Junassa on hauska matkustaa!

Hyvää Kalevalan ja suomalaisen kirjallisuuden päivää! Kun aloitan tämän kirjoituksen (28.2.), olen junassa lähestymässä Kemiä matkallani Rovaniemelle tapaamaan rakkaita siskojani ja heidän perheitään. Samalla on tarkoitus vetää henkeä muutama päivä. Kirjoitukseni aihe putkahti mieleeni tietysti tästä matkalla olemisen tunnelmasta. Tuossa juuri tunti sitten juna pysähtyi Oulussa hiukan pidempään ja sain mahdollisuuden juosta entisen asemaravintolan tiloissa pidettävään Taito shoppiin nimeltä Maakari www.taitopohjoispohjanmaa.fi Ostin muutaman tuliaisen. Samalla minulle tuli mieleen samaisissa tiloissa toiminut ravintola, jossa syötiin lihasoppaa ja matkustajan leipiä jo lapsuudessani. Lienen vieraillut siellä ensimmäisiä kertoja vanhempieni kanssa jo 60-luvun alkuvuosina. Niinä vuosina juna oli usein lättähattu. Ensimmäiset junamuistoni ovat kuitenkin ruskeista vaunuista. Erityisen juhlavaa oli, kun pääsi matkustamaan sellaisen junan makuuvaunussa. Se oli lapselle suuri juhlahetki. Junan vesipullot ja makuuhytin seinässä säilytetty metallinen potta olivat kiehtovia esineitä ja ovatkin jääneet lähtemättömästi mieleen. Lättähatuilla (kiskobussi) matkustaminen oli hidasta, kun pysähdyttiin kaikilla mahdollisilla seisakkeilla. Oulusta Tornion mummolaan matka kesti kolme tuntia. Juna huojui ja äänteli,...