-
-
Alussa oli sana
ja hiljaisuus.
Tuuli kulki kallionkoloissa,
ravisteli pajua,
soitti vaahtopäillä kaislikkoa,
salamat tanssivat pilvissä
ja maaemo sylki kuumaa laavaa ja rikkiä.
Sana muovasi luonnonsävelistä olennon,
jota ihmiseksi kutsutaan.
Hän sai vereensä kaislojen suhinan,
soluihinsa meren aaltojen valssin,
sydämeensä salaman tulen ja ukkosen jylyn,
luihinsa ja lihaksiinsa kallion laulun.
Ihminen oli kauneinta musiikkia
ja täydellisin soitin.
Hänen sielunsa loi oman laulun.
Joskus se oli tumma,
joskus täynnä kuultavaa iloa ja rauhaa.
Joskus ihmisen sävel särkyi,
eikä hän enää saanut kosketusta muihin ihmisiin.
Jos ihminen kadotti musiikin itsessään,
ei häntä enää ollut.
Irlannin ihmeitä Elämä on täynnä yllätyksiä. Onneksi myös hurmioituminen on yhä mahdollista. Sain kokea sekä yllätyksiä että hurmioitumista, kun matkustin ystäväni A-L:n kanssa Irlantiin pariksi viikoksi toukokesäkuun vaihteessa. Matkailu avartaa ja kaukana oppii näkemään lähelle. Irlantiin olen halunnut päästä jo ainakin parin vuosikymmenen ajan, mutta nyt siihen tuli loistava tilaisuus. Irlannista kiinnostuin jo murrosikäisenä kirjallisuus- ja historianharrastusteni myötä. Sittemmin irkkumusiikki ja lopulta kelttiläinen kristillisyys tulivat minulle läheisiksi. A-L on kokenut Irlannin matkailija, joka on käynyt siellä varovaisesti arvioiden 50-60 kertaa niinä vuosina, jolloin hänen tyttärensä on saarella asunut. Oli siis helppo heittäytyä mukaan seikkailuun. Alle olen merkannut karttaan matkamme tärkeitä pisteitä. Kiitän tässä heti aluksi A-L:aa ja hänen tyttärensä perhettä kaikesta opastuksesta ja vieraanvaraisuudesta, jota sain matkallamme kokea. Uskomatonta kyllä säät hellivät meitä. Emme saaneet sateita niskaamme. Se on hyvin poikkeuksellista tuolla sateiden saarella. Lensimme Dubliniin 31.5. ja jatkoimme saaren länsiosassa sijaitsevaan Galwayn kaupunkiin, jossa viivyimme kaksi yötä. Kävimme mm....
Lisää+
Sudenmorsiamien ja Weljien viimeinen esitys pidettiin Gustavsborgin rannassa Vaasan taiteidenyössä 2022. Samalla Elementit - sarja tuli päätösosaansa. Viimeinen käsiteltävä elementti oli maa. Tämän esityksen saaminen viimein rantaan vei useamman vuoden, koska koronan takia Taiteiden yö peruttiin kahteen kertaan. Alun alkaen oli tarkoitus tulla "lavalle" jo kesällä 2020. Kuitenkin vuosien kypsyttäminen toi tapahtumaan mielenkiintoisia parannuksia. Tässä on esitys kokonaisuutena Jari Pakkasen taltioimana: Suden morsiamet ja weljet 2022 - Maa. Taltiointi Taiteiden Yö Vaasa 11.8.2022 - YouTube Taltioinnin lopussa näkyy, kuinka palolaitoksen sammuttajat (meille yllätyksenä) "sammuttavat taiteellisen tulemme, joka on roihunnut valtoimenaan." Lainaus on tyttäreni kommentista. Tosiasiassa kävi niin, että tuuli tuli mereltä ja sairaalan ilmastointi vei savun hajua sisälle. Onneksi tämä oli viimeinen esityksemme rannassa. Sinne ei tämän jälkeen saa sytyttää tulia. Kun sairaala-alueelle on rakennettu uutta, ilmastointiolosuhteet ovat siellä muuttuneet. Luultavasti siksikin savun haju pääsi sisälle. Aiemmin tällaista ei ole tapahtunut. Aiempina vuosina yleisö ja esiintyjätkin ovat voineet jäädä nautiskelemaan...
Lisää+
Jatkan Sudenmorsiamien ja Weljien Elementit -sarjan julkaisemista. (Valitettavasti en löydä enää helposti kaikkien biisien tekijätietoja.) Elementti numero III oli Ilma. Se esitettiin taiteidenyössä 2018. Samalla ryhmä juhli 25 vuoden mittaista taivaltaan. Juhlavuoden kunniaksi koottiin näyttely Vaasan pääkirjastolle ja Opistolle. Näyttelyn kokoamisessa oli mukana Vilho Huntus. Juhlanäytökseen saimme runsaasti avustuksia, kun olimme päättäneet, että Tarja Huntus toimii tuottajana ja hän osasi niitä hakea. Esitystä tuki taloudellisesti Vaasan kaupunki ja Taike. Näillä rahoilla pystyimme maksamaan musiikin sovittamisesta, lavastamisesta ja puvustamisesta. Tällä kertaa torilta lähti kulkue, jota johti näyttelijä Lasse Hjelt, joka lausui kulkueen saapuessa rantaan seuraavat sanat: ” Hyvät naiset ja herrat, mes dames, mösjöö: Kohta saavumme Sudenmorsiamien ja Weljien vieraiksi. Esityksessä tulee kohta, jossa toivomme, että yhdytte äänellänne mukaan. Huomaatte sen kyllä. Harjoitellaan nyt jo sanomaan: ’Tässä olemme - sytytetyt kynttilät – rinnakkain -niin palavina!’ Kokeillaanpa: ’Tässä olemme - sytytetyt kynttilät – rinnakkain - niin palavina!’ x 2 Yössä kulkee kanssamme...
Lisää+
Jatkan Sudenmorsiamien ja Weljien Elementit -sarjan käsikirjoitusten julkaisemista. Tämä toinen elementti esitettiin Vaasan taiteidenyössä 2016. Sudenmorsiamet ja Weljet –työryhmän jäsenet Elementit II - Tuli –esitys Vaasan taiteidenyö 2016 Runot, ohjaus ja koordinointi: Mirjam Silvén Dramaturgia: Mirjam Silvén, Tarja Huntus ja Laura Elo Laulujen sanoitus: Eino Leino, Tarja Huntus, Mirjam Silvén Musiikin johto: Tarja Huntus Koreografiat: Matilda Elo ja Titinki Esityksessä on lisäksi käytetty muutamia lauluja muilta säveltäjiltä ja sanoittajilta Esiintyjät: Henrik Perelló viulu Tarja Huntus, viulu Jyrki Paalanen, sello Hippi Hovi, basso Markku Kumpeli, perkussiot Rauli Ruhanainen, kitara Eija Heikkilä, haitari Jon Alén, klarinetti Timo Kuusisto, laulu Laura Elo, laulu Matilda Elo, tanssi Tarja Reini, tanssi Mari Silvennoinen, tanssi Eeva-Lotta Paavola, laulu ja lausunta Anna Lemmetti-Vieri, lausunta Riikka Paakkunainen, laulu ja lausunta Mirjam Silvén, lausunta Tulitanssijat Titinki Vesna Haglundin johdolla Äänisuunnittelija/-mies: Tuomo Puska (Kaupungin puolesta järjestysmiehiä, tuli- ja ensiapuvastuuhenkilö) Elementit II Tuli Tulilaulu san. ,säv. ja sov. Tarja Huntus :,:...
Lisää+
Aluksi Olen todella pahoillani tämänkertaisen kirjoitukseni ulkoasusta. Teknisiä ongelmia riittää mämmikouralle. Kuvaan olen kuitenkin tyytyväinen. Otin sen toukokuussa 2021 matkalla Utöstä Pärnästen satamaan. Tämän ja kolmen seuraavan kirjoitukseni ajaksi taidan luopua loppurunosta ellei synny jotain uutta juuri kulloiseenkin elementtiin sopivaa, koska varsinaisessa jutussa on niin paljon runoja. Kirjoitin viikonlopun retriitissä runon, jonka liitän tänne loppuun kunhan löydän sen papereitteni joukosta. Siitä sainkin ajatuksen ryhtyä tähän juttusarjaan. Ja sitten asiaan... Aloitan nyt neljän kirjoituksen sarjan, jossa esittelen Sudenmorsiamien ja Weljien Elementit - sarjan. Aloimme tehdä elementtejä sudenveljemme Timo Hiltusen pyynnöstä. Sarjaa aloittaessamme tiesimme jo, että hänen aikansa tässä fyysisessä maailmassa oli käymässä vähiin. Siksi annoin hänen valita ensimmäisen elementin, joka oli vesi. Tavallisestihan elementit esitellään järjestyksessä maa, vesi tuli ja ilma. Meidän elementtimme ilmestyivät siten, että vettä seurasi tuli, ilma ja lopuksi maa. Lupasin Timpalle, että teemme sarjan loppuun, vaikka hän ei olisi enää täällä. Tarkoitus oli esittää elementtisarja parin vuoden...
Lisää+
Kuluneet viikot ovat antaneet paljon mielenkiintoisia elämyksiä ja matkoja: elokuvaa, kirkkonäytelmää, nuotioretkeilyä, Tähtitaivaan messun, konsertin, Staying alive -bileet ynnä muuta. Se on ollut vastaanottamista ja elämän rakennuspuiden keräämistä parhaimmillaan. Kuukautta on myös leimannut sairausvuoteen äärellä istuminen ja luopumiseen opettelu. Eilen aamuna varhain poistui näistä ulottuvuuksista ystäväni Seppelinin Sirpa (s.14.9.1955). Hänen lähtönsä ei ole yllättävä. Yllättävää on enemmänkin se miten kauan - jo vuosien ajan - hän tiesi tämän päivän koittavan ennemmin kuin useimmille ja jaksoi elää täyttä elämää tämän tiedon kanssa. Olen tuntenut Sirpan kauan, mutta vasta syksyllä 2019 ystävyytemme pääsi syvenemään. Jo ensimmäisessä kahdenkeskeisessä kahvihetkessämme Bernysissä Sirpa kertoi, että hän sairastaa parantumattomasti. Ehdimme kuitenkin näin lyhyessä yhteisessä ajassamme saada aikaan viisi taidenäyttelyä Vaasassa (3), Mustasaaressa (1) ja Kalajoella (1). Petri Judin oli mukana kahdessa näistä näyttelyistä. Sirpa oli monipuolinen taiteilija: kuvataiteilija, muusikko ja pianonsoitonopettaja. Oli hedelmällistä pohdiskella näyttelyjämme varten kivien ja metsän olemusta. Ehdimme tekemään myös yllättävän monta matkaa...
Lisää+
Tammikuu menee aina mielestäni nopeasti. Taas on näin käynyt. Pian koittaa lyhyt helmikuu ja sitten olemmekin jo keväässä. Vuoden lintuhavaintotiedostoon kertyy nyt lintuja kovalla vauhdilla. Sehän johtuu siitä, että tavanomaisimmat paikkalinnut on tullut jo nähtyä. Punatulkuista Meidän takapuistossamme on viime vuosina vieraillut harvoin punatulkkuja. Viime viikosta lähtien niitä on näkynyt ja oikeammin kuulunut. Punatulkun laulu on helposti erotettava. Se kuulostaa siltä, että kaksi eri korkuista ääntä tulisi yhtä aikaa sen kurkusta. Sillä on muuten hieno nimi ruotsiksi: domherre! Latinankielinen nimikin kuvaa sen olemusta: Pyrrhula pyrrhula. Siitä aivan kuulee, kuinka se pörähtää puun oksalta toiseen puuhun. Punatulkussa on sen värityksen vuoksi jotain satumaista niin kuin punaisessa myrkkysienessäkin. Jossain vaiheessa elämää askartelin oheisen videon mukaisia punatulkkuja kuusen koristeeksi. Eräänä vuonna koristelin joulukuuseni pelkästään näillä lankalinnuilla ja valkoisella vanulla. Askarrellaan lankalintu - YouTube Mutta ei minun tästä pitänyt kirjoittaa. Piti kirjoittaa merestä. Unelma merestä Jostain syystä meri on minulle tärkeä. Nyt meri on...
Lisää+
Joulu tulee. Oletko valmis? En aio nyt kirjoittaa kovin pitkästi. Jätän tanssit ja latinan kielen väliin tällä kertaa, etten vie sinun aikaasi. Kaikin puolin käsittämättömän vuoden päätteeksi tulee taas joulu. Minun jouluun laskeutumiseni alkaa yleensä pyhäinpäivän retriitistä. Haluan lähestyä juhla-aikaa hitaasti ja rauhallisesti. Kuitenkin jokaisena vuonna hämmästyn jossain vaiheessa kalenteriin katsoessani, miten vähän on aikaa. Tästä alkaa minun joulutarjoilujen valmistaminen: Taatelikakku Seijan reseptillä | Myllyn Paras On jo perinteeksi muodostunut jakaa näitä joillekin ystäville joulutervehdykseksi. Tänään leivoin 9. Toinen joka joulun herkku on luumukräämi. Luumukräämi - Resepti | Kotikokki.net Minä kyllä keittelen kanelitangon kanssa nuo luumut. Luumukräämi on jäänyt jouluihini Tornion mummulasta ja isotäti Kertun ja hänen Albertinsa luota Haaparannalta. Viimeisten 15 vuoden aikana olen pyrkinyt joka joulu vähentämään joulupöydästä yhden artikkelin ja vaihtamaan jonkun tuotteen ekologisempaan. Lapsesta asti olen tottunut runsaaseen joulupöytään ja siksi vähennettäviä tuotteita riittää vieläkin. On tämä kamala tunnustus, kun maailmassa on niin paljon puutteenalaisia. Joulu...
Lisää+
Saaressa Olemme taas vajaan viikon koiria ja taloa hoitamassa. Tänne on aina mukavaa tulla. Ei haittaa, että päivät ovat lyhyitä tähän vuodenaikaan. Nautin suuresti hiljaisuudesta ja luonnon tarkkailemisesta. Tänäänkin näin lintulaudalla käpytikan. Tänne illalla ajettaessa näimme kolme metsäkaurista keskellä Raippaluodon kirkonkylää. Jännityksellä odotan, mitä luonto tällä kertaa kertoilee. Vuosi sitten olin tähän aikaan kuukauden Utössä ystäväni kanssa viettämässä omaehtoista retriittiä. Marraskuu näyttää muodostuvan minulle nytkin saarikuuksi. 25.11. alkaen olemme kuopiolaisen monitaiteilijan kanssa viikon verran taiteilijaresidenssissä Hailuodossa. Odotan kovasti tuota luovaa aikaa hyvässä seurassa. Odotan Marjaniemen ihania näkymiä ja adventtiajan vastaanottamista Hailuodon kirkossa. Taidan pukea luovon tikkurin sinne. Hailuodon kirkon alttaritaulu on hieno näkymä ikkunoiden läpi läheiseen metsikköön. Utö, Hailuoto ja Raippaluodon alueen yhdistyneet saaret ovat kaikki asuttuja, mutta erilaisia. Kaikkiin niistä johtaa erilaisen yhteys. Utöseen matkataan yhteysaluksella noin neljä tuntia. Hailuotoon lauttamatka kestää puoli tuntia ja tänne pääsee Suomen pisintä siltaa myöten. Neljäs minua kiehtova asuttu saari on Bergö (vanhalta...
Lisää+
Hiukan on taas viivähtänyt edellisestä, mutta annan itselleni anteeksi, koska elämä on todellakin ollut täyteläistä. Olen saanut kokea toissaviikolla pohjoista ulottuvuutta Meänmaalla ja Saamenmaalla mieheni kanssa. Sain olla tuon lisäksi viimeviikolla luontohengellisyysohjaajakoulutuksen päätöslähijaksolla. Sydän on täynnä noita kokemuksia. Tiiviiden viikkojen aikana sain työkalupakkiini paljon pureskeltavaa. Sain kulkea kohti yhteyttä ja mielenrauhaa. Kaiken ilmastoahdistuksen, sodan ja koronan jälkimaininkien keskellä tällainen mielenrauhan kokeminen tuntuu ylelliseltä. Lisäksi olen pohtinut mm. VAMKin avoimien opintojen kautta sitä, mikä on hyvää elämää juuri minulle. Joudun nyt tekemään poikkeuksen ja laittamaan uudelleen noin kaksi vuotta sitten täällä julkaisemani käännöksen Max Ehrmanin Desideratasta, kun kaivoin sen erääseen tenttivastaukseen esille. Tehtävä käsitteli itsemyötätuntoa. Max Ehrman Desirerata 1927 Mene tyynesti melun ja kiireen keskelle, ja muista mikä rauha löytyy hiljaisuudesta. Pyri hyviin suhteisiin kaikkien ihmisten kanssa lujasti ja antautumatta. Puhu totuudestasi hiljaa ja selkeästi; ja kuuntele muita, jopa tylsiä ja tietämättömiä; heillä on oma tarinansa kerrottavanaan. Vältä äänekkäitä ja aggressiivisia...
Lisää+
