Kesän sylissä on kulttuuria ja aurinkoa

 

Kuinka huikea voima onkaan auringolla! Sen lämpö ja paiste vaikuttaa ihmisen mieleen ja kaikkeen elolliseen luonnossa. Myös elottomat kivet varastoivat lämpöä tai kylmyyttä. Toukokuun lopussa oli monta hellepäivää ja kesä eteni aivan kohisten. Nyt ikkunani alla kukkii juhannusruusu, syreeneissä ja omenapuissa kukkiminen on jo ohi. Ilmatieteen laitoksen mukaan terminen kevät kesti näillä leveysasteilla vain neljä viikkoa tavanomaisen kahdeksan sijaan.

Alkukesän aktiviteetit ovat olleet moninaisia ja vahvistaneet uupuneen mieltä. Toukokuun viimeisenä kokonaisena viikonloppuna olin Pyhä laulu ja tanssi -"leirillä" Alskathemmetissä, noin 15 kilometrin päässä Vaasan keskustasta meren rannalla. Lauloimme Pia Skipdahlin http://www.viriditas.fi/?page_id=40  johdolla ja tanssimme pastori Siv Jernin lämminhenkisessä ohjauksessa. Ystäväni Marianne Maans oli myös kurssilaisten joukossa ja soitti aurinkoisena vapaahetkenä viuluaan meren kimaltaessa. Linnutkin ylistivät laulullaan kaikkea kauneutta. Lauantai-iltana oli ortodoksinen akatistos luomakunnalle http://www.ortodoksi.net/liturgiset_tekstit/akatistohymnit/akatistos_luomakunnalle_3.htm  ja sunnuntaiaamulla puolestaan luterilainen sanajumalanpalvelus. Tapahtuma poiki vielä Äänikylvyn viime sunnuntaille. Eipä tiedä, vaikka ryhmämme jatkaisi myöhemminkin yhdessä laulamista. Sivin tanssitunneille aion näillä näkymin osallistua syksystä alkaen.

Vaasa on oikein hyvä kulttuurikaupunki myös kesällä. Purppuralinnun http://ninavana.wix.com/outo puutarhassa (ent. Upseerikerho) järjestetään torstaisin 6.6.-8.8. Vaasa Picnic- tapahtuma http://vaasapicnic.wordpress.com/ . Itse olin siellä esiintymässä 6.6. viulisti Tarja Huntuksen kanssa ja menen 1.8. vielä esiintymään pianisti-laulaja Kirsti Rautamon kanssa. Molemmissa esityksissä on mukana runoa ja musiikkia. Jälkimmäinen esitys on Kirstin ja minun osuuteni Kevään koittaessa runoja rakkaudesta- runo- ja musiikkikoosteesta, jossa olimme mukana Vanhan Vaasan pappilassa yhdessä Runonkulkijoiden ja Salli Hietikon kanssa toukokuussa.

Elävää musiikkia on ilmaiseksi tarjolla tiistaista torstaihin kaupungin keskustassa. Tiistaina soitellaan bluesia ja torstaina jazzia klo 19.00-22.00 ravintola Fondiksen edessä. Ohjelmaa voi käydä vilkaisemassa täältä: http://www.fondis.fi/index.html . Kesämusiikkia soitetaan Vaasan Pyhän kolminaisuuden kirkossa keskiviikkoisin klo 19.30 alkaen.http://www.vaasaevl.fi/tule-mukaan/musiikki/iltamusiikki/  Kulttuurikesään kuuluu paljon muutakin ja se huipentuu Korsholman musiikkijuhliin 31.7.-7.8. http://www.korsholmmusicfestival.fi/main.php?mid=104&l=f ja Taiteiden yöhön 8.8. http://taiteidenyo.vaasa.fi/ Jälkimmäisessä olemme taas Sudenmorsiamien ja Weljien kanssa esiintymässä Gustavsborgin rannassa klo 23.30. Esityksen nimi on Elementit I Vesi. Luvassa on runoa, musiikkia, tulta, merta ja tanssia. Tänä kesänä tulee kuluneeksi 20 - vuotta ryhmämme ensimmäisestä esityksestä, jonka nimi oli Kiihkoa kuutamossa.

Oma kesäni tulee kulumaan paitsi kulttuurin myös luonnon ja sen kuvaamisen merkeissä. Matkailemme kotimaassa sekä pohjoisessa että etelässä. Vuokramökkiemme etäisyys toisistaan on huikeat 1356 km. Juuri sen kauemmaksi ei Manner-Suomessa pääsekään, varsinkin kun matkoillamme käymme aivan maantieteellisissä ääripisteissä. Kamera saa varmasti laulaa omaa sävelmäänsä ahkerasti. Ikävöin Ikarialle, sydämeni saarelle, mutta ehkä jo ensi kesänä pääsen nauttimaan sen lämpimistä illoista ja syvistä vihreän sävyistä sekä kiireettömästä tavasta elää.

Toivottelen sinulle lukijani ennen kaikkea levollista kesää. Ehkä törmäämme jossain kulttuurin parissa tai kesälaitumilla. Toivottavasti Suomen ihana suvi antaa voimia, ajatuksia ja rakkaudellisuutta ainakin loppuvuodeksi.

Kesäiseksi musiikiksi valitsen erään rakkaimmista Kyrie eleisoneistani: "KYRIE ELEISON" by Catholicos-Patriarch of All Georgia ILIA II-Giorgi Tsagareli http://www.youtube.com/watch?v=1GpbB_iEMPA . Sitä on mukavaa kuunnella katsellen samalla Vaasan kirkosta keskiviikkona ottamaani artikkelikuvaa. Artikkelikuvan valitseminen oli muutenkin haasteellista, mutta päädyin tähän siitä syystä, on vaikea valita sitä kauneinta luontokuvaa. Junnu Vainion Käyn ahonlaitaa on myös tärkeä kesäbiisi http://www.youtube.com/watch?v=Dc7X5_YCZEE samoin kuin Loirin tulkitsema Lapin kesä http://www.youtube.com/watch?v=-aSxSUy34HU . Tähän tulkintaan kyllästyneet voivat kuunnella saman laulun Kristian Meurmanin tulkitsemana http://www.youtube.com/watch?v=0N0-9VwSEjA  Biisejä riittää... Lasse Mårtensonin Morgondimma https://www.youtube.com/watch?v=8I_Uxdn3Rac  ja Heijastus Pepe Willbergin tulkitsemana http://www.youtube.com/watch?v=NcOQ4UmlBkc tuovat merellisempiä elementtejä biisivalintoihini.

Teen poikkeuksellisen henkilökohtaisen teon: kohdennan seuraavan biisilinkin ystävilleni P:lle ja A:lle, joiden häitä vietetään huomenna. Juhlan kunniaksi laitan tähän linkin Arja Korisevan ja Jari Sillanpään laulamaan Maijan ja Jannen häävalsiin näytelmästä Myrskyluodon Maija http://www.youtube.com/watch?v=H77wJCrbkN0 Nautitaan kaikki tästä ihanan romanttisesta biisistä.

Keskiviikkona olin Vaasan kirkossa tosiaankin kuuntelemassa iltamusiikkia, jota tällä kertaa esittivät Kreeta-Maria Kentala, barokkiviulu, Varpu Haavisto, gamba ja Annamari Pölhö, cembalo. Kirjoitin koko konsertin ajan runoja esitetyn musiikin innoittamana. Valitsen tämän kertaisiksi blogirunoiksi otteita tuossa tilaisuudessa syntyneistä runoista.

 

Enkeleitä vai paholaisia?

 

Kaikki elämäni aamut

kanssasi

 

Ikkunan takana villiviini

 

Keväällä lehdet nupuilla

 

Alkukesällä

peittyy maisema

vihreään huntuun

 

Myöhemmin rastaiden

hulvattomat pidot

 

Syksyllä päivästä toiseen

yhä enemmän väriä

 

Kunnes talvella

villiviini nukkuu lehdettömänä

illoin taivaan kuulaus

loistaa helmenharmaana

kummankin sieluun asti

 

***

 

Suru ja ilo juoksevat käsikkäin apilapellossa.

Tuulen alle tekevät majansa liuskekivisen.

 

*

 

Ystävykset kiipeävät vuoriniityille.

Korissa viini ja huilu.

 

Oliivilehtojen kaukainen vihreys alhaalla

vaihtuu kalkkikiven ja pilvien valkeuteen.

 

Loiskauttakaa viiniänne pilviin,

niin ilta-auringoksi laaksoissa luulevat.

 

*

 

Gemssit hypähtelevät

vuoripurojen yli

ja seisovat taivasta vasten

vuorten ylimmillä lohkareilla.

 

Minussa herää kaipuu sarviin

ja sorkkiin.

Kumpa voisin

yhtä keveänä...

 

Vain mieleni valmis

takertumaan

hyppelyyn

 

*

 

Vuoriniityllä

apilapellossa

gemssin hahmossa

tanssin masurkkani

kiville, puroille, oliivipuille,

punaviinin värjäämille iltapilville.

 

Orjanruusuna kohotan

hameeni helmoja

murheeni keventämiä

ja

iloni raskauttamia.

 

Onneni masurkan tanssin.

Suruni masurkan tanssin.

Elämälle annan mahdollisuuden.

 

Tulkoon rakeita.

Aina kohotan katseeni taivaalle.

Se ottaa lauluni vastaan.

 

***

 

Cembalo ja gamba

kuin vihkivesi ja suitsuke.

 

Vuosisatojen painon alla keveinä soivat.

 

Liljat kirkon kuorissa

kurkottelevat

Äiti Marian helmoja kohti.

 

Aurinko ikkunoiden takaa

lahjoittaa

musiikin pisarteluun

sateenkaaren.

 

***

 

Antaa barokkiviulun laulaa,

muusiikin virrata viola da gamban jouselta.

 

Antaa cembalon sävelten hypähdellä.

 

Arjelle anna

puhdistumisen mahdollisuus,

juhlan mahdollisuus.

 

Katsotaan aurinkoon

ja lakaistaan varjot kivienkoloihin.

 

*

 

Alhaalla meren rannassa

venemajan

katonreunan alla

pääskysten pesät.

 

Taivaalla kiitämässä kiireiset asukit,

merenpinnalla veneet:

pääskynen pilvipatjalla

vene sen heijastuksella.

 

*

 

Mieleni jäälohkareiden reunoilta

pisarat

tipahtelevat.

 

Kastelevat orjanruusun

terälehdet.

 

Helmiksi kerääntyvät

piikkeihin.

 

Heijastavat taivaan.

 

***

 

Mieli yhtä aikaa tyyni ja liikkeessä

enhän voi tietää kuin tämän päivän,

olla varma vain hetkestä:

villiviinin nykyisestä väristä.

 

*

 

Menneessä surun gondoli

lipumassa mieleni kanaaleissa.

 

Se oli joskus,

se oli silloin...

 

Ilon sini ja surun kelta

jättävät nuoruuteni vihreyden

sinkoavat taivaankanteen

aamutähden haihtuneen muiston.

 

*

 

Kaikki elämäni kesäiset illat

kun aurinko välkehtii meren

pienessä aallokossa.

 

Vielä edessä pakahduttavin tuoksuin

syreenien ja ruusun raskaus.

 

Pionin ja unikon ilo

odottavat.

 

 

 

  • Alussa oli sana
    ja hiljaisuus.
    Tuuli kulki kallionkoloissa,
    ravisteli pajua,
    soitti vaahtopäillä kaislikkoa,
    salamat tanssivat pilvissä
    ja maaemo sylki kuumaa laavaa ja rikkiä.

    Sana muovasi luonnonsävelistä olennon,
    jota ihmiseksi kutsutaan.
    Hän sai vereensä kaislojen suhinan,
    soluihinsa meren aaltojen valssin,
    sydämeensä salaman tulen ja ukkosen jylyn,
    luihinsa ja lihaksiinsa kallion laulun.

    Ihminen oli kauneinta musiikkia
    ja täydellisin soitin.
    Hänen sielunsa loi oman laulun.
    Joskus se oli tumma,
    joskus täynnä kuultavaa iloa ja rauhaa.
    Joskus ihmisen sävel särkyi,
    eikä hän enää saanut kosketusta muihin ihmisiin.

    Jos ihminen kadotti musiikin itsessään,
    ei häntä enää ollut.