Posts Tagged ‘Erin’

  • Alussa oli sana
    ja hiljaisuus.
    Tuuli kulki kallionkoloissa,
    ravisteli pajua,
    soitti vaahtopäillä kaislikkoa,
    salamat tanssivat pilvissä
    ja maaemo sylki kuumaa laavaa ja rikkiä.

    Sana muovasi luonnonsävelistä olennon,
    jota ihmiseksi kutsutaan.
    Hän sai vereensä kaislojen suhinan,
    soluihinsa meren aaltojen valssin,
    sydämeensä salaman tulen ja ukkosen jylyn,
    luihinsa ja lihaksiinsa kallion laulun.

    Ihminen oli kauneinta musiikkia
    ja täydellisin soitin.
    Hänen sielunsa loi oman laulun.
    Joskus se oli tumma,
    joskus täynnä kuultavaa iloa ja rauhaa.
    Joskus ihmisen sävel särkyi,
    eikä hän enää saanut kosketusta muihin ihmisiin.

    Jos ihminen kadotti musiikin itsessään,
    ei häntä enää ollut.

Kesä koittaa, ilo voittaa

Kesä on aivan tässä kulmilla! Kevättä Kevään kiihkein seuraaminen on ohi. Aurinkoiset ja lämpimät päivät ovat saaneet luonnon heräämään todella nopeasti. Tänä keväänä päätimme, että kirjaamme ylös, missä järjestyksessä puihin ja pensaisiin puhkeavat lehdet. Emme ehtineet aloittaa kirjaamista, kun jo hämmästykseksemme kaikkialla oli vihreää. Nyt olemme jo havainneet ensimmäiset kukat pilvikirsikoissa ja koristeomenapuissa Vaasan Vetokannaksella ja Palosaarella. Takapuistossamme kukat noihin puihin tulevat yleensä touko-kesäkuun vaihteessa. Keväästä jäi mieleen se pikkuinen Lotta eli ryhävalaan vierailu vesillämme ja merikotkahavaintojen hurja kasvu. Taidetta Ajatukset ovat jo kovasti tulevan kesän riennoissa. Taiteellisella saralla minulla on monta merkityksellistä asiaa meneillään. Kaustisen kansanmusiikkijuhlilla RunoSointu -ryhmämme esittää runo- ja musiikki esityksen Sydämeni joiku. Tarkemmat esiintymisajat ja paikan päivitän tähän kirjoitukseen, kunhan ne selviävät. RunoSointu -ryhmässä ovat lisäkseni Tarja Huntus ja Kirsti Rautamo. Esityken runot ja laulujen sanoitukset yhtä lukuun ottamatta ovat minun käsialaani. Laulujen sävellykset ovat meidän jokaisen esiintyjän omia hengentuotteita. Esityksessä vaellamme Lapin maisemissa. Vanhimmat runot ja sanoitukset...

More+

Aurinko armas

Tammikuu on kallistunut loppuaan kohti. Joka päivä yhä enemmän valoa! Vuoden kylmimmät kuukaudet ovat kuitenkin meneillään. Kylmyys ja lisääntyvä valo yhdessä luovat aivan upeita näkymiä luontoon. Eilisen päivän aikana ajelin ystäväni kanssa pitkin Pohjanmaata ja Etelä-Pohjanmaata pyydystämässä valon leikkiä. Oheinen artikkelikuva on otettu auringon noustessa aamupäivällä. Pakkasta oli vielä tuossa vaiheessa toista kymmentä astetta. Päivän kuluessa saimme silmiimme upeita näkyjä. Kyrönmaalla valkoisuus oli huikeaa. Puut ja pensaat olivat huurteen ja osin jopa tykkylumen kuorruttamia, latojen katot uiskentelivat paikoin hienossa pakkasusvassa, joka kimalteli joskus kultaisena. Auringon painuessa alemmaksi lumiset riippakoivut alkoivat hehkua. Auringonlaskun pilvet olivat harvinaisen upeita: punaisia, keltaisia, oransseja, sinisiä ja violetteja. Viimeiset valokuvat otin Vaasan Mansikkasaaressa, kun taivaanranta puiden takana meren yllä paloi ja lumi oli aivan sinistä. Ulkoilu ja vajaan parin sadan kilometrin ajolenkki saivat minut urvahtamaan useamman tunnin illansuu-unet ja silti nukuin aivan mukavasti perään yönkin. En voi lakata ihmettelemästä sitä, kuinka Suomen luonto antaa niin paljon ja vaihtelevia kauneuden kokemuksia....

More+