-
-
Alussa oli sana
ja hiljaisuus.
Tuuli kulki kallionkoloissa,
ravisteli pajua,
soitti vaahtopäillä kaislikkoa,
salamat tanssivat pilvissä
ja maaemo sylki kuumaa laavaa ja rikkiä.
Sana muovasi luonnonsävelistä olennon,
jota ihmiseksi kutsutaan.
Hän sai vereensä kaislojen suhinan,
soluihinsa meren aaltojen valssin,
sydämeensä salaman tulen ja ukkosen jylyn,
luihinsa ja lihaksiinsa kallion laulun.
Ihminen oli kauneinta musiikkia
ja täydellisin soitin.
Hänen sielunsa loi oman laulun.
Joskus se oli tumma,
joskus täynnä kuultavaa iloa ja rauhaa.
Joskus ihmisen sävel särkyi,
eikä hän enää saanut kosketusta muihin ihmisiin.
Jos ihminen kadotti musiikin itsessään,
ei häntä enää ollut.
Legenda merien synnystä Enkelilapsista kaikkein pienin sai istua Rakkauden Valtaistuimella ja työntää sormensa Jumalan partaan. Ja Jumala hymyili niin, että kukat kumarsivat ja hedelmät soivat tiukuina puissa. Perhoset perustivat orkesterin ja linnut tanssivat balettia. Metsän eläimet keittivät mesimarjoista hilloa ja kalat pelasivat puiden kanssa pesäpalloa. Pieni enkelilapsi nukahti Jumalan syliin ja Jumala katsoi nukkuvaa lasta. Hänen silmästään tipahti yksi liikutuksen kyynel alas Maapallolle. Niin suolaiset meret saivat alkunsa ja kalliot itkivät ilosta helmapitsejään nostellen, kun lapset leikkivät metsissä ja laineet hyväilivät kallioiden lämpimiä varpaita. Mielikuvituksesta Löysin vanhan päiväkirjani. Sitä selatessani silmiini sattui edellä oleva Legenda merien synnystä. Olen kirjoittanut sen retriitissä Österhankmon leirikeskuksessa marraskuussa 2013. Ilman mielikuvituksen voimaa sekin olisi jäänyt syntymättä. Tarvittiin kuitenkin hiljaisuutta ja pysähtymistä sisäiseen kuulemiseen ja ylitsekäymättömän kauneuden näkemiseen. Mielikuvituksesta on ihmiselle paljon apua ja iloa, mutta joskus myös haittaa. Jokainen meistä on varmasti saanut itsensä ja toiset peloteltua mielikuvituksen avulla. Elävässä muistissa on...
More+
Helteinen tervehdys! Huomaan, että aikaa on taas vierähtänyt edellisestä kirjoituksestani. Kesä on kuljettanut minua seikkailusta toiseen sellaisella vauhdilla, että kirjoittaminen on jäänyt. Olen seikkaillut Kallavedellä, Sodankylässä, Lemmenjoella, Turun saaristossa ja pitkin Pohjanmaata ja Etelä-Pohjanmaata. Pori Jazzeillakin pyörähdin ja Merenkurkun maailmanperintöalueella on tullut käytyä useita kertoja. Tämän lyhyehkön tervehdykseni kuvakin on Bodvatnetilta läheltä Svedjehamnia. On mukavaa, kun aikaa ja terveyttä riittää erilaisiin paikkoihin ja tapahtumiin tutustumiseen. Niistä sitten saa työvuoden ajaksi paljon muisteltavaa. Samalla saa vaikutteita kirjoittamiseenkin. Alkukesä oli seikkailupainotteista ja nyt olen yrittänyt keskittyä opiskelupuuhiin. Merenkurkun alueen historiaa ja flooraa, faunaa sekä geologisia hienouksia opiskellessa viikot vierähtävät huomaamatta. Mitä enemmän paneutuu mainittuihin asioihin, sitä enemmän huomaa, miten vähän tietääkään. Olen luullut itsestäni ja luonnontuntemuksestani aivan liikoja. Eihän tähän aikuiseen päähänkään asiat oikein tahdo tarttua. Tässä on muutama nettilinkki mielenkiintoisille sivuille, joista saa tietoa luonnosta ja luontokohteista: http://www.luontoportti.com/suomi/fi/ http://www.helsinki.fi/pinkka/ http://kasvio.avoin.jyu.fi/ http://www.luontoon.fi/Sivut/Default.aspx http://www.merenkurkku.fi/koe-maailmanperinto/ Kesä on tietysti hyvää aikaa lukemiseen. Luettujen kirjojen pino on...
More+
Maapallo on taas kiertynyt aurinkoon nähden sellaiseen asemaan, että pohjoinen pallonpuolisko on suurimman osan päivästä kallistuneena pois tuosta ihanasta emostamme, auringosta. Päivät ovat lyhyitä ja yhä lyhenevät kolmen viikon ajan. Pohjoisimmassa Suomessa aurinko ei edes nouse horisontin yläpuolelle. Täällä Vaasassa on muutamaa poikkeuksellista hetkeä lukuunottamatta oltu ilman lunta. Siksi pimeyttä on riittänyt yllin kyllin. Samaan aikaan Kilpisjärvellä lumipeite on jo harvinaisen paksu ajankohtaan nähden. Tutkin hiukan tilastoja ja huomasin, että siellä on suurin Suomessa koskaan tilastoitu lumensyvyys ollut jopa 190 cm 19.4.1997, joka on käsittämätön määrä lunta! Marraskuun vastaava lumiennätys on mitattu Inarissa 29.11.1985, jolloin lunta oli jopa 84 cm. Virallista tietoa vielä odotellaan siitä, onko Kilpisjärven lumimäärä ohittanut marraskuun tilastossa taannoisen Inarin hallussaan pitämän ennätyksen. Täällä meidän rannikollamme tuulisimmat kuukaudet sijoittuvat syksyyn ja talveen, jolloin on Mustasaaren Valassaarilla 10-16 päivää kuukaudesta yli 10 m/s tuulet. Sääennätyksiin voi käydä tutustumassa sivustolla http://ilmatieteenlaitos.fi/saaennatyksia Eino-myrsky koettiin pari viikkoa sitten varhain sunnuntaiaamulla. Tuulen voima oli suuri....
More+
