Posts Tagged ‘Junnu Vainio’

  • Alussa oli sana
    ja hiljaisuus.
    Tuuli kulki kallionkoloissa,
    ravisteli pajua,
    soitti vaahtopäillä kaislikkoa,
    salamat tanssivat pilvissä
    ja maaemo sylki kuumaa laavaa ja rikkiä.

    Sana muovasi luonnonsävelistä olennon,
    jota ihmiseksi kutsutaan.
    Hän sai vereensä kaislojen suhinan,
    soluihinsa meren aaltojen valssin,
    sydämeensä salaman tulen ja ukkosen jylyn,
    luihinsa ja lihaksiinsa kallion laulun.

    Ihminen oli kauneinta musiikkia
    ja täydellisin soitin.
    Hänen sielunsa loi oman laulun.
    Joskus se oli tumma,
    joskus täynnä kuultavaa iloa ja rauhaa.
    Joskus ihmisen sävel särkyi,
    eikä hän enää saanut kosketusta muihin ihmisiin.

    Jos ihminen kadotti musiikin itsessään,
    ei häntä enää ollut.

Opettaja puhuu

Keväistä päivää! Suomessa on menossa talvilomaviikkojen kausi. Vaasan seudulla kouluissa on lomaa ensi viikolla. Ehkä on aika hengähtää ja katsoa alkavaan kevääseen. Opettajille ja oppilaille urheiluloma, jota perinteisesti hiihtolomaksi kutsutaan, katkaisee kevätlukukauden puurtamisen. Koska olen tehnyt leipätyöni kasvatuksen parissa, minua tietysti kiinnostaa kaikki, mitä lasten ja opetuksen, varhaiskasvatuksen ja koulujen tiimoilta yhteiskunnassa ja perheissä keskustellaan. Tämän kevään putouksessa on hahmo nimeltä Ansa Kynttilä. https://www.youtube.com/watch?v=HCjt96phaJE ja https://www.youtube.com/watch?v=di3O6liHt6g Hän on pistänyt minut taas miettimään, miten suuri merkitys opettajan persoonalla on lasten kasvamisessa itseään ja muita kunnioittaviksi ihmisiksi. Ansa Kynttilä suhtautuu lapsiin jyräten, halventaen ja piiloaggressiivisesti. Sellaisiakin pedagogeja valitettavasti on. Onneksi he ovat todella pienenä vähemmistönä ammattikasvattajissa. Ainakin haluaisin uskoa siihen. Jokainen meistä muistaa hyvällä ne opettajat, jotka ovat nähneet meidät omina itsenämme. He ovat kenties antaneet tunnustusta jostain juuri oikealla hetkellä. Muistan lämmöllä erästä lukion opettajaani, joka antoi minulle kolme runoa, jotka hänen mielestään kertovat minusta. Runot olivat P. Mustapään Selitys http://kauneuttako.blogspot.fi/2016/04/p-mustapaan-runoja.html...

More+

Ajatusten virtaa ja aktivointia normaaliajassa

  Viime viikonloppuna siirryttiin kesäajasta normaaliaikaan. Kansan suussa normaaliaika on talviaikaa. Ymmärrän kyllä käsitteen normaaliaika juontavan juurensa siitä, että se on aika, josta 70-80 -luvun taitteessa ensi kertaa siirryttiin kesäaikaan. En voi kuitenkaan olla hiukan leikittelemättä käsitteellä. Ovatko meillä synkistelyyn taipuvaisilla suomalaisilla normaaliaikaa syksyn ja talven rankimmat kuukaudet? Aluksi on kaamosta ja kosteutta, sitten kylmää ja hiljaista. Välissä on joulu, jolloin "Hetken kestää elämää ja sekin synkkää ja pimeää". Tuokin on sitä riemun raikkahinta aikaa... Normaaliaika kestää viisi kuukautta ja kesäaika seitsemän. Kumpi siis on normaalimpi aika? Ja ovatko suomalaiset sitten oikeasti synkistelyyn taipuvaisia.  Ettei sekin vaan ole jokin vanhakantainen legenda. Mikäli katsomme lehtien uutisointia, voimme nähdä, että synkistely on usein otsikoinnin taustalla. Kun Suomen luottoluokitusta ei laskettu ennakkopeloista huolimatta, alkoi spekulointi siitä, milloin se kuitenkin tapahtuu, koska onhan se väistämätöntä. Kun Suomen kiintiöpakolaisten määrää lisättiin Syyrian tapahtumien vuoksi, alettiin huolestua, tuleeko Suomesta uusi Ranska, jossa sosiaaliset ongelmat tulevat kasvamaan. (Samalla unohdetaan,...

More+

Lokakuuta ja lukemista

Siirtymä kesästä syksyyn ja lähes talveen oli nopeaa tänä vuonna. Kevät ja syksy ovatkin usein kavereita keskenään. Siirtymä talvesta kesäänkin tapahtui tänä vuonna nopein loikin. Syyskuu oli ihanaa aikaa ihailla Söderfjärdenin kurkia. Kauniit ja aurinkoiset illat toivat mansikkapaikkaani laumoittain luonnonystäviä. Muutaman kerran kävimme myös nuotiolla. Viimeisimmältä reissultani otin kuvan, jonka lähetin joutsenkuvakilpailuun. Kuvan oheen kirjoitin seuraavan tekstin: "Laulujoutsenpari on elellyt viiden tämän kesäisen poikasensa kanssa koko kesän kuvanottopaikan läheisyydessä. Olen seurannut niitä pitkin kesää. Nyt kuvanottopäivänä ympäristä oli jo melko hiljainen: vain vanhhemmat ja yksi poikanen oli näkyvissä. Muutaman tunnin nuotiolla istumisen jälkeen tämä kuvan poikanen kävi ikään kuin tervehtimässä rannassa ja lipui sitten yksin majesteettisesti aallon murtajan taakse ja pois. Vanhemmat jäivät kahden. Kuvasin myös niiden käyttäytymistä joidenkin ruutujen ajan. Kuten kuvasta näkyy, poikasella on vasen siipi vioittunut eikä siitä ole siirtymään ilmojen nyt viilettyä etelämmäksi. Luultavasti vanhemmat laittoivat poikasen "tien päälle". (Kuvanottopäivä 22.9. oli hyvin luultavasti termisen kesän viimeinen...

More+

Kesän sylissä on kulttuuria ja aurinkoa

  Kuinka huikea voima onkaan auringolla! Sen lämpö ja paiste vaikuttaa ihmisen mieleen ja kaikkeen elolliseen luonnossa. Myös elottomat kivet varastoivat lämpöä tai kylmyyttä. Toukokuun lopussa oli monta hellepäivää ja kesä eteni aivan kohisten. Nyt ikkunani alla kukkii juhannusruusu, syreeneissä ja omenapuissa kukkiminen on jo ohi. Ilmatieteen laitoksen mukaan terminen kevät kesti näillä leveysasteilla vain neljä viikkoa tavanomaisen kahdeksan sijaan. Alkukesän aktiviteetit ovat olleet moninaisia ja vahvistaneet uupuneen mieltä. Toukokuun viimeisenä kokonaisena viikonloppuna olin Pyhä laulu ja tanssi -"leirillä" Alskathemmetissä, noin 15 kilometrin päässä Vaasan keskustasta meren rannalla. Lauloimme Pia Skipdahlin http://www.viriditas.fi/?page_id=40  johdolla ja tanssimme pastori Siv Jernin lämminhenkisessä ohjauksessa. Ystäväni Marianne Maans oli myös kurssilaisten joukossa ja soitti aurinkoisena vapaahetkenä viuluaan meren kimaltaessa. Linnutkin ylistivät laulullaan kaikkea kauneutta. Lauantai-iltana oli ortodoksinen akatistos luomakunnalle http://www.ortodoksi.net/liturgiset_tekstit/akatistohymnit/akatistos_luomakunnalle_3.htm  ja sunnuntaiaamulla puolestaan luterilainen sanajumalanpalvelus. Tapahtuma poiki vielä Äänikylvyn viime sunnuntaille. Eipä tiedä, vaikka ryhmämme jatkaisi myöhemminkin yhdessä laulamista. Sivin tanssitunneille aion näillä näkymin osallistua...

More+