Kesän sylissä on kulttuuria ja aurinkoa

  Kuinka huikea voima onkaan auringolla! Sen lämpö ja paiste vaikuttaa ihmisen mieleen ja kaikkeen elolliseen luonnossa. Myös elottomat kivet varastoivat lämpöä tai kylmyyttä. Toukokuun lopussa oli monta hellepäivää ja kesä eteni aivan kohisten. Nyt ikkunani alla kukkii juhannusruusu, syreeneissä ja omenapuissa kukkiminen on jo ohi. Ilmatieteen laitoksen mukaan terminen kevät kesti näillä leveysasteilla vain neljä viikkoa tavanomaisen kahdeksan sijaan. Alkukesän aktiviteetit ovat olleet moninaisia ja vahvistaneet uupuneen mieltä. Toukokuun viimeisenä kokonaisena viikonloppuna olin Pyhä laulu ja tanssi -"leirillä" Alskathemmetissä, noin 15 kilometrin päässä Vaasan keskustasta meren rannalla. Lauloimme Pia Skipdahlin http://www.viriditas.fi/?page_id=40  johdolla ja tanssimme pastori Siv Jernin lämminhenkisessä ohjauksessa. Ystäväni Marianne Maans oli myös kurssilaisten joukossa ja soitti aurinkoisena vapaahetkenä viuluaan meren kimaltaessa. Linnutkin ylistivät laulullaan kaikkea kauneutta. Lauantai-iltana oli ortodoksinen akatistos luomakunnalle http://www.ortodoksi.net/liturgiset_tekstit/akatistohymnit/akatistos_luomakunnalle_3.htm  ja sunnuntaiaamulla puolestaan luterilainen sanajumalanpalvelus. Tapahtuma poiki vielä Äänikylvyn viime sunnuntaille. Eipä tiedä, vaikka ryhmämme jatkaisi myöhemminkin yhdessä laulamista. Sivin tanssitunneille aion näillä näkymin osallistua...