Musiikin voima
Hyvää kesän alkua!
Olen noin viikon verran pohtinut mielessäni paljon musiikkia ja sen merkitystä itselleni.
Musiikin voima on ihmeellinen. Musiikki pysäyttää, koskettaa, luo muistoja ja tuo muistoja mieleen. Musiikki on niitä harvoja taiteen lajeja, jotka menevät kaikkein syvimmälle ihmisen sisimpään ja toimivat matematiikan lisäksi kansainvälisenä kielenä. (Matematiikka on mielestäni myös taidetta.) Tuoksumuistojen lisäksi musiikkimuistot ovat varmasti meidän vanhimpia muistojamme. Uskoisin ainakin näin. Jo kohdussa saamme rytmin vereemme äitimme sydämen lyönneistä ja napanuoran suhinasta. Jo ennen syntymäämme meillä on siis sekä rytmi että melodia. Kuulo kehittyy jo kohdussa. Äidin mahapeitteiden läpi voimme aistia ääniä ja musiikkia. Tyttäreni tunnisti jo parin päivän ikäisenä musiikin, jota olin hänelle raskausaikana soittanut.
Musiikkimaku voi muuttua aikojen saatossa. Opimme kuuntelemaan sellaistakin musiikkia, josta emme aiemmin juurikaan välittäneet. Näin minulle on käynyt elämässäni mm. klassisen musiikin ja jazzin kanssa. En tiedä, onko se korvan kehittymistä vai iän tuomaa keskittymiskyvyn parantumista. Niin, maku voi muuttua ja monipuolistua, mutta musiikillinen äidinkieli on se, johon olemme aivan nuorena kotoutuneet. Minun musiikillinen äidinkieleni on kansanmusiikki hyvin laajassa mielessä. Varhaisimman lapsuuteni kasvoin vanhoillislestadiolaisen liikkeen parissa. Siionin laulut ja virret tulivat tutuiksi. Näiden sävelkulut perustuvat paljolti ruotsalaiseen ja suomalaiseenkin kansanmusiikkiin. Ehkäpä musiikillinen äidinkieleni on sitä perua. Edelleenkin minua koskettaa syvästi musiikki, jota kutsun subarktiseksi kansanmusiikiksi: kelttiläinen, pohjoismainen ja pohjoisen alueen alkuperäiskansojen musiikki. Muukin kansanmusiikki maailmalta saa sydämen läpättämään suggestopedisella taajuudella. Kevyen musiikin puolella afroamerikkalainen juurimusiikki eri muodoissaan viehättää.
On harvoja ihmisiä, joita musiikki ei millään lailla koskettaisi. Kun olin nuorena pitkän viikkoja kestäneen jakson opiskeluharjoittelussa kuulovammaisten koululla Jyväskylässä, näin ja koin sen, miten musiikki myöskin täysin kuuroille ihmisille oli merkityksellistä. Musiikkia aistittiin herkästi mm. värähtelevän lattian ja bassokaiuttimien kautta tuntoaistin välityksellä. Kuulovammaiset nuoret kertoivat myös, että on hienoa katsoa sinfoniaorkesterin soittoa tai muita soittajia ja bändejä.
Musiikki on ollut minun elämässäni hyvin tärkeää. Olen soittanut, laulanut ja tanssinut. Olen sanoittanut lauluja ja tehnyt muusikkojen kanssa yhteistyötä erilaisissa esiintyvissä ryhmissä ja runojen kanssa. Myös monet ystävyyssuhteet ovat syntyneet ja vahvistuneet musiikin kautta. Tämän hetkiset ryhmäni ovat RunoSointu, Sudenmorsiamet ja Weljet sekä iki-ihana terapiabändimme Laundry Boys and Sisters, jossa soittelen pääasiassa urkuharmonia. (Etsin hyvälaatuista matkaharmonia keikkakäyttöön. Jos sinulla on sellaisesta tietoa, laitapa tulemaan vihje minulle.) Jonkin verran olen itse säveltänyt lauluja omiin teksteihini ja muidenkin. Yli kymmenen vuotta vedin yhdessä Paula Blåfieldin kanssa perustamaani TenaSingers -kuoroa, jolla tehtiin hyvää itselle, yleisölle ja apua tarvitseville. Kuoro jatkaa edelleen tärkeää työtään.
Musiikki on ollut erityisluokanopettajan työssäni paljon mukana. Vaikeimmin kehitysvammaisten kanssa työskennellessäni käytin musiikkia erityisen paljon. Sopivalla musiikilla oli vaikutusta esimerkiksi epilepsiakohtausten rauhoittamiseen eräällä tytöllä. Laulaen sain autistisimmat lapset joskus katsomaan silmiin. Esimerkkejä on paljon. Noilta ajoilta ihanin muisto on Merenkuisketta -musikaali, jonka sanoitin, sävelsin, käsikirjoitin ja ohjasin. Siinä esiintyivät myös vaikeimmin kehitysvammaiset yhdessä muiden kehitysvammaisten nuorten kanssa. Maahanmuuttajalasten suomenkielen opetuksessa olen tehnyt muistin tueksi yksinkertaisia lauluja esimerkiksi kuukausien ja viikonpäivien nimistä tai vastakohtaisista adjektiiveista jne. Musiikin mahdollisuudet ovat rajattomat. Kertotaulua on hyvä myös opettaa musiikin ja tanssin avulla. Erityisesti matemaattisista oppimisvaikeuksista ja keskittymisvaikeuksista kärsiville oppilaille olen käyttänyt suggestopedisin periaattein valittua musiikkia oppimisen tukena. Monikanavaisesti kehosoittimia käyttäen ja liikkuen myös fysiikan kaavat jäävät mieleen!
Musiikilla on selvästi eheyttäviä ja parantaviakin voimia. Jos olisin lääkäri, määräisin ihmisille tarpeellisen määrän, vähintään 15 minuuttia päivässä, sopivaa tai lempimusiikkia. Uupumustilojen keskellä ajoittain ainoastaan luonto, luonnon äänet ja rentouttava musiikki ovat saaneet pysymään ihmisten kirjoissa. Sopiva musiikki laskee myös kohonnutta verenpainetta tai antaa paremman unen. Itselleni on Pyhästä laulusta löytynyt eräs parantava elementti. Artikkelikuvakin on Vaasan Pyhän Nikolaoksen kirkon kupolista laulukurssilla napattu otos.
Voisin jatkaa loputtomasti pohdintojani musiikista. Laitan tähän jutustelun loppupuolelle lauluun liittyviä sananlaskuja. Niitä löytyy mm. mainiosta Matti Kuusen kansainvälisestä sananlaskusivustosta. http://lauhakan.home.cern.ch/lauhakan/fin/cerpfin.html Kaikista alla olevien sananlaskujen sisältämistä viisauksista en ole aivan samaa mieltä.
- Ei laulu työtä haittaa.
- Tyhjä vatsa ei tunne lauluja.
- Suruttoman korvissa itkun ääni kuulostaa laululta.
- Oma laulu miellyttää jokaista lintua.
- Ensin leipä sitten laulu.
- Vanha laulu, uusi nuotti.
- Jokaisella laululla on loppunsa.
- Kummin kuulee Jumala: lukienko, laulaenko?
- Laulaen pappi rahan saa, itkien ulosantaa.
- Kukko ja pappi laulavat syömättä.
- Laulusta linnun tuntee.
- Ei jokainen, joka laulaa, ole onnellinen.
- Ken laulaa, karkottaa surun.
- Ontuvat ovat hyviä hyppimään, torakielet laulamaan.
- Vatsan laulamista on kova kuunnella.
- Suu ei laula suuruksetta.
- Ei säkkipillikään puhu ennen kuin vatsa on täysi.
- Mitä emo laulaa, sitä poika piiskuttaa.
- Laulaa lapsi syötyänsä, itkee ilman oltuansa.
- Jos kahdella ystävällä on yhteinen kukkaro, toinen laulaa ja toinen itkee.
- Kanan laulu ja piian nauru ei tiedä hyvää.
- Ei kaikki ole totta, mitä häissä lauletaan.
- Oma laulu miellyttää jokaista lintua.
- Kaikki totta, mitä teeri laulaa.
- Laulaisi kalakin, mutta ei ole ääntä.
- Joka itkee, ei voi laulaa; joka laulaa, ei voi itkeä.
- Jokaisella laululla on loppunsa.
Erityisen vaativalta tuntuu valita tämän kertaisia musiikkilinkkejä. Pitäisi tietysti laittaa tähän minulle erityisen tärkeitä biisejä. En kuitenkaan tee sitä, sillä silloin olisin loputtomassa valinnan suossa, joka kuulemma (ja kokemukseni mukaankin) on vaakaihmiselle vaikeaa. Annan siis intuitioni johdattaa jokusen biisin verran. Ensin kuuntelemme Hectorin Yhtenä iltana https://www.youtube.com/watch?v=FTP6AekGxqM Usein täälläkin kuunneltu Daven Pieni ja hento ote https://www.youtube.com/watch?v=p5Rj2Y0rFUo jatkaa. Mari Boinen Jearratt Biekkas (Kysyn tuulelta) Nils Aslak Valkeapään tekstiin on upea https://www.youtube.com/watch?v=tfemcc4TK8s Ja lopuksi kuunnellaan Sparrow -nimisen bändin ainoa levy vuodelta 1972 https://www.youtube.com/watch?v=lDE8Xk9j1lA Kohdassa 10:18 on hieno Don´t ask me Pikakuuntelija voi kuunnella siltä irrotetun sinkun Dream Song https://www.youtube.com/watch?v=B0y8U4QQN5U
Tulevat esiintymiseni sijoittuvat Vaasan Taiteidenyöhön 6.8. Vaasa Picnicillä esitämme RunoSointu -ryhmän kanssa runojani musiikilla maustettuina. Pohjanmaan Museon Terra Novan auditoriossa näytetään klo 18.00-21.30 non stoppina kahtakin kuva-runo-musiikki teostani. Toinen niistä sisältää luontokuviani maaliskuusta heinäkuun loppuun eri puolilta Suomea ja on nimeltään Luonto herää. Toisessa Tuhkaruusu -nimisessä teoksessa on poikani Vilhon mikroskoopilla ottamia kuvia fluoresoivista soluista ja Yleisradion Avaruusromua -ohjelmaan tehty runo-musiikkiteos. Sen musiikista ovat vastanneet Seinäjokiset Mikko Jääskä ja Ylli Koskimäki.
Kuten minua paljon lukeneet tietävät, musiikki kirvoittaa minussa usein tarpeen maalailla sanoilla. Seuraavan runosarjan kirjoitin Kuorofestarien aikaan Vaasan kaupunginorkesterin ja Händel-kuoron Te Deum konsertissa 16.5. Konsertti pidettiin Vaasan kirkossa. Sen myötä toivotan kaikille hyvää alkanutta kesää!
Kevään aurinkopäivät
Kukkii piha sinisenä,
punaisena, violettina,
keltaisena, valkoisena.
Sade toisinaan
vaakasuoraan kasvoihin
ja mereltä tuuli
suolaisempana.
Ylistys kaikuu
narsissien,
helmihyasinttien,
valkovuokkojen,
tulppaanien
Luojalle.
Voimakkain käsin
pyörität
maapalloa.
Oma napani
kohti aurinkoa.
Aamuyössä jo
hento valon
kajastus
taivaan rannassa.
Pimeinä hetkinä
puiston yllä lokit
valkoisina huutomerkkeinä
tummuutta vasten.
***
Kirkon kuorista kaikuu
ylistys Korkeimmalle
solistin huiluääninä
ja oboen hyväilynä.
Raottavat hopeaverhoa
Jumalan luo
ja sinun
kaipuu niin kirkas.
***
Kaukaisen karin
kainalossa
silkkiuikut ja telkät,
haapanat ja riskilät.
Taivaalla
helmenhohto.
Kiikarini kantaa
kauneuteen ja kasvuun.
***
Yksinäinen kurki
metsäniityn
vihreällä matolla
koipiaan oikoo.
Metsänrajassa
tummien kuusien
alla siirtolohkareella
jäkälät auringossa.
En väsy ihmettelemään.
***
Kuoro pujottaa
helmiä
limittäin
nuottiviivaston
siimoihin.
Sopraanojen hopeiset
pomppivat taivaisiin
asti.
Bassojen violetit
kaivautuvat
maahan.
Sydämen kohdalla
hehkuva kivi.
***
Meren voima
kivien vyöry,
laulun voima
myrskyn kaiku.
Mykistyneenä istun
huilujen valossa.
Mättäältä toiselle hyppelen
sointujen pehmeydessä.
Vesilampareet
heijastavat taivaan.
Suolammen rannassa
haistelen
sellojen tuoksua.
***
Syreenien lehtisilmut
jo paisuvat
perhosille
ponnahduslaudoiksi.
Jumalan huutona
sielusta sieluun
kevään pyhyys
askelissasi tuuli.
***
Pakkaan koriin
nokipannun,
poronnahkaiset
sokeri- ja kahvipussit,
vesipullon ja kuksat.
Nuotion ääressä katson merelle.
Rannan puissa jo enemmän lehtiä.
Näkymäni kapeutuu,
mutta kuulen,
että takana on
lokkien ja tiirojen kotikari,
jossa minkki vierailee.
Silti rauha niin syvä.
***
Illan silkkiin
ja yön samettiin
kietoudun
hitaan viehkoin
ajatuksin.
Sinun lämpösi
on vieraanani.
Kevät jo kääntyy kesään.
Sen kilometrejä
odotan
riemuiten!
***
Harmonian
vesipisarat
kovertavat
mieleni kiveä.
Tuhat ja tuhat vuotta
vain hetki
ja kivessä sielunmentävä kolo.
Hopeaverhoon pukeudun.
