Posts Tagged ‘Vysotsky’

  • Alussa oli sana
    ja hiljaisuus.
    Tuuli kulki kallionkoloissa,
    ravisteli pajua,
    soitti vaahtopäillä kaislikkoa,
    salamat tanssivat pilvissä
    ja maaemo sylki kuumaa laavaa ja rikkiä.

    Sana muovasi luonnonsävelistä olennon,
    jota ihmiseksi kutsutaan.
    Hän sai vereensä kaislojen suhinan,
    soluihinsa meren aaltojen valssin,
    sydämeensä salaman tulen ja ukkosen jylyn,
    luihinsa ja lihaksiinsa kallion laulun.

    Ihminen oli kauneinta musiikkia
    ja täydellisin soitin.
    Hänen sielunsa loi oman laulun.
    Joskus se oli tumma,
    joskus täynnä kuultavaa iloa ja rauhaa.
    Joskus ihmisen sävel särkyi,
    eikä hän enää saanut kosketusta muihin ihmisiin.

    Jos ihminen kadotti musiikin itsessään,
    ei häntä enää ollut.

Rakkauden kesä 2014

Yllä oleva kuva ei poikkeuksellisesti ole minun ottamani. Se on Johan Hagströmin kuva Sudenmorsiamien ja Weljien esityksestä taiteidenyönä 7.-8-8.2014. Saan hänen luvallaan julkaista tämän upean ja tunnelmallisen otoksen tässä. Kuvan oikeudet ovat valokuvaajalla, joten ethän jaa sitä missään, kiitos! Ja sitten asiaan! Kesä 2014 on ollut todella monipuolinen. Alun kylmien säiden jälkeen saimme nauttia (/kärsiä näkökulmasta riippuen) pitkistä helteistä ja sen tuomista huikeista ukkosista. Jotenkin tuli mieleen nuoruuden kesä 1973, jolloin aikaa tuntui olevan loputtomasti ja mieli oli odotuksia tulvillaan. Jälkikäteen ajatellen olin juuri sen ikäinen, että minulla oli tuolloin meneillään selvä siirtymäriitti varhaisteini-iästä nuoruuteen. Mikään ei ollut enää samoin kuin ennen. Pojat ja nuorisomusiikki alkoivat aivan eri tavalla kiinnostaa. Tuosta kesästä on nyt 40 vuotta. Huomasin lehdestä, että muistikuvani kesän säistä olivat aivan oikeita. Silloin oli viimeksi tällainen yhtä pitkä hellejakso. Edellisessä kirjoituksessani vedin yhteen senastisia kokemuksiani kesältä. Tässä palaan vielä muutamaan ja suuntaan katsettani alkaneeseen syyskauteen. Kesän lämmössä syyskaudesta...

More+

Lokakuuta ja lukemista

Siirtymä kesästä syksyyn ja lähes talveen oli nopeaa tänä vuonna. Kevät ja syksy ovatkin usein kavereita keskenään. Siirtymä talvesta kesäänkin tapahtui tänä vuonna nopein loikin. Syyskuu oli ihanaa aikaa ihailla Söderfjärdenin kurkia. Kauniit ja aurinkoiset illat toivat mansikkapaikkaani laumoittain luonnonystäviä. Muutaman kerran kävimme myös nuotiolla. Viimeisimmältä reissultani otin kuvan, jonka lähetin joutsenkuvakilpailuun. Kuvan oheen kirjoitin seuraavan tekstin: "Laulujoutsenpari on elellyt viiden tämän kesäisen poikasensa kanssa koko kesän kuvanottopaikan läheisyydessä. Olen seurannut niitä pitkin kesää. Nyt kuvanottopäivänä ympäristä oli jo melko hiljainen: vain vanhhemmat ja yksi poikanen oli näkyvissä. Muutaman tunnin nuotiolla istumisen jälkeen tämä kuvan poikanen kävi ikään kuin tervehtimässä rannassa ja lipui sitten yksin majesteettisesti aallon murtajan taakse ja pois. Vanhemmat jäivät kahden. Kuvasin myös niiden käyttäytymistä joidenkin ruutujen ajan. Kuten kuvasta näkyy, poikasella on vasen siipi vioittunut eikä siitä ole siirtymään ilmojen nyt viilettyä etelämmäksi. Luultavasti vanhemmat laittoivat poikasen "tien päälle". (Kuvanottopäivä 22.9. oli hyvin luultavasti termisen kesän viimeinen...

More+