Posts Tagged ‘Johnny Cash’

  • Alussa oli sana
    ja hiljaisuus.
    Tuuli kulki kallionkoloissa,
    ravisteli pajua,
    soitti vaahtopäillä kaislikkoa,
    salamat tanssivat pilvissä
    ja maaemo sylki kuumaa laavaa ja rikkiä.

    Sana muovasi luonnonsävelistä olennon,
    jota ihmiseksi kutsutaan.
    Hän sai vereensä kaislojen suhinan,
    soluihinsa meren aaltojen valssin,
    sydämeensä salaman tulen ja ukkosen jylyn,
    luihinsa ja lihaksiinsa kallion laulun.

    Ihminen oli kauneinta musiikkia
    ja täydellisin soitin.
    Hänen sielunsa loi oman laulun.
    Joskus se oli tumma,
    joskus täynnä kuultavaa iloa ja rauhaa.
    Joskus ihmisen sävel särkyi,
    eikä hän enää saanut kosketusta muihin ihmisiin.

    Jos ihminen kadotti musiikin itsessään,
    ei häntä enää ollut.

Kohtaamisia

Marraskuu, huurrekuu on täällä. On aika kietoutua villaisiin ja sytytellä hämärään ja pimeyteen kynttilöitä. On aika lukea uusia kirjoja tai vain hengitellä ja mietiskellä. Voi katsella loppuaan kohden kääntyvää vuotta ja ihmetellä ajan kulumista. On aika kuunnella rauhallista musiikkia ja hengitellä, hengitellä. Hengitellä sisään kiitollisuutta ja ulos rakkaudellisuutta. Alkaa olla viiston valon aika. Aurinko paistaa jo keskipäivälläkin melko matalalta. Kun vain saamme lunta, metsässä on mukavaa kuvata puiden violetteja varjoja ja muutenkin sukellella viiston valon tuottamissa esteettisissä elämyksissä. On aika ihmetellä metsän hiljaisuutta. Muuttolinnut ovat lähteneet. Lokkien huuto ei enää viistä taivaankantta.  Runsaan parin kuukauden kuluttua ensimmäiset siivekkäät muuttajat jo palailevat. On niin armollista, että meillä vielä on erilaisia vuodenaikoja. Jokainen soi eri tavoin. Jokaisena aikana saa nauttia ja löytää omanlaistaan kauneutta. Kolme kohtaamista Tänä aamuna olen miettinyt ihmisiä, joita olen vuoden mittaan tavannut. Olen miettinyt kolmea kohtaamista. Kerron nyt niistä. Kesällä olin taas Kaustisella nauttimassa musiikista ja ainutlaatuisesta tunnelmasta....

More+

Viisautta alkavaan kevääseen

Kovasti taas sydän sykkii alkavalle keväälle. Toissapäivänä, perjantaina, vietimme merikotkien etsimispäivää Sundomin saaristossa. Ja löytyihän niitä. Näimme kaikkiaan 6 eri yksilöä. Torstaina jo ajelimme Maxmon saaristossa kotkia etsien. Emme löytäneet, mutta Stråkavikenin satamassa nautimme auringosta ja monenlaisista visuaalisista herkuista auringonpaisteessa. Österön uimarannalla nautimme eväitä ja uskaltauduimme hiukan jäällekin kävelemään. Palasimme Kaitsorin kautta. Artikkelikuva on Hällnäsin satamasta. Tähän aikaan vuodesta kirkkaina päivinä lumi ja jää antaa kaikki valkoisen, hopean ja sinisen sävyt. Perjantaina kävimme ystäväni A:n kanssa Ritzissä Evan ja Manun konsertissa. Oli mukavaa käydä kuuntelemassa monipuolisia esiintyjiä livenä.   Viisautta alkavaan kevääseen Vinkkasin edellisessä kirjoituksessa muutamista kirjoista. Yksi niistä on Elif Shafakin Rakkauden aikakirja. Siinä vaeltava dervissi opettaa erilaisia asioita. Olen koonnut sieltä täältä kirjasta tämän opettajan säännöt. Mielestäni ne ovat hyvin yleismaailmallisia ja yleisinhimillisiä. Suufilaisuus, joihin dervissitkin kuuluvat, on islamin uskon mystinen suuntaus, joka etsii eri uskontojen välistä yhteyttä. Suufilaisuutta pidetään islamin uskon sisällä usein harhaoppina, joka on ammentanut vaikutteita...

More+