yhtenä vuonna lavalla kävi laskelmieni mukaan 93 eri henkilöä. Niistä nuorista, jotka saivat mahdollisuuden esitellä taitojaan, jotkut ovat jo tehneet kansallista tai kansainvälistä uraakin eri taiteen aloilla. Yhtenä vuonna avajaispuheessa halusin omistaa päivän kahdelle naiselle: Astrid Lindgrenille ja Tove Janssonille. Nämä kaksi pohjoismaista naista ovat mielestäni ja monen...
More+
Aloin pohdiskella näkemistä, näkymistä ja katsomista, kun otin käteeni Dalai-laman, Desmond Tutun ja Douglas Abramsin Ilon kirjan, jonka alaotsikkona on Ystävyydestä, rakkaudesta ja hyvästä elämästä. En ole päässyt ensimmäistä kuuttakymmentä sivua pidemmälle, mutta nyt jo olen saanut mielen rakennuspuita yllin kyllin. Odotan rauhaisalla kiihkolla loppukirjaan perehtymistä. Tällä kertaa ryhdyn jakamaan hyvinkin hajanaisia mietteitä näkemisen aihepiiristä. Me toteudumme rakkauden kautta. Pienen lapsen myönteinen minäkuva saa alkusyntynsä vanhempien rakastavassa katseessa. Vauva tulee nähdyksi, hyväksytyksi ja olevaiseksi sen kautta. Me kaikki elämme vuorovaikutuksessa. Minäkuvamme rakentuu, vahvistuu tai rapautuu sen mukaan, millaiseksi vuorovaikutusilmasto ympärillämme muodostuu. Aikuinenkin tarvitsee nähdyksi ja hyväksytyksi tulemisen tunteen. Tämä selittää myös sen, miksi kaiken maailman Big Brotherit ja sielunrevittelyyn keskittyviin tosi-tv -ohjelmiin löytyy aina halukkaita. Välikausitakki -niminen poppoo teki asiasta hienon biisin jo 1978 https://www.youtube.com/watch?v=Efdn8AzOACo Meillä on kahdet silmät. Toisilla havainnoimme maailmaa ja välitämme tunteitamme sekä ajatuksiamme sanattomasti. Wikipedia kirjoittaa näkemisestä seuraavaa: Näkeminen on kyky tulkita ympäristöä sen heijastamasta näkyvästä valosta, jonka näköaisti...
More+
Kesä on aivan tässä kulmilla! Kevättä Kevään kiihkein seuraaminen on ohi. Aurinkoiset ja lämpimät päivät ovat saaneet luonnon heräämään todella nopeasti. Tänä keväänä päätimme, että kirjaamme ylös, missä järjestyksessä puihin ja pensaisiin puhkeavat lehdet. Emme ehtineet aloittaa kirjaamista, kun jo hämmästykseksemme kaikkialla oli vihreää. Nyt olemme jo havainneet ensimmäiset kukat pilvikirsikoissa ja koristeomenapuissa Vaasan Vetokannaksella ja Palosaarella. Takapuistossamme kukat noihin puihin tulevat yleensä touko-kesäkuun vaihteessa. Keväästä jäi mieleen se pikkuinen Lotta eli ryhävalaan vierailu vesillämme ja merikotkahavaintojen hurja kasvu. Taidetta Ajatukset ovat jo kovasti tulevan kesän riennoissa. Taiteellisella saralla minulla on monta merkityksellistä asiaa meneillään. Kaustisen kansanmusiikkijuhlilla RunoSointu -ryhmämme esittää runo- ja musiikki esityksen Sydämeni joiku. Tarkemmat esiintymisajat ja paikan päivitän tähän kirjoitukseen, kunhan ne selviävät. RunoSointu -ryhmässä ovat lisäkseni Tarja Huntus ja Kirsti Rautamo. Esityken runot ja laulujen sanoitukset yhtä lukuun ottamatta ovat minun käsialaani. Laulujen sävellykset ovat meidän jokaisen esiintyjän omia hengentuotteita. Esityksessä vaellamme Lapin maisemissa. Vanhimmat runot ja sanoitukset...
More+
Kesä keikkuu! Säät ovat olleet hyvin vaihtelevia. Monta auringonpalvojien lempipäivää ei ole vielä nähty. Minuahan tuo ei haittaa. En ole koskaan viihtynyt hiekkarannoilla aurinkoa ottaen. Minulle kesä on pukeutumiskysymys. On mukavaa kulkea metsissä ja merenrannoilla, vaikka olisi vähän vilpoisempaakin. Jatkuva sade tietysti harmittaisi. Kesään ladataan niin paljon odotuksia, että kouristuksen omainen stressi hiipii monilla mielen päälle, jos lämpöä ei ole 22-25 astetta ja aurinko paista täydeltä terältä. Täällä saaristossa olemme saaneet nauttia kesän puhkeamisen ja kypsymisen seuraamisesta todella paljon ja läheltä. En ollutkaan arvannut, miten kaipasin lapsuuteni ja nuoruuteni kukkaniittyjä. Niitä täällä riittää. Ymmärrän hyvin, miksi läheinen merenlahti on nimeltään Sommarösund. Nämä seudut ovat varmasti parhaimmillaan juuri juhannuksen molemmin puolin. On suuri sääli, että niittyjen määrä vähenee koko ajan Suomessa. Onneksi jotkut ihmiset ovat alkaneet taas niityttää. Vallgrundeissa on ikimuistoisista ajoista lähtien kasvatettu lampaita. Ne, ja uudempi ylämaan karja luovat hienoja hakaniittyjen ympäristöjä. Kävimme pohjoisessa juhannusta viettämässä ja ehdimme nähdä vielä...
More+
Adventtisunnuntai! Ruotsinkieliset suomalaiset viettivät eilen juhlaa nimeltä Lilla jul. Sillä ei ole mitään tekemistä suomalaisen pikkujoulun kanssa. Meillehän pikkujoulu tarkoittaa pääosin työpaikan tilaisuutta, jossa syödään ja juodaan porukalla ja "parhaassa tapauksessa" haukutaan pomo ja "puhutaan totuuksia" työkaverin rumasta koltusta ja ällöttävästä persoonasta. Ruotsinkielisten Lilla jul on päivä, jolloin vietetään pienimuotoista perhejuhlaa ja koristellaan koti ja piha joulua varten. Jouluvalot sytytetään pihakuuseen ja adventtikynttilät otetaan esiin. Pieniä lahjojakin voidaan antaa. Auta armotonta sitä kylän ekstremistiä, joka ei viimeistään ensimmäisen adventtisunnuntain aattoiltana ole saanut jouluvaloja tontilleen ja uskaltaa vieläpä kertoa, ettei vietä joulua. https://sv.wikipedia.org/wiki/Lilla_jul kertoo tavasta enemmän. Tämä vuodenaika koettelee ihmisen henkistä kanttia. Valoa riittää vain muutamaksi tunniksi. Hämärä on vasten hämärää. Suurimman osan aikaa ulkona on pimeää. Pimeys tuntuu läpitunkevalta varsinkin, jos ei ole lunta maassa. Yhä synkemmäksi se muuttuu pilvisinä päivinä. Tänään päivän pituus Vaasassakin on vain 5 tuntia ja 44 minuuttia. Utsjoella aurinko laski toissapäivänä klo 12:17 ja nousee...
More+
Hiljaisen viikon tervehdys! Kevät keikkuen tulevi. Nyt jo pihassamme kukkivat krookukset. Olen käyttänyt alkavan kevään päiviä ystävien tapaamiseen, nuotiolla istumiseen ja lukemiseen. Antonio Muñoz Molinan kirjoista löysin monia mieleen painettavia sananlaskuja. Niitä tässä muutama: Rypäleelle värin antaa pyhä Jaakko tai Anna. Marian päivän tullen sen voi jo suuhun panna. Jos Johanneksena sataa vettä, jäät viinittä, öljyttä, vehnäsettä. Ei vettä, kun on viikunaa, mutta viiniä ehtimiseen juoda saa. Olemme hirttäneet sen, joka hirtti meitä hiljaa.(Ruokapöydästä noustessa, kun nälän tunne on tukahdutettu.) Suloinen on aamu nukkua, kun on huhtikuu, vaan kun tulee toukokuu, ihanuuteen voi ihan hukkua. Näiden espanjalaisten aatosten myötä aloin miettiä sananlaskujen viisauksia. Mitä ne opettavat? Mistä ne kumpuavat. Suomi on ollut pitkään agraarinen yhteiskunta, jossa (elämän-)eväät on haettu vesistöistä, pelloilta ja metsistä ja siksi tänäkin päivänä kansan suussa kiertävät elämänviisaudet kumpuavat usein juuri noista elinkeinoista. Älä heitä kirvestä kaivoon. Iskin...
More+
Kesä on mielentila, kesä on onni, kesä on loma! Ja se on nyt kypsimmillään. Tänään huomasin viljan jo alkavan tuleentua. On ollut mitä erikoisin kesäaika. Kotipihamme juhannusruusut ja syreenit olivat kolmisen viikkoa myöhässä. Toisaalta keväällä moni puutarhamme kukista aukaisi nuppunsa kovin varhain. Toissailtana ajelimme Kyrönjoen vartta pitkin Tervajoelta Kuniin ja ihailimme luonnon rehevyyttä. Yleensä tähän aikaan puissa alkaa olla väsähtäneet värit, vaan nytpä kaikki oli vielä todella ihanan vihreää. Hauskaa on, että sellaiset kasvit kukkivat yhtä aikaa, joita harvoin näkee samanaikaisessa loistossaan. Vaasassa on ollut tuulinen ja tavallista viileämpi alkukesä. Koko kesäkuun rankin yhden vuorokauden sadekertymäkin sattui Vaasaan, tähän Suomen aurinkoisimpaan kaupunkiin. Eikä siinä mitään muuten, mutta sattuipa sade juuri siksi päiväksi, kun Suviseuroihin kiiruhti porukkaa asuntoautoineen ja asuntovaunuineen. Pelloilla on vielä nytkin nähtävissä, millaista jälkeä syntyi, kun painavia kulkuneuvoja piti traktoreilla vetää paikoilleen. Minäkin kävin seuroissa tapaamassa serkkujani ja muistelemassa lapsuusajan seurakokemuksia. Onneksi minulla oli pitkävartiset kumisaappaat jaloissani. Puoleen pohkeeseen asti olin savessa tuon...
More+
Alexander McCall Smithin eräässä kirjassa on lause, joka on jäänyt pyörimään mieleeni: "Jos haluaa saada vastauksia, on tehtävä kysymyksiä." Tämän filosofisen helmen suustaan päästää yksityisetsivä Mma Ramotswe. Kiireisenä talven selkänä olen puuhastellut monenlaisten asioiden parissa. On ollut päätyöni, kouluttaminen, taiteelliset projektit ja muuta sellaista. Kaiken keskellä olen kuin varkain itseltäni valunut taas uupumukseen viettävää rinnettä alas. Pitäisi muistaa lausahtaa Orvokki Aution Pesärikko romaanista tutuin sanoin: "Hillitte ittes!" Innostuksen ja velvollisuuksien ristiaallokossa tahtoo lepo unohtua. Onneksi edessä on koulujen urheiluloma. Sen jatkoksi olen ottanut palkatonta vapaata. Minua odottaa Kreikan kevääseen tutustuminen. Tarkoitus on pääosin levähtää ja kerätä voimia loppulukuvuodeksi. Tapahtumien pyöreissä olen toistuvasti huomannut, että haluaisin pohdiskella juuri sillä hetkellä pyörivää asiaa tässä kirjoituksessa. Sisäisiä mielenliikkeitä on kuitenkin joskus vaikeaa selittää. Yritys muuttuu helposti saarnaamiseksi. Ainakin niin käy helposti tällaiselle pitkän linjan pedagogiselle sekatyöläiselle. En siis lähde syventymään johonkin teemaan ja kenties väsyttämään lukijaani sillä. Päätin tällä kertaa asettaa kysymyksiä itselleni...
More+
