Posts Tagged ‘Astor Piazzolla’
-
-
Alussa oli sana
ja hiljaisuus.
Tuuli kulki kallionkoloissa,
ravisteli pajua,
soitti vaahtopäillä kaislikkoa,
salamat tanssivat pilvissä
ja maaemo sylki kuumaa laavaa ja rikkiä.
Sana muovasi luonnonsävelistä olennon,
jota ihmiseksi kutsutaan.
Hän sai vereensä kaislojen suhinan,
soluihinsa meren aaltojen valssin,
sydämeensä salaman tulen ja ukkosen jylyn,
luihinsa ja lihaksiinsa kallion laulun.
Ihminen oli kauneinta musiikkia
ja täydellisin soitin.
Hänen sielunsa loi oman laulun.
Joskus se oli tumma,
joskus täynnä kuultavaa iloa ja rauhaa.
Joskus ihmisen sävel särkyi,
eikä hän enää saanut kosketusta muihin ihmisiin.
Jos ihminen kadotti musiikin itsessään,
ei häntä enää ollut.
Hei! Olemme nyt eläneet poikkeusoloissa lähes kolme viikkoa. Ajatukset pyörivät yhden asian ympärillä. Jokaisesta mediasta tulvii tietoa tuosta asiasta. Ei oikein tiedä, jääkö jotain olennaista kuulematta ja näkemättä, jos ei seuraa jatkuvaa uutisvirtaa. Huolestuminen ja pelokkuus, toivottomuuskin valtaa mielen helposti. Siksi kaikki rakentava ja toivoa herättävä on todella meille kaikille tarpeen. Viime viikkoina ovat tosi tärkeät asiat siilautuneet vähemmän tärkeiden asioiden joukosta. Usko, toivo, rakkaus, valo, ystävät, läheiset, terveys, luonto, kiireettömyys... Yhteinen kokeminen on lähentänyt. On tullut oikein soitettua sellaisillekin ihmisille, joiden ääntä ei ole aikoihin kuullut. Takaportaillamme "mietiskellessäni" lähes kaikkien ohikulkijoiden kanssa on tullut vaihdettua ajatuksia. Toki keskustelut ovat koskeneet tuota ajankohtaista aihetta. Pitäisi yllättää itsensä ja kanssakokijat jollain aivan muulla. Mukavalta tuntui, kun uuden koiratuttavani Hessun ja hänen emäntänsä kanssa juteltiin aivan niitä näitä. Huumori on ollut selvästi tarpeen. Olenkin sanonut, että näinä vaikeina aikoina hiuksenhienosti hyvän maun rajan alapuolella oleva huumori iskee minuun parhaiten. Makeat naurut vaikean...
More+
Edesmenneen kuvataiteilijan ja kuvaamataidon opettajan Raili Halmeen kanssa otin kerran puheeksi seuraavan: Jos on olemassa absoluuttinen sävelkorva, onko olemassa myös absoluuttisen visuaalinen silmä? Tulimme siihen tulokseen, että visuaalista kauneutta ei voi mitata samoin kuin säveliä ja ääniä. Kauneus on katsojan silmässä. Kauneuden kokemiseen vaikuttavat kunkin ihmisen kohdalla monet seikat. Olen pohtinut aihetta vuosien mittaan paljon. Olen tullut siihen tulokseen, että asioiden symboliikka ja siis piilomerkitykset vaikuttavat meille kauneuden kokemiseen. Aivan varmasti myös opittua ja muuten ympäristön tuottamaa on se, mitä näemme kauniina. Muuten ei voisi selittyä esimerkiksi 80-luvun muoti tai vaikkapa järkyttävien laatikkotalojen rakentaminen 70-luvulla samaan aikaan kun kauniita vanhoja ja taidokkaasti rakennettuja taloja purettiin. Tuohon aikaan kaikkea vanhaa haluttiin muutenkin hävittää tai työntää romukoppaan. Artikkelikuvassa on näkymä ohrapellolle kylvetyistä kukista, jotka luonnonkukkien ja tuleentuvan viljan kanssa muodostavat minulle absoluuttisen kauneuden kokemuksen. Koin suorastaan Stendhalin syndrooman, kun näin tuon pellon ensi kertaa. Stendhalin syndroomalla tarkoitetaan äkillistä jopa fyysisiä oireita...
More+
Hyvää Kalevalanpäivää! https://www.youtube.com/watch?v=1s32_ueBvkc Palasimme eilen illalla Rovaniemeltä, jossa vietettiin rakkaan isosiskoni Eepun 60-vuotisjuhlia. Artikkelikuva, on eiliseltä paluumatkalta Ylitornion Pekanpäästä Vuennonkoskelta. Aamulla aloin miettiä, että olisi taas aika kirjoittaa tänne kotisivulle. Minulla olisi mielessäni eräs aihe, mutta koska sattui tällaisen juhlapäivä, päätin tehdä toisin. Muistin, että olen kerran kirjoittanut koko näytelmän vuorosanat kalevalamittaan. Esitimme sen Sudenmorsiamien ja Weljien kanssa 19 vuotta sitten. Näytelmä on yksi osa kolmiosaisesta Väähäisten tarinasta. Lapsena tulin laulaneeksi paljon pyhäkoulussa Mä silmät luon ylös taivaaseen -laulua. Siinä laulettiin: "ja katsot myös väähäiseenkin". Pienenä mietin, että onpa Jumala laajasydäminen, kun rakastaa myös väähäisiä, joiden kuvittelin olevan jonkinlaisia ihmismäisiä metsänhenkiä tai menninkäisiä. Sittemmin tajusin, että oikeasti laulettiin: "ja katsot myös vähäiseenkin." Viimeistä sanaa vain oli laulettaessa venytetty. Aloin kehitellä mielikuvituksessani tarinoita väähäisistä, joiden aika kuluu eritahtiin tuolla toisessa todellisuudessa kuin ihmisten. Edellisen kesän näytelmässämme vietettiin Nenan vanhempien häitä. Äiti on menehtynyt ja poikkeuksellisesti nyt isä lähettää Nenan perinteisen aikuistumisrituaalin...
More+
Merenkurkun maailmanperintöalue viettää tänä vuonna kymmenvuotisjuhliaan. www.merenkurkku.fi Olen ottanut ahkerasti osaa juhlan viettoon. Olen osallistunut retkille, ollut Majakka-lehden haastateltavana, kirjoittanut, kuvannut, käynyt pääjuhlassa ja valmistanut RunoSoinnun kanssa juhlavuoteen runo- ja musiikkiteoksen Maannousun maisemassa. Sen esitimme viime sunnuntaina Mikkelinsaarilla Kummelskärin luontoaseman tornissa. Lauantaina se esitetään teatteri Pegasoksen 20 vuotisjuhlassa. RunoSointu on Tarja Huntuksen, Kirsti Rautamon ja minun muodostama ryhmä. Toisen runokoosteeen nimeltään Merenkurkku rakkaani olemme esittäneet ex tempore Vahteran Raimon kanssa Utöllä ja ensiviikolla hiukan virallisemmin Arbetets vännerillä. Juhlavuoteen on kuulunut myös kirjoituskilpailu, johon osallistuin minäkin. Tällä kertaa kolme tarinaani eivät miellyttäneet tuomaristoa. Sijoitustani en tiedä, mutta ei se ollut ainakaan kolmen parhaan joukossa. Silti ajattelin nyt laitella ne yksi kerrallaan tänne kotisivulleni syksyn kuluessa. Ensimmäinen tulee tässä: Finngrundet - ensirakkauteni Merenkurkkuun Kun muutin Vaasaan noin 30 vuotta sitten, en aavistanut, että tämä kohoava maa ja sitä ympäröivä meri veisivät sydämeni. Vuosia olin kiinni kaupungissa ja kaikki merkittävimmät luontokokemukseni hain Lapista, vanhalta kotiseudultani. Muistan...
More+
Taiteiden yö Vaasassa tuli ja meni. Haluan tässä kiittää kaikkia Sudenmorsiamien ja Weljien esityksen tekoon vaikuttaneita ja tietysti yleisöä, jota sateesta huolimatta oli paikalla n. 500 ja Nyqvistin Ossin suoran nettilähetyksen äärellä 150. Artikkelini lopussa on pari runoa tuosta esityksestä. Kolmen viikon kuluttua esiinnymme RunoSointu -ryhmän kanssa Kummelskärin luontoasemalla Mikkelinsaarilla. Tervetuloa mukaan. Tietoa löytyy oheisesta linkistä http://www.merenkurkku.fi/juhlavuosi/tapahtumat/mikkelinsaarten-paiva/ *** Artikkelikuvassa on näkymä ukkossään polttaman Pauanteen saunarakennuksen sisältä. Yhtenä aamuna unen ja valveen rajamailla mieleeni putkahti kaksi sanaparia: säröjen sylissä ja kohti epätäydellisyyttä! Kirjoitin nuo ilmaukset sudokulehden kanteen ja jatkoin vielä hiukan nukkumista. Olen antanut noiden sanojen pyöriä mielessäni Taiteiden yön kiireiden lomassa ja pistän aivoitukseni tähän alle. Olen myös muutaman ystävän kanssa keskustellut viimepäivinä tästä aiheesta. *** Nuorena olin itseriittoinen ja täydellinen. Uskoin, että minulle on kaikki mahdollista. Koko elämä aukeni edessäni onnistumisten merenä. Saisin kaiken haluamani, kun vain riittävästi ponnistelisin. Tarvitsisin siihen tietoa, tahtoa ja...
More+
Vuosi 2015 on ohi. Minulle vuosi on tuonut monenlaisia mielenkiintoisia uusia kokemuksia. Kouluttauduin vuoden aikana retriittiohjaajaksi, kävin kokemassa Kreikan kevään ja Utön kesän, Pohjois-Norjan syksyn ja paljon muuta. Kaikki vuoden kokemukset eivät olleet pelkästään positiivisia. Terveyden kanssa on joutunut välillä taistelemaan ja sitä myöten myös byrokratia on näyttänyt "mielenkiintoiset" kasvonsa. Olen saanut olla seremoniamestarina pienen Joel Timotein nimenantotilaisuudessa. Se oli minulle erityisen herkkä, kaunis ja koskettava hetki. Eurooppaa ajatellen vuosi on ollut mullistava. Terroriteot ovat olleet kauhistuttavia. Toisen maailmansodan jälkeen suurin kansainvaellus on koettu ja se jatkuu edelleen. Kuka muistaa vielä Kreikan kevään... Vihapuheet yhteiskunnissa ovat nostaneet päätään huolestuttavalla tavalla. Olisiko kukaan vielä vuosi sitten uskonut, että Suomesta löytyy pieni järjestäytynyt porukka, joka tekee useita polttopulloiskuja vastaanottokeskuksiin tai niiksi suunniteltuihin tiloihin. Porukalla on jopa oma trollimediansakin. Haluan uskoa kuitenkin hyvyyteen. En voi olla uskomatta, kun vain mietinkin kaikkea, mitä ihmiset ovat vuoden mittaan toistensa hyväksi tehneet. Eri järjestöt ovat vuorotellen...
More+
Helteinen tervehdys! Huomaan, että aikaa on taas vierähtänyt edellisestä kirjoituksestani. Kesä on kuljettanut minua seikkailusta toiseen sellaisella vauhdilla, että kirjoittaminen on jäänyt. Olen seikkaillut Kallavedellä, Sodankylässä, Lemmenjoella, Turun saaristossa ja pitkin Pohjanmaata ja Etelä-Pohjanmaata. Pori Jazzeillakin pyörähdin ja Merenkurkun maailmanperintöalueella on tullut käytyä useita kertoja. Tämän lyhyehkön tervehdykseni kuvakin on Bodvatnetilta läheltä Svedjehamnia. On mukavaa, kun aikaa ja terveyttä riittää erilaisiin paikkoihin ja tapahtumiin tutustumiseen. Niistä sitten saa työvuoden ajaksi paljon muisteltavaa. Samalla saa vaikutteita kirjoittamiseenkin. Alkukesä oli seikkailupainotteista ja nyt olen yrittänyt keskittyä opiskelupuuhiin. Merenkurkun alueen historiaa ja flooraa, faunaa sekä geologisia hienouksia opiskellessa viikot vierähtävät huomaamatta. Mitä enemmän paneutuu mainittuihin asioihin, sitä enemmän huomaa, miten vähän tietääkään. Olen luullut itsestäni ja luonnontuntemuksestani aivan liikoja. Eihän tähän aikuiseen päähänkään asiat oikein tahdo tarttua. Tässä on muutama nettilinkki mielenkiintoisille sivuille, joista saa tietoa luonnosta ja luontokohteista: http://www.luontoportti.com/suomi/fi/ http://www.helsinki.fi/pinkka/ http://kasvio.avoin.jyu.fi/ http://www.luontoon.fi/Sivut/Default.aspx http://www.merenkurkku.fi/koe-maailmanperinto/ Kesä on tietysti hyvää aikaa lukemiseen. Luettujen kirjojen pino on...
More+
Se on kevät nyt, ystäväni! Kevätpäivän tasausta vietettiin parisen viikkoa sitten ja viime viikonloppuna siirrettiin kelloja kesäaikaan. Luonto kaikuu lintujen laulua ja valoa on mukavan paljon. Muuttolintujen saapumista olemme saaneet seurata tänä keväänä jo harvinaisen varhain. Viime sunnuntaina sain todistaa hienoa hetkeä. Mustarastaskoiras lauloi Vaasan Hietalahdessa pitkään kaunista kutsulauluaan korkealla koivun latvassa. Sitten samaan latvukseen lensi sille kumppani. Linnut jäivät nököttämään hiljaisuuden vallitessa toistensa lähelle, kun meidän piti jatkaa matkaa. Kyrönjoen tulvat näyttävät jäävän tänä keväänä väliin. Jokavuotiseen tapaan olen jo viikkojen ajan käynyt seuraamassa jäiden liikkeitä. Tänään joessa näytti vesi olevan jopa harvinaisen alhaalla. Merikaarrossa kosken ja Kolkin sillan välisellä jokiosuudella oli näkyvissä kiviä, joita ei näe usein kuivinakaan aikoina. Pohjanmaan rannikkoa on kierrelty miehen kanssa lähinnä viikonloppuisin. Murheellisen pohjajuonteen näihin retkiin on tehnyt, se ettei rakas ystävämme Timppa ole enää mukana opastamassa ja opettamassa linnuista. Keväällä on todella paljon näkemisen arvoista luonnossa. Tänä keväänä olemme nähneet tavallista enemmän merikotkiakin, josta olemme erityisen ilahtuneita....
More+
