Hei! Olemme nyt eläneet poikkeusoloissa lähes kolme viikkoa. Ajatukset pyörivät yhden asian ympärillä. Jokaisesta mediasta tulvii tietoa tuosta asiasta. Ei oikein tiedä, jääkö jotain olennaista kuulematta ja näkemättä, jos ei seuraa jatkuvaa uutisvirtaa. Huolestuminen ja pelokkuus, toivottomuuskin valtaa mielen helposti. Siksi kaikki rakentava ja toivoa herättävä on todella meille kaikille tarpeen. Viime viikkoina ovat tosi tärkeät asiat siilautuneet vähemmän tärkeiden asioiden joukosta. Usko, toivo, rakkaus, valo, ystävät, läheiset, terveys, luonto, kiireettömyys... Yhteinen kokeminen on lähentänyt. On tullut oikein soitettua sellaisillekin ihmisille, joiden ääntä ei ole aikoihin kuullut. Takaportaillamme "mietiskellessäni" lähes kaikkien ohikulkijoiden kanssa on tullut vaihdettua ajatuksia. Toki keskustelut ovat koskeneet tuota ajankohtaista aihetta. Pitäisi yllättää itsensä ja kanssakokijat jollain aivan muulla. Mukavalta tuntui, kun uuden koiratuttavani Hessun ja hänen emäntänsä kanssa juteltiin aivan niitä näitä. Huumori on ollut selvästi tarpeen. Olenkin sanonut, että näinä vaikeina aikoina hiuksenhienosti hyvän maun rajan alapuolella oleva huumori iskee minuun parhaiten. Makeat naurut vaikean...
More+
Sydämeni joiku Vihdoinkin! Vuosikymmenten kirjoittamisen jälkeen minulta ilmestyy runokirja. Sen kustantaa rovaniemeläinen Väyläkirjat http://www.vaylakirjat.fi/ Voin kyllä myöntää, että en ole kovin aktiivisesti yrittänyt lähestyä kustantajia. Olen tuonut tuotoksiani esiin lähinnä muita kanavia pitkin: laulunsanoituksina, monitaiteellisina esityksinä, musikaalina ja librettona joitakin mainitakseni. Runonkulkijatkin niitä ovat lausuneet. Näiden kotisivujeni kautta ihmiset ovat myös voineet tutustua runomaailmaani. Vanhin kirjassani oleva runo on syntynyt vuonna 1974, kun olin 13-vuotias ja tuorein keväällä 2018. Viime kesänä esiinnyimme RunoSointu -ryhmän kanssa Kaustisella ja voitimme esityksellämme luontoaiheisen kilpailun juuri niillä ruonoilla ja laulunsanoituksilla, joita Sydämeni joiku -kirjastani on luettavissa. Ilman ryhmän muita jäseniä Huntuksen Tarjaa ja Rautamon Kirstiä viidellä vuosikymmenellä kirjoitetut lapinrunot eivät olisi saaneet tätä muotoa ja järjestystä. Ilman kilpailun voittoa en olisi ehkä edes saanut intoa lähettää runojani kustantajalle. Esityksessämme oli Tarjan upea äänimaisema, liikettä, teatteria, laulua, soittoa, lausuntaa ja tietysti Lappiin liittyviä tarpeistoja. Rakensimme jopa viitteellisen nuotion nokipannukahveineen. Saamelaiskäräjien kulttuurisihteeriltä tarkistin, että esityksen nimi ei...
More+